Maanantaina tila- ja asuntojaostossa taas paljon asiaa. Asunto-ohjelma saadaan vihdoin eteenpäin ja koulujen ja päiväkotien yleiset väistötilaperiaatteet hyväksyttyä. Listalta löytyy myös perusteellinen vastaus koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia koskevaan valtuustokysymykseen. Asiat avattuna alla, lista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Tämä kirjoitus on tosi pitkä, mutta asiatkin ovat tärkeitä ja paljon puhuttaneita.
– Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)
Asunto-ohjelma on nyt käynyt valtuustoryhmissä kommentoitavana ja on valmis päätettäväksi. Summasin vihreitä tavoitteita viime kokousraportissa.
Ainoa asia, josta ei ole päästy yksimielisyyteen on se, paljonko Espoon Asuntojen pitäisi tuottaa vuokra-asuntoja. Nyt tavoite on vähintään 300 asuntoa vuodessa. Kaikki pitävät tärkeänä sitä, että jos Espoon kokonaistavoite 500 valtion tukemasta vuokra-asunnosta vuosittain ei täyty, pitää Espoon Asuntojen tehdä puuttumaan jäävät. Mutta tämän lisäksi ainakin meillä vihreillä ja demareilla olisi halua korottaa Espoon Asuntojen tavoite 400 asuntoon vuodessa. Se on kuitenkin kaupungin oma keino lisätä kohtuuhintaisia asuntoja. Tulppana on se, ettei sopivia tontteja tahdo löytyä tarpeeksi. On ruvettava löytymään.
– Korkotukilainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella
Esitetään puollettavaksi TA-Asumisoikeus Oy:n korkotukilainahakemusta Asunto Oy Espoon Tähtirikko -nimiselle hankkeelle asumisoikeustalon rakentamista varten. Lainantarve on 7 465 550 euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä YIT Rakennus Oy:n kanssa. Hanke sijaitsee Miilukorven asemakaava-alueella. Asuntojen lukumäärä on 30 ja kerrosala 2 879 k-m2.
Lähialueen asuntokannasta on valtion tukemia vuokra-asuntoja 22 %, muita vuokra-asuntoja 6 %, asumisoikeusasuntoja 16 %, vapaarahoitteisia omistusasuntoja 51 % ja muita asuntoja 5 %. Kyseessä olevalla alueella ei ole tyhjiä tai vuokralle annettuja asumisoikeusasuntoja.
Tammikuussa puolsimme samalla alueella AVAIN Asumisoikeus Oy:n hakemusta muuttaa vapaarahoitteinen omistusasuntokohde asumisoikeusasunnoiksi. Omistusasunnot eivät siis käy alueella kaupaksi, mutta ilmeisesti asumisoikeusasunnoille on kuitenkin kysyntää.
Yhteenvetolistasta näkee, että Aran päätöstä odottaa useampikin hanke. Pitääpä kysellä, miten pitkään päätösten saaminen yleensä kestää.
– Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Kh-Kv-asia)
Hanna Kiljunen (kok.) valtuustokysymys, jossa kysytään:
1. Mihin toimenpiteisiin Espoo on ryhtynyt päiväkotien ja koulujen korjausrytmin ja yksittäisten korjausprosessin nopeuttamiseksi?
2. Kuinka kaupunki huolehtii jatkossa siitä, että väistötilat korjausten ajaksi järjestetään tasapuolisesti kaikilla alueilla siten, että oppilaiden
koulumatkat pysyvät kohtuullisen pituisina ja turvallisina ja että oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta?
3. Mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotusten johdosta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi?
Näiden asioiden parissa on paiskittu töitä koko viime vuosi. Ylimalkainen vastaus palautettiin kerran ja nyt selostus on perusteellinen. Kopioin tähän nyt vastausta aika pitkästi, kun asia kiinnostanee monia:
Korjaustahdin nopeuttaminen
Päiväkotien ja koulujen korjausten toteuttamisen valmistelua on kiirehditty vuodesta 2013 alkaen, siten, että tavoitteena on korjata vuosittain noin kolme koulua. Tavoitteeseen tullaan pääsemään viimeistään vuodesta 2017 lähtien. Korjauksissa sisäilmaongelmista kärsivät kohteet ovat etusijalla.
Koulukorjauksia on saatu nopeutettua elinkaarimallilla Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön kautta. Tilakeskus on vastannut hankkeiden suunnittelusta ja kilpailuttamisesta. Tällä mallilla on voitu toteuttaa useampia peruskorjaushankkeita samanaikaisesti ja näin nopeuttaa korjausrytmiä.
Korjausrytmin nopeuttamisessa ensisijainen työkalu ovat päiväkotien ja koulujen korjausten prioriteettilistat, joita tulee ylläpitää ja päivittää jatkuvasti. Sivistystoimi pitää saada huomioimaan entistä paremmin käyttöikänsä loppupuolella olevat ongelmakohteet, koska tilojen korjaaminen edellyttää aina opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan (ovala) tai Svenska Rumin (sverum) hyväksymää tarveselvitystä.
Päiväkotikorjauksia tulevat nopeuttamaan tilakeskuksen laatimat uudet päiväkotien suunnitteluohjeet. Lisäksi päiväkotien korjausprosessien nopeuttamiseksi korjausurakoita tullaan niputtamaan samantyyppisissä kohteissa.
Väistötilat
Tilakeskus ja sivistystoimi ovat yhdessä valmistelleet syksyn 2013 aikana kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet, jotka tulevat varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen erityyppisissä väistötilanteissa. Ne on jo hyväksytty ovalassa ja sverumissa ja hyväksytään tässä kokouksessa (ks. listaa eteenpäin).
Sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy
Tilakeskuksen toteuttamissa rakennushankkeissa edellytetään, että urakoitsija vastaa koko urakan ajan työmaan laadunvalvonnasta ja laatii rakennushankkeesta erillisen laatusuunnitelman. Osana laadunvalvontaa urakoitsijan on valvottava suunnittelijoiden, oman ja aliurakoitsijoidensa työnjohdon ja työvoiman osaamista ja työsuoritusta sekä työtuloksen sopimuksenmukaisuutta. Kosteusongelmien ehkäisyyn on kiinnitetty erityistä huomiota.
Sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja viestinnän parantamiseksi perustettiin alkuvuodesta 2012 moniammatillinen sisäilmatyöryhmä (MASI), jonka tarkoituksena on ratkoa ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia sekä lisätä yhteistyötä toimialojen kesken. Ryhmässä on edustajia eri toimialoilta (n. 30 henkilöä) ja se kokoontuu kerran kuukaudessa.
Lisäksi Tilakeskukseen on perustettu oma sisäilma-asiantuntijoiden ryhmä, johon kuuluu jäseniä Tilakeskuksesta ja Espoo Kiinteistöpalveluista. Ryhmä arvioi, mitä sisäilmaongelmaisissa kohteissa tulisi tehdä (tutkimukset, korjaukset), kuka tekee mitäkin ja millaisella aikataululla.
Vaikeisiin sisäilmaongelmakohteisiin perustetaan ns. kohdekohtainen sisäilmaryhmä, jonka tehtävänä on selvittää ja priorisoida kohteessa havaittujen ongelmien kiireellisyys sekä käynnistää tekniset selvitykset.
Tilojen käyttäjien tehtävänä on tarkkailla tilannetta aktiivisesti ja ilmoittaa mahdollisista havainnoistaan välittömästi Tilakeskukselle ja Espoo Kiinteistöpalveluille, jotta mahdolliset tutkimukset sekä korjaustoimenpiteet voidaan suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Käyttäjän palautteiden vastaanottamiseksi on otettu syksyllä 2013 käyttöön uusi välitön palautejärjestelmä Huoltokirja, joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen havaittuihin ongelmakohtiin.
Kaupungin nettisivuille on lisätty Peruskorjaukset -sivu ja Sisäilmaan vaikuttavat monet tekijät -sivu, joiden kautta on tarkoitus välittää niin tilojen käyttäjille kuin asukkaille tietoa peruskorjauksista ja sisäilmasta. Päivähoito- ja koulutus -sivuille on lisätty Päiväkoti- ja koulukorjaukset -sivusto, johon on listattu tietoa tutkimus-/korjauskohteista ja linkkejä sisäilmasivuille.
Tilakeskuksessa ennakoivan kunnossapidon tehostamiseksi on perustettu vuosikorjaustöiden toteuttamista valvova erillinen koordinointiryhmä. Vuosikorjauksissa etusijalla ovat terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat korjauskohteet.
– Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet
Tässä keskeisiä linjauksia:
Väistötilanteet voidaan jakaa kahdenlaisiin: ns. suunniteltuihin ja akuutteihin. Suunnitelluissa tapauksissa väistötiloista voidaan päättää hyvässä järjestyksessä valtuustossa osana korjaushankkeen hankesuunnitelmaa. Nämä eivät ole ongelma.
Sen sijaan akuuteissa tilanteissa (tulipalo, vesivahinko, huonon sisäilman takia annettu käyttökielto) joudutaan tekemään nopeita ratkaisuja eikä hyviä vaihtoehtoja aina ole tarjolla.
Väistötilaperiaatteissa esitetään, että ensisijaisesti väistötilana tulisi käyttää sivistystoimen käytössä olevia ko. tarkoitukseen soveltuvia tiloja, joissa on vapaata kapasiteettia, ja jotka ovat käytettävissä nopeasti.
Päiväkotien väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta varhaiskasvatuksen palvelualueelta. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa palvelualueita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Espoon keskus. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa palvelualueita ovat: pohjoinen, läntinen ja itäinen alue. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalla palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta.
Suomenkielisten peruskoulujen väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään omalta perusopetuksen palvelualueelta, joita ovat: Tapiola, Matinkylä-Olari, Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois-Espoo. Akuutin väistön alussa sekä tilanteissa, joissa omalta palvelualueelta ei selvityksistä huolimatta löydy soveltuvaa tilaa, väistötilat voidaan järjestää muulta palvelualueelta.
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa Espoo on yksi palvelualue. Väistötilat pyritään ensisijaisesti järjestämään ruotsinkielisen kouluverkon sisältä kuitenkin niin, että etäisyys väistävästä yksiköstä väistötilaan on ruotsinkielisten oppilaiden osalta vertailukelpoinen suhteessa suomenkielisten oppilaiden etäisyyksiin vastaavassa tilanteessa.
Lukiokoulutuksessa ei ole palvelualuejakoa. Väistötilat kartoitetaan kaupunkitasoisesti.
Mikäli omalta palvelualueelta ei pystytä osoittamaan soveltuvaa väistötilaa, hyödynnetään muuta toimintaan valmiiksi hyvin soveltuvaa tilaa tai kohtuullisin muutoksin toteutettavaa tilaa. Jos toimintaan soveltuvaa tai kohtuullisilla muutoksilla toteutettavaa tilaa ei löydetä, voidaan hankkia väliaikaisia vakioituja siirtokelpoisia tiloja.
Väistötilaratkaisuja arvioitaessa otetaan huomioon lasten ja nuorten ikä, kulkuyhteydet tai kuljetuksen järjestämismahdollisuudet ja se, että siirrettävä toiminta säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Myös kunkin väistötilavaihtoehdon toteuttamisaikataulu ja väistön pituus huomioidaan vaihtoehdon valinnassa.
Lopuksi todetaan, että esitetyt väistötilaperiaatteet, joissa väistötila tulee ensisijaisesti järjestää omalta palvelualueelta, tulevat kustannuksiltaan kalliimmaksi verrattuna tilanteeseen, jossa väistötilat järjestetään lain asettamat vähimmäisvaatimukset huomioiden.
Näitä on työstetty kahdessa jaoston ja lautakuntien iltakoulussa ja ovala sekä sverum ovat nämä osaltaan hyväksyneet. Minusta kokoon on saatu hyvä paketti, joka linjaa periaatteita, mutta jättää väljyyttä tapauskohtaiseen harkintaan. Taloustilanne asettaa omat haasteensa.
– Kirkkojärven päiväkodin (korvaava uudisrakennus) ja nuorisotilan hankesuunnitelman hyväksyminen
Nykyistä huonokuntoista päiväkotia ei kannata korjata, vaan se korvataan korvaaminen uudisrakennuksella. Samalla on mahdollisuus lisätä päivähoitopaikkoja, jolloin päiväkoti (6 ryhmää, 126 hoitopaikkaa) tulee olemaan nykyistä parempi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Samalla voidaan toteuttaa Keski-Espooseen tarvittava nuorisotila toiminnan kannalta oikeaan paikkaan ja saadaan tilojen osalta synergiaetuja.
Hankesuunnitelma on valmistunut tilakeskuksen keväällä 2013 aloittamassa projektissa, jossa uudistetaan Espoon päiväkotien suunnitteluohje ja samalla valmistella seitsemän päiväkodin hanke- ja esisuunnitelmat sekä rakennuttaminen.
Kyseessä on kaupungin oma hanke. Rakentamisen kustannukset ovat korkeintaan talousarvion mukaiset 6,1 milj. euroa. Hoitopaikan hinta lasta kohden on 39 498 euroa. Rakentaminen on ajoitettu vuosille 2016–2017.
Päiväkodin arvioitu vuokraosuus on enintään 32 900 euroa/kk nuorisotilan arvioitu vuokraosuus on enintään 7 700 euroa/kk.
Tässä pyritään nyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hengessä laittamaan katto kustannuksille. Samoin tilakeskuksessa on tehostettu suunnittelua tekemällä yhtenäisiä suunnitteluohjeita. Tämä vaikuttaa hyvältä. Täytyy vielä lukea tarkemmin itse hankesuunnitelma. Ovala oli huolissaan tontin rakennettavuudesta ja vaati selvittämään parempaa paikkaa. Sellaista ei kuitenkaan ole löytynyt. Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto puuttuu liitteistä, täytyy vielä katsoa se.
– Tilakeskus -liikelaitoksen vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen
Tilakeskus-liikelaitoksen sitovat tulostavoitteet toteutuivat tilikaudella. Liikelaitoksen tilikauden tulos oli 14,8 milj. euroa ylijäämäinen ja toiminta sekä investointimenot pystyttiin kattamaan tulorahoituksella. Toteutuneet investointimenot olivat 47 milj. euroa ja investointibudjetti 86 milj. euroa, käyttämättä jääneet määrärahat siirtyvät jatkuvien hankkeiden osalta vuodelle 2014 valtuuston päätöksellä.
Liikelaitoksen sisäinen toimitilavuokran laskentaperiaatteet päivitettiin tilikaudella ja liikelaitos osti Tapiolasta kaksi kiinteistöyhtiötä ja tilikaudella valmistui ja vastaanotettiin kuusi kohdetta.
Tila- ja asuntojaosto toimii Tilakeskusliikelaitoksen johtokuntana ja allekirjoittaa siten tilinpäätöksen yhdessä toimitusjohtajan kanssa. Täytyy vielä lukea toimintakertomus läpi.
– Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvion muuttaminen investointien osalta (Kh-Kv -asia)
Ehdotetaan kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy 12,3 milj. euron määrärahan investointeihin vanhoihin rakennuksiin, jolla katetaan tasearvoista luovutettavien Espoo Logistiikka-liikelaitoksen rakennusten ja Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston hotellirakennuksen hankintamenot.
Palveluliikelaitosten johtokunnan listalta löytyy tieto, että Logistiikka-liikelaitoksen osalta on kyse Mankkaalla Orionintiellä sijaitsevista rakennuksista (toimistorakennus, huoltorakennus ja katosrakennus) ja niihin liittyvät rakenteista ja laitteista. Tuo hotelli puolestaan on Hotelli Kuninkaantie Espoon keskuksessa. Syy siirtoihin on se, että kaupungin strategian mukaan tilojen omistus keskitetään tilakeskukseen. Olisihan se kiva lukea listalta myös siitä, mihin näitä rakennuksia käytetään nyt ja jatkossa.
– Tilakeskus-liikelaitoksen siirtokelpoisten tilojen hankinta (Kh-asia)
Vuoden 2014 talousarviossa on investointeihin väistötiloihin ja muihin siirtokelpoisiin toimitiloihin varattu 1,2 milj. euron määräraha. Jo talousarviota hyväksyttäessä oli tiedossa, ettei raha riitä, vaan väistötiloista tuodaan tarvittaessa erillinen määrärahaesitys valtuustoon.
Koulut ja päiväkodit joille toteutetaan väistötilat ja muut siirtokelpoiset toimitilat ovat:
– Kirstin alakoulun väistötilat
– Veräjäpellon alakoulun väistötilat
– Viherlaakson yläkoulun väistötilat
– Auroran alakoulun väistötilat
– Tapiolan yläkoulun väistötilat (musiikinopetus)
– Karhusuon alakoulun lisätilat (laajennusparakit)
– Kungsgårdens daghem:in päiväkotipaviljonki (siirto eri tontille)
– Mattlidens skola:n alakoulun lisätilat (laajennusparakit)
– Leppävaaran siirtokelpoinen päiväkoti
Hankekokonaisuuden perustuskulujen ja rakentamiskustannusten kustannusarvio on noin 7 milj. euroa (täsmentyy, kun urakoiden kilpailutus etenee). Tilaelementit vuokrataan kohteesta riippuen 2 – 5 vuodeksi. Arvio vuokra-ajan vuokramenojen sekä purkukulujen että siirtokulujen kustannuksista ovat noin 7 – 10 milj. euroa (täsmentyy hankinnan edetessä).
Väistötilojen ja muiden siirtokelpoisten toimitilojen rakentaminen aloitetaan huhtikuun alussa, jotta tilat ehtisivät valmistua ennen syyslukukauden alkamista.
Nyt esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy rakentamisen aloittamisen riippumatta määrärahojen ylittymisestä. Määrärahat on tarkoitus ottaa tilakeskuksen omasta investointibudjetista. Tälle vuodelle on varattu investointeihin yhteensä 55,7 milj. euroa, jonka lisäksi viime vuodelta on siirretty hankkeita 36,2 milj. euron edestä. Yhteensä siis 92 milj. euroa.
Kun budjettineuvotteluissa kysyin, miksi siirtokelpoisiin tiloihin on varattu vain 1,2 me, joka ei riitä mihinkään, oli vastaus, että tarvittaessa laitetaan lisää rahaa. Nyt kuitenkin raha otetaan investoinneista. Tarkoittaako se vastaavasti jonkun investoinnin lykkäämistä? Ja menevätkö vuokrakulutkin investointibudjetista? Tästä pitää vielä kysyä.
– Viranhaltijoiden päätökset
Pieni anekdootti energiatehokkuuden saralta: Villa Elvfvikin luontotaloon on asennettu maalämpösysteemi korvaamaan suoraa sähkölämmitystä.
– Kokouksessa kuultavat selostukset
Saamme pyynnöstäni selostuksen Matinkylän päiväkodin ja asukaspuiston arkkitehtuurikilpailun tuloksesta ja hankkeen etenemisestä.
– Tila- ja asuntojaoston työohjelma vuodelle 2014
Lista-asioiden lisäksi evästämme kokouksissa valmistelussa olevia asioita. Tuottavuuden parantaminen asettaa suuria paineita tilapuolelle niin rakentamisen laadun, ylläpidon kuin tilojen määrän osalta.
Huhtikuu
– tilankäytön tunnusluvut ja talouden tuottavuusohjelma (mm. suunnitteluohjeet, tilanormit)
– tilojen hankintaprosessista, elinkaarimallin vertailu
Toukokuu
– kaupunkien välinen toimitilavuokravertailu
– puurakentamisen kehittäminen, Espoon puurakentamisohjelma
– MAL aiesopimuksen seuranta
Elokuu
– esitys talousarvioiksi ja investoinnit 2015-2019 sekä investointiarvio 10 vuotta, käyttötalous
Syyskuu
– Tilaajatoiminnan kehittäminen (monituottaja,- liikelaitosmallin kehittäminen)
Lokakuu
– Tilojen ja rakennusten hyvä hallinta (korjausvelka, kunnossapitostrategia)
– asuinalueiden kehittäminen ja asuinalueohjelman eteneminen
Marraskuu
– energia- ja ympäristötehokkuustavoitteet
– erityisryhmien asuminen ja palvelut
Joulukuu
– toiminnan arviointi 2014