Metsien tulevaisuus oli aiheena tämän iltaisessa vaalitilaisuudessa, jonka järjestimme yhdessä kansanedustaja Timo Juurikkalan kanssa. Keskusteluun virittivät Heikki Willamon kuvaesitys sekä Ismo Tuormaan Sipoonkorpi-dokumentti.
Paikalle saapui ilahduttavan runsas joukko metsäluonnon ystäviä. Heikin kuvat ihastuttivat yleisöä ja innostivat pohtimaan, miten turvaamme metsäluonnon monimuotoisuuden erityisesti Uudellamaalla.
Luonnon monimuotoisuuden suojelu on yksi keskeisistä vaaliteemoistani. Suomalaisen metsäluonnon säilyttäminen edellyttää kahta asiaa: kattavaa suojelualueiden verkostoa sekä metsienkäsittelytapojen muutosta.
Uudenmaan ja koko Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain pari prosenttia. Vanhojen metsien lajien kannalta suojellun metsän osuuden pitäisi nykytietämyksellä olla 20%, jos muuta metsää käsitellään tehometsätalouden keinoin. Pidän realistisena suojelutavoitteena 10% osuutta. Lisäksi on varmistettava, että suojelualueiden väliin muodostuu toimiva ja luonnoltaan laadukas viheryhteyksien verkosto.
Suojelun lisäksi tarvitsemme monimuotoisuutta talousmetsien käsittelyyn. Nykyisen ”suojelu tai avohakkuu” meiningin tilalle tarvitaan pehmeämpiä vaihtoehtoja. Metsälain uudistamisessa on sallittava myös jatkuvan kasvatuksen menetelmät.
Yhä useampi yksityismetsän omistaja toivoo metsältään paitsi tuloja myös virkistysmahdollisuuksia. Monet mökinomistajat puolestaan ovat huolissaan naapuritonttien ja lähiseutujen avohakkuista. Näihin toiveisiin ja huoliin on vastattava.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta nykyinen metsälaki on puutteellinen kompromissi. Laki suosii arvokkaiden biotooppien täsmäsuojelua, ja nekin on taloussyihin vedoten rajattu pieniksi. Yli puolet uhanalaisista lajeista ei kuitenkaan elä pienialaisilla kohteilla, eivätkä lajit pysty leviämään, jos kohteet ovat erillään. Timo kuvasi tällaisista saarekkeita karusti sukupuuttojen saaristoksi.
Lisäksi ongelmallista on, että metsien suojeluarvoa mitataan tiettyjen direktiivilajien, kuten liito-oravan perusteella. Jos ei löydy suojeltavia lajeja, on suojelua vaikea perustella, vaikka metsä olisi muuten luonnoltaan monimuotoinen ja arvokas. Myös näihin ongelmiin on lain uudistuksessa puututtava.
Monimuotoiset metsät ovat tulevaisuudessakin Suomen rikkaus. Vihreiden uudessa Suomessa metsistä riittää niin kestävän talouden rakennusaineeksi, uusiutuvan energian lähteeksi, matkailun vetonaulaksi, ihmisten jokapäiväisen virkistyksen lähteeksi, kuin metsojen, kanahaukkojen ja aarnimäihiäisten elinpaikaksi.
Ääni Vihreille on ääni luonnon monimuotoisuudelle!