Tässä seuraavan kaupunkisuunnittelulautakunnan asiat. Infossa keskitytään tällä kertaa vain lista-asioiden esittelyyn.

Lista-asiat:

– Otaniemi, Otaranta ja Servinniemi, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa sekä opiskelija- että asuinkerrostalojen täydennysrakentaminen Otarantaan ja Servinniemeen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa alueen merellisyyttä mahdollistamalla monipuolisen urheilu- ja ulkoilutarjonnan sekä luomalla edellytykset kelluvien asuintalojen rakentamiselle.

Tämän lisäksi on tavoitteena selkeyttää liikennejärjestelyitä ja luoda hallittu paikoitusjärjestelyt alueelle.

Metron tulo vaikuttaa Otaniemessä paineena lisätä rakentamista. Näyttäisi mahdolliselta hyväksyä vesiliikuntakeskus ja kelluvia taloja Otarantaan, joka on jo vahvasti ihmisen muokkaama.  Naturatarvearvioinnin mukaan niillä ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta natura-alueeseen, kunhan rakentamisen aikaiset vaikutukset minimoidaan. Tämä siis, mikäli selvitykset eivät muuta osoita.

Sen sijaan asuntorakentamisen vieminen Servinniemessä lähemmäs rantaa ja Laajalahden natura-alueen rajaa ei vaikuta hyvältä ratkaisulta, vaikkei arvioinnin mukaan tälläkään olisi merkittäviä vaikutuksia. Natura-alue tarvitsee suojavyöhykkeen, ja luonnonmukainen rantametsävyöhyke lisää myös alueen virkistysarvoja. Suunnitelmassa lähin rakennus sijaitsee noin 17 metrin päässä Natura alueen rajasta.

Servinniemessä rakentamisen pitäisi tapahtua enemmän alueen sisällä, ei natura-alueen suojavyöhykettä nakertaen. Tässä tosin vastaan tullee rakennetun ympäristön (metsäkampus) suojelu.

Kesäisen vesiliikunnan lisäämisen ongelma on se, miten melojat ja soutelijat saadaan pysymään pois natura-alueelta ja lintujen pesimärauha näin turvattua. Nytkään muutamaan ”luonnonsuojelualue”-poijut eivät nytkään pidättele vesilläliikkujia, saati sitten, kun liikkujia on merkittävästi enemmän!

Tämä on tarkoitus jättää pöydälle.

– Tapiolan keskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi

Kuten viime kokouksen infosta raportoin, Tapiolan keskustan kaavaehdotusta on merkittävästi muutettu nähtävillä olon jälkeen. Viherkannelle tulevien asuintalojen kerroslukua on madallettu 18 kerroksesta  12 kerrokseen ja rakennusoikeutta on vähennetty 5200 km2. Rakennusten ylin korkeusasema on määritelty (+52,5), jolloin Keskustornin (+59) asema maamerkkinä turvataan.

Uudessa suunnitelmassa myös Vesiputoustalo on purettu ja korvattu samantyyppisellä asuntorakentamisella ja viherkannella. Pidän sitä onnistuneena ratkaisuna. Näin keskusta-alueesta tulee harmonisempi.

Minusta kaava alkaa olla valmis lähetettäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Kaavalla alkaa olla jo kiire, jotta keskustan uudistus pysyy metrotyömaan tahdissa.

– Kalajärvenkallio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi

Kalajärvenkallion asemakaavoituksen tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen, luonnonläheinen omakotialue, joka tukeutuu Kalajärven keskuksen palveluihin.

Tämä on vaikea kaava. Rakentaminen tulisi jyrkkään maastoon monimuotoiselle metsäalueelle, joka on pääosin kaupungin maata ja sivuaa Kalajärenkallioiden luonnonsuojelualuetta (550-kohde). Luonnonsuojelualue turvaa sinänsä tärkeän ekologisen yhteyden Nuuksiosta Vestra Petikkoon, mutta rakentaminen nakertaa sitä hieman. Asukkaat vastustavat rakentamista aktiivisesti.

Edellisessä vaiheessa esitin palautusta, mutta esitys kaatui äänin 8-5. Sen sijaan päätettiin selvittää rakentamisen vaikutukset Kalajärven tilaan, ja se on nyt tehty.

Espoon ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnot ovat kriittisiä, joten löydän perusteita vastustaa kaavaa. Toisaalta alue on vain vajaan kilometrin päässä Kalajärven keskustasta, ja sinne saisi niitä Espoo-strategian mukaisia pientaloja. Edelleen toisaalta rakentaminen jyrkkään kalliomaastoon on kallista, ja asuntoja saadaan lopulta vain 300 asukkaalle. Kannattaako hieno metsä ja sen myötä pieni osa ekologista yhteyttä uhrata muutaman pientalotontin tähden?

Tämä jää pöydälle, joten pari viikkoa on aikaa vielä muodostaa lopullinen kanta.

– Jorvi-Glims, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Asemakaavan muutoksen ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa Espoon sairaalan toteutuminen Jorviin. Seudulliset tavoitteet liittyvät nykyisen sairaalan toimintaan, johon liittyen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tavoitteena on, että suunnittelussa huomioidaan sairaalatoiminnan jatkuminen, kehittyminen, palvelutason parantuminen ja mahdollinen laajentuminen tulevaisuudessa. Asemakaavan tavoitteena on myös kehittää alueen pysäköinti- ja liikenneratkaisuja.

Tässä meillä on esimerkki, että kaavavalmistelu saadaan tarvittaessa eteenpäin vauhdikkaasti: Valtuusto päätti vajaa kuukausi sitten sairaalan sijoittamisesta Jorviin, ja nyt jo hyväksytään ehdotusta nähtäville!

Tässä nostan esiin sen, että kaavamääräyksissä ei ole mitään mainintaa pyöräparkeista. Niitä pitäisi olla niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Joukkoliikenne on kaavassa hyvin huomioitu.

Pro Espoonjoki ry on muistutuksessaan nostanut esiin huolen Turuntien pohjoispuolelle suunniteltujen väliaikaisten parkkipaikkojen vaikutuksesta Glimsinjokeen. Väliaikaisia pysäköintipaikkoja ei voida rakentaa kaava-alueelle, joten vaihtoehtoja niiden toteuttamiseksi alueen ulkopuolelle tutkitaan. Ja se taas ei ole tällä kaavalla ratkaistava asia.

– Selityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee Helsingin hallinto-oikeuden hylkäävää päätöstä ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymää asemakaavaa Nedre Gloms

Ely-keskus on valittanut. Perusteena se, että alue olisi pitänyt kaavoittaa osana Lommilan kolmiota. Lisäksi vedotaan vanhentuneeseen yleiskaavaan, joka ei tue kyseistä asemakaavaa.