Tässä tämän iltaisen kokouksen anti.

Info-asiat:

– Etelä-Espoon varikkoselvitys

Kuultiin perusteellinen selvitys bussiliikenteen edellyttämästä bussivarikkotarpeesta tulevaisuudessa. Nykyinen Suomenojan varikko on jäämässä Finnoon aseman seudun alle. Westendinlinjan varikko on jo kaavoitettu asuntorakentamiselle.

Espoon eteläosien yleiskaavassa on varikkovaraukset Suomenojalla ja Kivenlahdessa, mutta nämä alueet otettaisiin mieluummin muuhun käyttöön.

Teknisessä mielessä varikkovaihtoehtoja ovat: kenttävarikko, varikkohalli ja kallioon louhittu halli.

– Kenttävarikko on halvin vaihtoehto ja helppo toteuttaa. Sadan auton varikko vaatii tilaa noin 3 hehtaaria, rakennuskustannukset noin 10 me.
– Varikkohallissa bussit ovat sisätiloissa. Toteutus ja toiminta on kalliimpaa kuin kenttävarikossa, rakentamiskustannukset noin 15 me, tai kahteen tasoon rakennettuna noin 20 me.
– Varikon louhiminen kallioon on kalleinta (50-60 me.). Suomessa ei ole missään toteutettu niin laajaa kallioholvia.

Sijainnin osalta kyseeseen tulevat teollisuustontit. Varikot on järkevää sijoittaa bussiliikenteen toiminta-alueelle, jotta siirtymiskustannukset eivät karkaa. Kustannukset tulevat kuitenkin HSL-kuntaosuuksien kautta viime kädessä kaupungin maksettavaksi.

Tavoitteena on, että tulevaisuudessa varikot eivät olisi käyttäjäsidonnaisia, vaan julkisessa omistuksessa. Töllöin varikko ei vaikuttaisi liikennöitsijöiden asemaan kilpailutuksessa.

Selvityksen mukaan mahdollisia sijaintivaihtoehtoja uudelle varikolle ovat (sain nämä vähän epätäydellisesti poimittua esityksestä):

– Vanttilan teollisuusalue: Sijainti sivussa linjaston painopisteeseen nähden
– Koffin varasto: Maa yksityisen omistuksessa
– Finnoonniitty Finnoontien varressa: Nykyinen kaava ei mahdollista varikkoa ja kohde on houkutteleva myös muihin toimintoihin
– Sammalvuori: Paikka joka yleiskaavassa varattu toimistorakentamiselle
– Hannus, kallioluolavaihtoehto: Erittäin kallis, vaatii laajamittaista uusien katuyhteyksien rakentamista

Tulevaisuudessa tilavaa tarvitaan 250-300 linja-autolle Etelä-Espoossa tai sen lähituntumassa. Tämän turvaamiseksi työryhmä esittää Klovin varikon säilyttämistä nykyisellään (80-100 paikkaa) ja Vanttilan varikon rakentamista 100 autopaikalle.

Edellisten lisäksi tarvitaan vähintään 100 autopaikkaa, eli joku näistä: Finnonniitty (kaavallisesti hankalin, liikenteellisesti parhain), Koffin varasto (liikenteellisesti heikompi, mahdollistaa suuren kapasiteetin) tai Sammalvuori.

Asia tulee lautakunnan linjattavaksi myöhemmin. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan arvio eri vaihtoehtojen tonttien kustannuksista ja vaihtoehtoisista käyttötarkoituksista.

Tulipas pitkä selostus, mutta selvityskin oli perusteellinen.

– Koivu-Mankkaa, Orion/Oriolan alueen uusien vaihtoehtojen esittely

Lautakunta edellytti palautuksessaan erilaisia suunnitelmia, ja valmistelua on jatkettu maanomistajien ohjauksessa lautakunnan evästysten pohjalta. Vaihtoehtoja on pyydetty kahdelta arkkitehtitoimistolta. Lautakunnan linjauksia on pyritty noudattamaan lukuun ottamatta maanalaisen pysäköinnin tavoitetta, jota ei huonon maaperän takia pystytä toteuttamaan.

Alueelle halutaan suojaisat sisäpihat, vaihtelevia näkymiä ja eriluonteisia pihatiloja. Arkkitehtuuri on ilmeikästä kaduille päin ja katunäkymät eläviä. Pihamaailmasta halutaan vihreä ja valoisa. Alueen sisäisen vihervyöhykkeen roolia korostetaan maisemallisesti, hulevesiratkaisuissa sekä kulkureittinä. Sujuvat liikenneyhteydet ovat myös imagotekijänä. Tavoitteena on vuorottaispysäköintiä Oriolan työpaikka-alueen kanssa.

Esitetyt vaihtoehdot olivat mielenkiintoisia ja etenkin toinen erilaisuudessaan suorastaan innostava. Nyt sulattelemme näkemäämme ja valmistaudumme linjaamaan, minkä vaihtoehdon pohjalta jatketaan. Hyvä, ettemme tyytyneet ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Lista-asiat:

– Otaniemi, Otaranta ja Servinniemi, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet (pöydälle 28.3.2012)

Päädyimme jättämään tämän vielä kuukaudeksi päydälle. Eniten keskustelua herätti toisaalta riittävä opiskelija-asuntojen määrä ja toisaalta se, mitä Otarannan alueelle halutaan. Seuraavan kokouksen infoon pyysimme kokonaisselvitystä Otaniemen alueen lisärakennuskohteista, jotta voimme paremmin arvioida, paljonko asuntoja juuri tälle kaava-alueelle on tarpeen sijoittaa.

– Kalajärvenkallio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi (pöydälle 28.3.2012)

Esitin tätä pöydälle, koska lautakunta on kutsuttu asukkaita tapaamaan ensi lauantaina. Yllättäen esitys hävisi äänin 10-3. Valtaosa lautakunnan jäsenistä halusi siis ensin päättää ja sitten kuulla asukkaiden näkemyksiä. Pidän tätä aika erikoisena ajatuksena.

Kun pöytääminen ei onnistunut, esitin kaavan hylkäystä perusteena, että se kaventaa seudullista viheryhteyttä eikä ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä maakuntakaavan mukainen. Esitykseni raukesi kannattamattomana.

Pj. Markkulan johdolla päätökseen sorvattiin sinänsä ansiokkaita kaavamääräysten tiukennuksia hulevesien ja energiaratkaisujen osalta, sekä kaupunginhallitukselle esitys lisäpäätökseksi valuma-alueen hulevesien hallinnasta ja liikenneturvallisuudesta.

Tässä vielä lisäpäätös kokonaisuudessaan:

”Lisäksi esitetään, että kh:lle viedään kaavan yhteydessä lisäpäätöksenä alueen toteuttamista koskeva ohje, jossa käsitellään seuraavat asiat:

– asemakaava-alueelle ja muulle järven alueelle laaditaan yhtenäinen hulevesien hallintajärjestelmä ja alueen viemäröintisuunnitelmaa täydennetään. Näiden toteuttamisesta neuvotellaan kaikkien asianosaisten tahojen kanssa siten, että ne toteutetaan myös nykyisen asutuksen osalta. Toimenpiteet suoritetaan tiiviissä yhteistyössä myös rakennusvalvonnan kanssa.

– Kaupungin alueille suunnitellut Kalajärven valuma-alueen hulevesien hallintajärjestelmät rakennetaan asemakaavan toteutuksen ensi vaiheessa.

– Kaupungin mailta tapahtuva tontinluovutus kohdennetaan ensisijaisesti ryhmärakentamiseen.

– Kaupungin mailta tapahtuvaan tontinluovutukseen tehdään selkeät määräykset, joiden mukaan hulevesien hallintajärjestelmä ja muu kunnallistekniikan toteutus tehdään silloin, kun tehokas hulevesien hallinta sitä edellyttää.

– Asemakaava-alueelta tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin saatavat määrärahat kohdennetaan alueen hulevesijärjestelmän, muun kunnallistekniikan ja liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen. Tontinluovutuksilla mahdollistettava rakentaminen tulee ajoittaa siten että alueen liikenteen toimivuus ja turvallisuus on hoidettu.”

Lisäksi päätettiin Raili Päivisen esityksestä: ”Vihdintien risteys on nykyisellään vaarallinen. Espoo kiirehtii Vihdintien alituksen rakentamista Kalajärventien kohdalta samanaikaisesti Kalajärven puistotien rakentamisen kanssa.”

Sinänsä nuo lisäpäätökset ovat hyviä ja välttämättömiä Kalajärven tilan säilyttämiseksi. Nähtäväksi jää, missä muodossa asia tulee aikanaan kaupunginhallitukseen.

Kovin on välillä yksinäistä luonnonsuojelu kasvavassa Espoossa. Vaan se on kuitenkin itselleni yksi tärkeimmistä syistä olla mukana kunnallispolitiikassa.

Olen menossa lauantaina asukkaita tapaamaan.

– Suurpelto I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville

Tämä meni esityksen mukaan.