Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Vihreiden Marjo Matikan paikka. Valinta tehdään maanantaina valtuustoryhmässä.
– Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin lainan sopimusehtojen muutos (Kv-asia)
Tämän hankkeen kanssa on taas mutkia matkassa. Valtuusto myönsi 27.2.2012 lisälainaa varten takauksen, kun kustannusarvio nousi 5 miljoonasta 8 miljoonaan euroon. Lisäksi laina-aikaa pidennettiin 20 vuoteen.
Tuosta päätöksestä on valitettu, käsittely on KHO:ssa kesken. Koska päätös ei ole saanut lainvoimaa, on Tapiolan Harjoitusareena Oy joutunut keskeyttämään hankkeen eteenpäin viemisen ja pyytämään pankilta lainaehtojen muuttamista siten, että ensimmäistä lyhennyksen maksupäivää siirrettäisiin vuodella eteenpäin 31.3.2014 saakka. Pankki on suostunut, mutta samalla lainan korkomarginaali nostettiin 2,5 kertaiseksi. Lainaehtojen muutos vaatii myös takaajan eli kaupungin suostumuksen.
Olemme olleet hankkeen takana, joten jatkanemme samalla linjalla.
– Maa-alueen vuokraaminen ja vuokra-alueella olevien rakennusten myyminen Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle sekä kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen yhtiön lainalle yhtiön lainalle (osittain Kv-asia)
Kaupunki vuokraa noin 4,2 hehtaarin suuruisen alueen Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:lle ratsastuskeskustoimintaa varten, vuokra-aika 30 vuotta ja ja vuosivuokra 10 000 euroa. Kaupunki myy vuokralaiselle alueella olevat ratsastustoimintaan liittyvät rakennukset hintaan 35 000 e. Hinnassa on huomioitu rakennusten huono kunto. Lisäksi ehdotetaan valtuustolle 1,2 me lainan takauksen myöntämistä.
Gumbölen Ratsastuskeskus Oy:n toimialana on vuokrasopimuksen nojalla hallita maa-aluetta sekä tallirakennusta ja maneesirakennusta, myydä maneesi- ja tallipalveluja sekä edistää ratsastusharrastusta ja muuta hevosurheilua sekä harjoittaa näihin liittyvää toimintaa. Yhtiön toiminta keskittyy osakkaiden hevosiin eikä se tarjoa ratsastuspalveluja suurelle yleisölle.
Nykyinen tilanne, jossa kaupunki vastaa rakennusten kunnostuksesta ja vuokralainen ylläpidosta, ei ole osoittautunut toimivaksi. Kokemukset mallista, jossa tehdään maanvuokrasopimus alueesta, jolla sijaitsevat vanhat kunnan peruspalvelutoimintaan soveltumattomat rakennukset myydään vuokralaiselle, ovat hyvät. Omistajan sitoutuminen ja intressi rakennustensa kunnostamiseen ja ylläpitämiseen on olennaisesti parempi kuin vuokralaisen. Maanvuokrasopimuksen hallinnointi on yksinkertaista verrattuna vanhojen rakennusten isännöintiin ja ylläpitoon.
Vaikuttaa siltä, että on löytynyt ratkaisu, jolla maisemallisesti arvokkaat rakennukset saadaan kuntoon ja ratsastustoiminta jatkumaan ilman, että kaupunki investoi kunnostukseen. Kysymme kuitenkin vielä, mikä on rakennusten suojelustatus, ja kuka päättää mahdollisesta purkamisesta.
Edelleen pidämme tärkeänä, että jos kaupunki lähtee takaamaan yksityisen osakeyhtiön lainaa, tarjoaisi yhtiö vastaavasti kaikille kuntalaisille avointa ratsastus- tai tallitoimintaa. Yleisesti ottaen on tärkeää, että vaikka kaupungin omistamien huonossa kunnossa olevien vanhojen rakennusten (esim. Träskända, Karhusaari) kunnostukseen haettaisiin yksityisiä tahoja, pysyisivät rakennukset edes osittain myös kuntalaisten käytössä.
– Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitussuunnitelma 2013
Kaupunginhallitus on 3.12.2012 hyväksynyt rahastolle sijoitusperiaatteet, sijoitussuunnitelma hyväksytään vuosittain.
Suunnitelmassa yhdeksi merkittäväksi kehittämistavoitteeksi on kirjattu vastuullisen sijoittamisen lisääminen. Tällä hetkellä puhtaan eettisen sijoittamisen osuus on kaupunginhallituksen hyväksymien sijoitusperiaatteiden mukaan ollut 3% rahaston sijoituksista. Kaikki varainhoitajat ovat allekirjoittaneet YK:n ns. vastuullisen sijoittamisen periaatteet.
Kysytään mihin tuo puhtaan eettisen sijoittamisen määrä 3% liittyy, mikä on ollut eettisten rahastojen tuotto suhteessa muihin, mikä on määritelmä puhtaan eettiselle sijoittamiselle sekä mitä YK:n määritelmä vastuulliselle sijoittamiselle pitää sisällään.
– Vuoden 2013 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat muutokset
Talouskehitys näyttää huolestuttavalta:
Ulkoisten kulujen kasvu on merkittävästi korkeampaa kuin verotulojen kehitys. Lisäksi toimialat ennustavat ylityspaineita mm. erikoissairaanhoidossa ja katujen ylläpidossa. Myös toimeentulotuen kehityksessä on nähtävissä merkittävää kasvua, joka voi johtaa ylityspaineisiin. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat toteutumassa HUS:n budjetin mukaisesti, mutta ne ovat n. 7 milj. euroa suuremmat kuin mitä Espoossa on budjetoitu.
Verotuloja on alkuvuoden aikana kertynyt viime vuoteen verrattua vähemmän. Maaliskuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty yhteensä 337,7 milj. euroa, mikä on 8,9 milj. euroa eli 1,7 % vähemmän kuin vuonna 2012 vastaavana ajankohtana. Ansiotulojen kunnallisveroja on tilitetty 314,3 milj. euroa, eli 3,2 milj. euroa (-1 %) vähemmän ja yhteisöveroa 22,4 milj. euroa eli 3,4 milj. euroa (-13 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuoden 2013 valtionosuuspäätösten mukaan Espoo saa valtionosuuksia 40,7 milj. euroa. Tämä on 6,8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2012.
Verotuloissa arvioidaan olevan n. 25–35 milj. euron toteutumisriski. Kulukehityksen jatkuessa nykyisenä, verotuloriskin ja ylityspaineiden toteutuessa, voi vuosikate jäädä jopa alle 70 milj. euroon. Nykyisellä investointitasolla tämä tarkoittaa merkittävää velkaantumista sekä erittäin suuria haasteita tulevan taloussuunnitelmakauden valmistelulle.
Kysytään, miksi erikoissairaanhoito on jälleen kerran alibudjetoitu.
– Nuorisovaltuustovaalien järjestäminen vuonna 2013
Nuorisovaalit pidetään syksyllä 2013. Päätösesityksessä ehdotetaan, että vaaleissa valitaan 40 valtuutettua ja toimikausi on kaksi vuotta (2014-2015). Ehdokaskelpoisia ja äänioikeutettuja ovat vaalivuonna 13–20 vuotta täyttävät nuoret, joiden kotipaikka on Espoo.
Vaalit järjestetään kouluvaalina niin, että äänestys tapahtuu kaikissa yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa Espoossa siten, että jokainen äänioikeutettu äänestää omassa oppilaitoksessaan. Niille, jotka eivät opiskele em. oppilaitoksissa, järjestetään erillinen äänestyspaikka ja tiedottamista parannetaan.
Nuorisovaltuusto on valittu Espoossa vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 2011 äänestysprosentti oli 47,9%.
Ikärajan korottamista ei ole pidetty hyvänä ajatuksena, vaikka nuva on sitä yksimielisesti esittänyt. Ikäraja halutaan pitää nykyisessä 13-18 v, perusteena mm. se, että nuva on paikka vaikuttaa niille nuorille, jotka eivät saa äänestää tai asettua ehdolle kunnallisvaaleissa. Myöskään Suomen nuorisovaltuustojen liitto ei kannata ikärajan nostoa.
Emme siis kannata ikärajan nostoa.
– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset
Ei tällä kertaa näyttäisi olevan mitään kummempaa.