Eilen kaupunginhallituksessa oli kaksi isoa asiaa: Suomenojan satamasotkut ja kaupungintalon kaava. Talousarvio ja veroprosentti jätettiin neuvotteluja varten pöydälle. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Tässä asiat, jotka eivät menneet esityksen mukaan:
– Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin korjaamon säilyttämiseksi (Kv-asia)
Perussuomalaiset esittivät asian palauttamista niin, että rakennus säilytettäisiin. Palautus hävisi äänin 11-4.
Kun Wikbergin korjaamoa käsiteltiin kaupunginhallituksessa edellisen kerran, olin korjaamon säilyttämisen selvittämisen kannalla. Nyt on tehty selvitys, ja sen mukaan rakennus on huonon kuntonsa johdosta korjaamiskelvoton ja purkukuntoinen. Päädyimme siihen, että säilyttäminen tässä vaiheessa on liian myöhäistä.
– Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 610501, 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia)
Keskustelu kilpistyi melko lailla siihen, onko suojelumerkintä ainoa tai paras tapa säilyttää kaupungintalo. Suojelumerkinnän vastustajat pelkäävät, että se vaikeuttaa talon kunnostamista tarkoituksenmukaisella tavalla ja tuo lisäkustannuksia, jos museoviranomaiset rajoittavat sitä, miten taloa saa korjata. Toisaalta moni ei ollut valmis päättämään myöskään talon säilyttämisestä ennen kuin eri vaihtoehtojen tarkemmat kustannukset ovat selvillä.
Itse olen ollut ja olen edelleen talon säilyttämisen kannalla. Espoon keskuksen tilavisiossa linjataan, että joko kaupungintaloon tai sen tilalle tulevaan korvaavaan taloon keskitettäisiin kaupungin työntekijöiden työpisteitä. Tämä on minusta realistinen vaihtoehto ja säilyttäisi järkevällä tavalla arvokkaan talon osana Espoon keskuksen kerroksellista kaupunkikuvaa. Muita virastotaloja voidaan surutta purkaa uuden tieltä.
Ehdotetusta suojelumerkinnästä on käyty neuvottelut museon ja Tilakeskuksen kanssa, eikä se ymmärtääkseni ole kovin tiukka. Tarkoitus on suojella se, mikä talossa on arvokasta: Ulkoinen muoto ja arkkitehtuurin ominaispiirteet sekä sisätilojen avoin keskushalli ja sitä kehystävät avoimet kerrostasot. Kuvia löytyy Tony Hagerlundin blogista.
Kokouksessa esittelijä lisäsi esitykseen linjauksen jatkosta:
”Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupungintalotontin käytöstä tuodaan kh:n käsittelyyn ja edelleen valtuustoon eri vaihtoehdot rakennus- ja käyttökustannuslaskelmineen heti sen jälkeen, kun valtuuston päättämä asemakaava on lainvoimainen. Vaihtoehdot ovat talon purku ja uuden rakentaminen, talon korjaaminen (suojeltuna tai ilman suojelua) tai tontin muu käyttö.”
Perusteena esitykselle se, että purusta ei voi päättää ilman kaavaa.
Itse pidän selkeimpänä vaihtoehtona talon kaavallista suojelua, jolloin saataisiin piste tälle ikuisuusprojektille ja vältyttäisiin ehkä kokonaan valituksiltakin. Tärkeintä olisi saada talon kunnostus pikaisesti käyntiin, jottei kunto rapistu – ja onhan se melkoisen surullinen näky autiona Espoon keskuksen paraatipaikalla. Tiedän, että rahaa on vähän, mutta pitkällä tähtäimellä olisi kannattavaa korjata talo ja luopua vuokratiloista, joissa virastojen väki nyt on.
Tein seuraavan esityksen:
”Esitän, että asemakaavan muutos hyväksytään siten muutettuna, että asemakaavaehdotukseen lisätään kaupungintaloa koskien suojelumerkintä sr-1, Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka oleellisesti muuttavat rakennuksen ulkoista hahmoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennus on korjattava sen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Rakennukseen kohdistuvista muutos- ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2, jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa.”
Esitys hävisi äänin 10-4, 1 tyhjä. Puolesta äänestivät lisäkseni Johansson (rkp), Särkijärvi (kok) ja Kerola (sd). Tyhjää äänesti Ahlfors (vas).
Olen pettynyt siihen, ettemme saaneet päätöksenteon tueksi laskelmia eri vaihtoehdoista. Se olisi saattanut vaikuttaa monenkin päätökseen suojelun tai säilyttämisen puolesta. Pidän kuitenkin tärkeänä, että kaava menee eteenpäin ja aseman pohjoispuoli saadaan uudistumaan, joten en lähtenyt vaatimaan palautusta ja laskelmia. Tärkeintä on, että kaikille on selvää, että kaavalla ei ratkaista kaupungintalon säilyttämistä tai purkua, vaikka suojelumerkintää ei tehtäisikään.
– Erillisselvitys liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön toiminnasta
Selvitys oli kaupunginhallituksen jäsenten nähtävillä ennen kokousta, mutta kokouksen jälkeen julkistettiin kaupungin sivuilla pöytäkirjan liitteenä. Ikävä episodi tuo salaus. Kokoukseen liittyvien asiakirjojen pitää lähtökohtaisesti olla päättäjien ja kuntalaisten nähtävissä normaalisti esityslistan liitteenä ennen kokousta. Pääasia kuitenkin, että saatiin selvitys vihdoin julki.
Tarjousten ja laskujen summia on selvityksestä mustattu julkisuuslakiin vedoten, perusteet löytyvät kaupungin tiedotteesta. Kaikki mahdollinen pyritään julkistamaan, kun on arvioitu tarkemmin, ovatko liikesalaisuuksia.
Käsityksemme mukaan tiedoissa ei olisi ollut mitään salattavaa. Ja tänään salaus on jo osattu purkaa, joten tämäkin ongelma ratkesi nololla tavalla.
Samoin julkistettiin vastaukset valtuustoryhmien lähettämiin kysymyksiin. Tätä pidin myös tärkeänä.
Kokouksessa käytiin parin tunnin perusteellinen keskustelu asiasta. Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko ja liikuntatoimen johtaja Martti Merra olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin.
Sisäinen tarkastus osoitti, että kaupungin toiminnassa ja sen valvonnassa on ollut vakavia puutteita niin laskujen hyväksynnässä (sama henkilö tekee tilauksen ja hyväksyy laskun), sopimuksissa (sopimuksia ei ole lainkaan, hankintoja tehty ilman hankintapäätöksiä) ja kilpailutuksissa (ei ole tehty kun olisi pitänyt). 5/6 tarkastetuista laskuista käy ilmi, että tilaaja on ylittänyt tilausoikeutensa.
On vaikea käsittää, että toiminta ja valvonta on ollut näin leväperäistä.
Koska tarkastus on perustunut tositteisiin ja kirjanpitoon, ei siinä ole pystytty osoittamaan, että olisi tapahtunut suoranaisia virkamiesten ja/tai työntekijöiden väärinkäytöksiä tai oman edun tavoittelua. On kuitenkin tärkeää, että päästään arvioimaan myös toiminta- ja johtamiskulttuuria. Miksi homman on annettu jatkua näin pitkään?
Kaupunginhallitus päätti asiasta seuraavaa:
”Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi sisäisen tarkastuksen liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön toiminnasta tehdyn erillisselvityksen, erillisselvityksestä tehdyt kirjalliset kysymykset ja vastaukset sekä kaupunginhallituksen esittämät kirjalliset kysymykset ja saadut vastaukset.
Kaupunginhallitus päättää, että asian käsittelyä jatketaan 24.11.2014, kun selvitys polttoaineenjakelusta on valmis ja rikosilmoitusten käsittelystä sekä poliisin selvityksistä on riittävästi tietoa. Kh edellyttää, että sisäisen tarkastuksen suositukset pannaan täytäntöön viivyttelemättä.”
Melkoinen kokous, kun päälle istuttiin vielä iltakoulua liikelaitosmallin kehittämisestä ja käytiin evästyskeskustelu jatkovalmistelun pohjaksi.
Prosessin jatkosta ja ryhmien välisistä neuvotteluista päätetään parin viikon kuluessa kaupunginhallituksen puheenjohtajistossa. Sitä ennen vaihtoehtoja käydään läpi tatu-ohjausryhmässä ja henkilöstötoimikunnassa.