Julkaistu Helsingin Sanomissa 4.6.2011
Maankäyttöpaineet Helsingin seudun rannikolla kasvavat, kun kaupunkirakennetta tiivistetään länteen ja itään laajenevan raideliikenteen varteen.
Samalla on pidettävä huoli, että luonnon monimuotoisuus säilyy myös metropolin sydämessä. Metropolia ympäröivää viherkehää täydentäen rannikon lintuvedet Saltfjärden, Espoonlahden lintuvedet, Finnoo, Laajalahti, Vanhankaupungin lahti ja Östersundom muodostavat linnuston monimuotoisuuden kannalta tärkeän kosteikkojen ketjun.
Espoossa Finnoon kaavoitus etenee länsimetron jatkon suunnittelun myötä. Alueelle on laadittu kunnianhimoinen visio ja osayleiskaavaluonnos on valmisteilla. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos käsittelee asiaa kokouksessaan 6.6.
Finnoon lintukosteikko suojavyöhykkeineen on huomioitu Finnoon suunnittelussa kohtuullisen hyvin. Jotta alueen luontoarvot todella säilyvät tulevan metroaseman kupeessa, on tärkeää muodostaa altaasta suojavyöhykkeineen luonnonsuojelualue. Näin alue nousee samaan luokkaan rannikon muiden suojeltujen lintukosteikkojen kanssa.
Finnoolla pesii useita uhanalaisia lintulajeja, kuten mustakurkku-uikku, liejukana ja rastaskerttunen. Lisäksi allas toimii usean maassamme esiintyvän lintulajin merkittävänä pesimäalueena.
Finnoon lintuallas ympäristöineen on myös erittäin tuottoisa vesilintujen poikasalue. Siellä on 2-3 kertaa enemmän vesilintujen poikasia kuin huomattavasti suuremmilla lintulahdilla Laajalahdella tai Vanhankaupunginlahdella.
Finnoon lintukosteikko on rauhoitettava luonnonsuojelulain mukaisesti suojelualueeksi ja näin tunnustettava sen arvo yhtenä Helsingin seudun rikkaimmista lintukosteikoista.
Tiina Elo
kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja (vihr.)
Tony Hagerlund
elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen jäsen (vihr.)
Tiina Pursula
ympäristölautakunnan puheenjohtaja (vihr.)
Espoo