(Julkaistu Länsiväylässä 14.4.2010) Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan kulutuksen ohjaamista kulutushuippujen ulkopuolelle. Arkinen esimerkki on yösähkön käyttö varaavassa sähkölämmityksessä.
Kysyntäjouston lisääminen on erittäin houkuttelevaa sekä kansantalouden että ilmastonsuojelun kannalta, sillä sähkön kulutuspiikit katetaan kaikkein kalleimmalla ja saastuttavimmalla lauhdesähköllä, usein hiilivoimalla. Sähkön reaaliaikaiseen mittaamiseen siirtyminen antaisi kuluttajillekin mahdollisuuden tarkkailla ja ohjata sähkönkulutustaan paremmin.
Tulevaisuuden älykkäät sähköverkot antavat yksittäisille asiakkaille mahdollisuuden toimia sekä sähkön ostajina että myyjinä – esimerkiksi talon katolle sijoitetun tuulimyllyn tuottamaa tai sähköauton akkuun varastoitua energiaa voidaan myydä verkkoon silloin, kun omaa tarvetta ei ole.
Suora sähkölämmitys on energiaa tuhlaileva lämmitysmuoto, joka käy pidemmän päälle myös asukkaiden kukkarolle. Energiatehokkuuden kannalta on välttämätöntä edistää yhteiskunnan toimesta voimakkaammin kaukolämpöä sekä alueellisia ja kiinteistökohtaisia uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia lämmitysratkaisuja. Näin on Ruotsissa jo tehty.
Myös matalaenergia- ja passiivitalorakentaminen ottaa parasta aikaa ensi askeliaan Suomessa. Espoolle olisi nyt tilausta toimia suunnannäyttäjänä: passiivirakentamisen pilottialue sopisi hienosti tekniikan huippuosaajien kaupunkiin.
Espoo julistaa strategiassaan olevansa ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamassa. Nyt on tekojen aika.
Espoon kaupunki voi monella tavoin edistää älykkäitä asumisen energiansäästömahdollisuuksia, jos vain halua kaupunkisuunnittelun näkökulmien uudistamiseen löytyy.
Timo Juurikkala
Kansanedustaja (vihr.)
Uusimaa
Tiina Elo
Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Kaupunkikusuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja
Espoo