Ennen kokousta pidetyssä infossa saimme tilannekatsauksen alla olevista asioista:
Finnoo
Osayleiskaavaa varten on tehty vaikutusselvityksiä, joissa on tutkittu mm. liikenteen sujuvuutta, Suomenlahdentien linjausten vaikutuksia linnustoon sekä Finnoon altaan sedimenttien haitallisia aineita.
Tieverkko vaatii paljon parannuksia. Toisaalta joukkoliikenteen kulkutapaosuus tulee metron takia olemaan huippuluokkaa.
Suomenlahdentiellä tulee olemaan lintukosteikkoa jakava vaikutus: Eteläinen linjaus lohkaisisi luhdasta 5,1 ha, pohjoinen 1,1 ha. Eteläisellä vaihtoehdolla arvioidaan olevan enemmän haitallisia vaikutuksia alueen linnustoon.
Finnoon altaan sedimentit on todettu tutkimuksissa pilaantuneiksi tai mahdollisesti pilaantuneiksi (havaitut haitta-aineet ovat nikkeli, sinkki ja kromi). Tästä ei aiheudu ongelmaa niin kauan kun pohjaa ei myllätä.
Visiotyöhön on ollut ansiokasta. Siihen on osallistunut useita konsultteja sekä laaja joukko lähialueiden asukkaita, luontojärjestöjä ja muita osallisia. Alueesta halutaan tehdä omaleimainen ja sosiaalisesti monimuotoinen metron ja meren yhdistävä kaupunkikeskus, jolla on pieni hiilijalanjälki.
Tavoitteena on, että asuminen ja työpaikat lomittuvat, rakentaminen on ekologista, kaupan konseptit uudenlaisia, metroasemalta on kanavaa pitkin yhteys merelle, liikkumisen eri muodot ovat yhtä suosittuja ja ekologiseen elämäntapaan opastetaan lintukosteikon naapurissa olevassa luontotalossa.
Hiilineutraaliutta tavoitellaan yhdessä Fortumin kanssa uusiutuvan energian käytöllä, älykkäällä sähköverkolla ja hukan hödyntämisellä. Hannusjärvi, Hannusmetsä ja lintukosteikko muodostavat virkistysalueverkon laajat sydämet.
Metroaseman yhteyteen kaavaillaan korkeaa rakentamista, suunnitelmissa puhutaan 40 kerroksesta.
Lopullinen tehokkuus ja asukasmäärä ratkeavat vasta asemakaavoitusvaiheessa.
Vision hienoista tavoitteista on matkaa onnistuneeseen lopputulokseen, mutta yritystä on. Itseäni mietityttää eniten luonnon ja urbaanin sovittaminen sekä massiivisten maantäyttöjen vaikutukset lintukosteikkoon. Toinen keskeinen haaste on alueen liikenteen suunnittelu aidosti kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla. Täällä se on mahdollista, kun olemassa olevia asukkaita autoineen ei vielä ole.
Metro Matinkylä-Kivenlahti alustava yleissuunnitelma
Alustava yleissuunnitelma pitää sisällään reitit sekä asemien ja metrovarikon paikat. Metro kulkee koko matkan tunnelissa. Keskeinen rajoittava tekijä ovat kallio-olosuhteet.
Asemia Matinkylän jälkeen ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti ja mahdollisesti Saunalahti. Kivenlahteen ohjataan Kirkkonummen liityntäliikenne ja Espoonlahdesta tulee merkittävä liityntäpaikka. Varikkovaihtoehdot ovat Sammalvuori ja Harmaakallio (jolloin Saunalahden asema olisi luonteva).
Esittely oli hyvin tekninen. Nyt tarvitaan rinnalle maankäytöllinen suunnitelma eri asemien maankäyttöratkaisuista. On ongelmallista, jos maanalaiset kaavat viedään eteenpäin erillisinä ilman näkemystä siitä mitä asemien ympärillä tapahtuu.
T3-alueen toimenpideohjelma ja Tapiolan keskustan suunnitelmien nykytila
Tapiolan keskuksen suunnitelmat ovat kehittyneet, mutta edelleen asuinrakennuskompleksi Itätuulentien päällä on melkoisen massiivinen. Tapiolan taseyksikön puitteissa pitäisi löytää toimivat rahoitusratkaisut, jotta keskustan uudistus saadaan käyntiin. Esimerkiksi teatterin toteutus odottaa vielä konseptin hyväksymistä ja ennen kaikkea rahoitusta. Tapiola-asioita käsittelee seuraavaksi kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos.
Niittykumpu, liikenneselvitys
Haukilahdenkatu-Merituulentie-Olarinluoma on Espoon vilkkain katuliittymän, päivittäin sen läpi kulkee 62 000 autoa. Vilkkaudeltaan vastaava risteys on Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteys Helsingissä. Pyöräilijöitä Merituulentien pohjoispuolta kulkee 2000 ja eteläpuolta 400 päivässä. Myös merkittävästä kevyen liikenteen väylästä on siis kyse.
Konsultti esitteli vaihtoehtoja, joista parhaimpana esitettiin sellainen, jossa läpiajo ohjataan Merituulentiellä tunneliin. Vastaavia ratkaisuja on mm. Brysselissä. Tässä ratkaisussa on pidettävä huoli siitä, että katutason liikenne suunnitellaan kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla, jotta autot todella ohjautuvat maan alle. Huonoin skenaario on, että leveät autoväylät valtaavat tilan sekä maan päällä että maan alla.
Sitten varsinaisiin kokousasioihin:
Steniuksenkumpu
Pitkään ja hartaasti neuvoteltiin kompromissiesitystä, jolla asiassa päästäisiin eteenpäin. Pirjo Kemppi-Virtanen esitti palautusta ja arkkitehtikilpailua paremman ratkaisun löytämiseksi, mutta esitys hävisi äänestyksessä. En kannattanut esitystä, koska näen, että valtuuston palautuspäätöksen mukaisesti nykyisestä suunnitelmasta on mahdollista jalostaa kelvollinen lopputulos. Prosessin pitkittäminen ole myöskään maanomistajan kannalta kohtuullista.
Kaava päätettiin laittaa nähtäville seuraavin muutoksin:
Kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi asemakaavaehdotukseen tehdään seuraavat muutokset:
rakennusalaa laajennetaan itään ja länteen siten, että massoitteluun tulee lasitetut aukot (parvekkeet, lasiseinä, lasiovi) ja tämä toimii tuuli- ja meluesteenä
etäisyys Merituulentiestä osoitetaan esitellyn havainnekuvan mukaisena
ylin kerros toteutetaan massoittelua elävöittävinä ullakkoasuntoina
kaavamääräyksistä poistetaan 12 000 k-m2 ylittävä lisärakennusoikeus
autokatokset suunnitellaan laatumääräyksiltään korkeatasoisiksi ja maisemoiden, yksityiskohtaisesti näistä päätetään lähiympäristösuunnitelmassa
autopaikkamäärän minimiksi määritellään 1 ap/asunto
Minusta tämä on kohtuullinen kompromissi. Nyt jäädään odottamaan asukaspalautetta.
Kalajärvi III
Päätös muutettiin kuulumaan siten, että nykyisin käytössä olevan tilapäisen tonttiliittymän käytölle ei ole asemakaavallisia esteitä ennen kuin Vihdintien rinnakkaisyhteys tarkemmin suunnitellaan ja toteutetaan. Tien toteutus ei ole lähivuosina näköpiirissä.
Espoon kaupan palveluverkkoselvitys- ja suunnitelma 2030
Tämä meni keskusteluitta esityksen mukaan. Selvitys ei vieläkään näy olevan verkossa. Huomautin asiasta.