Ensimmäisestä versiosta puuttui kokonaan kohta 7 Tapiola. Pahoittelut huolimattomuudesta. Tässä täydennetty kirjoitus.
Ensi keskiviikon lautakunnassa on taas isoja asioita päätettävänä ja linjattavana.
Infossa meille esitellään kahta listalla olevaa päätösasiaa: Tapiolaa ja Ruukinranta-Tarvaspäätä. Niistä tarkempaa selostusta lista-asioiden kohdalla.
Keväällä kävimme täällä blogissani keskustelua siitä, miksei Espoossa ole tapana julkaista kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistojen liitteitä ennen kuin lautakunta on niitä käsitellyt. Esitin tähän muutosta ja nyt meille esitellään infossa, miten avoimuutta tältä osin voitaisiin lisätä. Odotan mielenkiinnolla!
Lista-asiat:
3 Finnoo, osayleiskaavan hyväksyminen nähtäville
Tämä jäi pöydälle kesäkuussa ja nyt on päätösten aika. Liitteenä olevista Finnoo-visiosta ja aiemmista linjauksista käy hyvin ilmi toisaalta tila, jota tavoitellaan ja toisaalta kipukohdat, joista ollaan eri mieltä tai jotka pitää vielä selvittää. Aiemmissa päätöksissä on linjattu reunaehtoja, joilla asiaa on voitu viedä lähes yksimielisesti eteenpäin. Nyt on syytä varmistaa, että löytyy yhteinen tahtotila tavoitteiden toteuttamiseen.
Asetetut tavoitteet ovat osittain ristiriitaisia ja siksi on erittäin haasteellista saada ne kaikki toteutettua samanaikaisesti.
Jatkosuunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
Lintukosteikko:
Selvitetään, mitä tarkoittaisi lintukosteikon ja sen suojavyöhykkeen suojelu luonnonsuojelulailla. Alueen status saataisiin näin nostettua samalle tasolle rannikon tärkeiden lintuvesien (Vanhankaupunginlahti, Laajalahti ja Espoonlahti). Se vastaisi myös hengeltään ekyn linjausta, jossa puhutaan suojelualueesta alueen vetovoimatekijänä. Luo-merkintä ei alueen roolia ja merkitystä riittävästi korosta.
Asukasmäärätavoite:
Osayleiskaavan tavoitteissa asukasmäärätavoitteeksi asetettiin 20 000, mutta kaupunginhallitus samassa yhteydessä päätti, että myös muita asukasmäärävaihtoehtoja arvioidaan. Jatkosuunnittelussa tämä asia on pidettävä mukana, jotta nähdään aidosti, onko 20 000 asukasta realistista mahduttaa alueelle niin, ettei muista tavoitteista jouduta tinkimään liikaa. Tietysti taloudelliset realiteetit huomioiden.
Tornitalorakentaminen:
Korkean rakentamisen määrää tutkitaan suhteessa asumisviihtyvyyteen. Tukholman Hammarby Sjöstad oli hyvä esimerkki tiiviistä ja viihtyisästä inhimillisen mittakaavan kaupunkiasumisesta. Finnoo on varmasti Espoossa paikka, johon kannattaa rakentaa myös korkeaa. Mutta kuinka paljon, se pitää jatkosuunnittelussa tarkkaan harkita.
Merentäytöt ja rakentaminen Ryssjeholmiin:
Kaavaluonnoksessa esitetään merkittävää merentäyttöä ja asumista Ryssjeholmiin. Ekyn päätöksessä todetaan, että ”meritäyttöjen edellytykset, laajuus ja kustannukset tulee tutkia jatkosuunnittelussa nykyisen rantaviivan ja Ryssjeholmenin välisellä alueella. Lähtökohtana on, etteivät lähiluonnon lintukosteikon ja meren ympäristö- ja virkistysarvot vaarannu.” Luonnos on nähtävä yhtenä vaihtoehtona, eikä niin, että se hyväksymällä ollaan sitouduttu merkittäviin täyttöihin.
Kaikki yllä mainitut asiat tulevat esiin oheismateriaalissa ja aiemmissa päätöksissä, mutta mietin vielä riittääkö se, jotta voin hyväksyä yleiskaavaluonnoksen sellaisenaan nähtäville.
4. Niittykumpu, Koivu-Mankkaa II, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet
Tämä jäi viime kokouksessa pöydälle. Olen edelleen huolestunut siitä, kehittyykö suunnitelma riittävästi, jos lautakunta ei tiukasti linjaa, että ehdotetun kaltainen lähiömäinen toteutus ei vastaa alueelle asetettavia kaupunkikuvallisia tavoitteita.
Nythän lautakunta hyväksyy vain sanalliset tavoitteet, mutta niiden pitäisi olla tosi konkreettisia ja linjaavia, riittävä muutos suunnittelussa todella tapahtuisi.
Ehdotan tavoitteisiin seuraavia lisäyksiä:
kävelyn ja pyöräilyn edistäminen niin alueen sisällä kuin metroasemalle
asumisen ja Orionin tuotantolaitosten sovittaminen toisiinsa niin, että ne muodostavat arkkitehtoonisesti kiinnostavan kokonaisuuden
alueesta muodostetaan elävä kokonaisuus riittävine yhteisöllisine tiloineen
varmistetaan että alueelle syntyy riittävästi eri kokoisia ja omistusmuodoltaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja
5. Kaavoituksen työohjelma
Tämä on keväällä hyväksytyn työohjelman päivitys. Espoon pyöräilyverkoston kehittämisohjelmasta todetaan, että se on siirtynyt muiden pyöräillyselvitysten takia.
Espoossa kaivataan nyt kipeästi pyöräilyn edistämisen koordinointia kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksen kesken. Viime viikolla tekninen lautakunta jätti pöydälle Albergan esplanadin ympäristön katusuunnitelman, joka on pyöräilyn kannalta huono. Asiasta keskusteltiin myös Kaupunkifillarit -blogissa. Tuolle alueelle tarvittaisiin ehdottomasti kävelystä erotetut pyöräväylät. Myös kevyen liikenteen kehittämisohjelma jätettiin teknisessä lautakunnassa pöydälle.
Nyt on löydettävä keinot varmistaa, että kaupunkisuunnittelun puolella tehty työ pyöräilyn edellytysten parantamiseksi muuttuu teknisessä keskuksessa moderneiksi katusuunnitelmiksi.
6. Laajalahti, Ruukinranta-Tarvaspää, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet
Kuten keväisellä retkellämme kävi ilmi, alueen kaavoituksessa on haastetta, kun sovitellaan yhteen alueen kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja asukkaiden toiveiden kanssa. Alueen sijainti on keskeinen ja sikäli täydennysrakentaminen on perusteltua. Toisaalta alueella on kasvava merkitys tiivistyvän Leppävaaran läheisenä virkistyskeitaana. Valmistelussa on ansiokkaasti huomioitu alueen arvot.
Villa Elfvikin lähistön metsät kuuluvat Ympäristöministeriön vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Ne olisi luontevaa suojella kaavoituksen yhteydessä. Alueet ovat tärkeä osa Laajalahden suojelualuetta ja sen suojavyöhykettä.
Asukkaat olivat huolissaan siitä, ettei heidän tonttejaan ja talojaan museoida, vaan heille myönnetään myös lisärakennusoikeutta. Helsingin omistamille maille on esitetty melkoisen tiivistä rakentamista (tonttitehokkuus 0,32). Pitäisin alueen tulevaisuudessakin väljänä.
Gallen-Kallelan tien varren asukkaat olivat huolissaan rantaraitin linjaamisesta meren ja tonttiensa väliin sekä nykyisen tonttikadun muuttamisesta kaduksi, jonka pelkäävät aiheuttavan läpikulkuliikennettä Gallen-Kallelan tieltä ruovikon reunassa kulkevalle rantaraitille. Tässä toivon, että asukkaiden kanssa pyritään aktiivisesti löytämään tyydyttävä kompromissi.
Alueen halki kulkee yksi Helsinkiin suuntautuvista työmatkapyöräilyn pääreiteistä. Yhdeksi suunnittelutavoitteeksi on nostettava reitin sujuvoittaminen. Nyt se ei ole kovinkaan sujuva, ei valitettavasti edes vasta rakennettujen kevyenliikenteen väylien osalta.
7. Tapiolan keskus, kaavaehdotusten tavoitteet
Tapiolan keskuksen suunnittelu on edennyt vahvasti Tapiola-projektin johtaja Antti Mäkisen johdolla. Lautakunta on seminaareissa linjannut, mitä halutaan, ja nyt lautakunnalle tuodaan linjattavaksi uudelleen kaavan tavoitteet, ennen kuin käsittelemme varsinaista kaavaehdotusta.
Tapiolan suunnitelmat ovat selvästi kehittyneet lautakunnan linjaamaan
suuntaan. Nyt meille esitetään nyt päätettäväksi ns. teesit suunnittelua ohjaamaan. Teesit sisältävä liite ei ole netissä – toivottavasti pian saadaan liitteet julkisiksi!
Teesit selkeyttävät ja perustelevat valittavia ratkaisuja, mutta olen tähdentänyt, että lautakunnalla pitää voida olla mahdollisuus niiden hyväksymisen jälkeenkin arvioida onko varsinainen kaava valmis hyväksyttäväksi. Esimerkiksi teatteritalon ja hotellin kohtaloa ei ratkaista nämä teesit hyväksymällä.
Suunnitelmien hahmottamiseksi on olennaista sanallisen kuvaamisen lisäksi nähdä havainnekuvia, näitä meille esiteltäneen huomenna kokouksessa. Koska tämä Tapiolan keskustan kaava on erittäin merkittävä, olen esittänyt, että asiaa on voitava käsitellä valtuustoryhmissä ja julkisestikin – kuvien kanssa – ennen kuin lautakunta tekee päätöksen kaavaehdotuksesta.
8. Kaitaa, Kaitamäki, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi
Liikerakennusten korttelialueen muuttaminen asumiseen.
Tämä oli jo kerran lautakunnassa, on puolestani ok.