Tänään oli vaihteeksi pitkä kokous, vaikka vaikeimmat asiat jäivät pöydälle.
Infoasiat:
– Niittykumpu, keskus
Saimme esittelyn Niittykummun suunnitelmasta. Asia tulee päätettäväksi seuraavaan kokoukseen.
Kuten aiemmin olen kirjoitellut, Merituulentie on suunniteltu bulevardimaiseksi kaupunkimaiseksi ratkaisuksi. Aiemmassa versiossa oli kolme korkeaa tornia. Kun liikenneratkaisua muutettiin, jätettiin tornit pois ja suunnittelu lähtenyt matalammasta kerroskorkeudesta. Liikekeskuksen yhteydessä on yksi 26-kerroksinen torni. Koko liikerakennusmassan katto suunniteltu viherkatoksi, jolloin tornitalolle syntyy riittävästi pihatilaa.
Pysäköintikysymys on ollut erityisen haasteellinen. Pysäköintiä on sijoitettu liikerakennuksen katolle (pihakannen alle). Liikekeskukseen on suunniteltu kahta vähän suurempaa pävittäistavarakauppaa + pienempiä liiketiloja. Asuintalojen pysäköinti on kunkin talon alla.
Pikaratikalle Suurpelto-Haukilahti on kaavassa tilaa. Joukkoliikenteelle on bussikaistavaraus, mikä tarkoittaa, että Merituulentie on 3 x 3 kaistainen.
Metroon on vain yksi sisäänkäynti liikekeskuksen kohdalla, josta mennään suoraan alas. Merituulentien pohjoispuolelta metroon tullaan maanpinnalla. Tämä johtuu vaikeista pohjavesiolosuhteista.
– Otaniemen asuntorakentamispotentiaali sekä Otaranta
Aaltoyliopiston ylioppilaskunnan edustajat kertoivat asukkaiden näkökulman. Aallon kampus tuo Otaniemen alueelle 2800 uutta opiskelijaa 2016 mennessä. Nyt AYY:n asuntojonossa on 1000 opiskelijaa. Otarannan tulee palvella asumista, elämää ja palvelurakentamista. Ylioppilaskunnan tavoite on 10 000 asukasta, joista 3000 opiskelijoita.
Seuraavaksi esiteltiin alueen realistista asuntopotentiaalia. Tavoitteena on saada opiskelija-asuntojen lisäksi muuta asumista, myös kovan rahan asuntoja:
– Servinniemi 20 000 kem2
– Otaranta 12 000 kem2
– Kivimiehenranta (sillankorva) 65 000 kem2 asumista + liiketilaa.
– Aalto village 25 000 kem2 (sisältää poliisiopiston 16 000 km2)
– Hagalundinkallio 45 000 kem2
– Maarinranta 30 000 kem2 (tämä ei käy!)
– Otakaaren varsi 15 000 kem2
212 000 km2 = 5000 as (40 kem2/asukas)
Servinniemen merkitystä korostettiin asuntorakentamisen kannalta, koska kaavaa pitkälle valmisteltu. Tämä info ei suoranaisesti helpottanut päätöksentekoa.
Lista-asiat:
– Espoon keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Virastokeskus, Espoonkeskus II
Jätettiin pöydälle 30.5. kokoukseen. Kaupungintalokeskustelua vähän viriteltiin, mutta hyvää etenemisratkaisua ei ainakaan vielä löydetty. Virkamiehet valmistelevat valtuuston purkupäätöksen mukaisesti, mutta osa lautakunnasta haluaa myös säilyttävän vaihtoehdon. Tämä prosessi ei ole hyväksi kenellekään.
– Lahnus, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ketunkorpi
Aloite kaavoitukseen on tullut asukkailta. Valmavaiheessa on mukana iso alue, koska naapuritkin ovat halunneet mukaan.
Käytiin jälleen kerran keskustelua siitä, tuleeko elykeskus valittamaan ja siitä, pitäisikö Pohjois-Espoon yleiskaava uudistaa. Tämä asia meidän on pohdittava seuraavaa kaavoitusohjelmaa tehtäessä. Olennainen kysymys on se, ovatko tavoitteet muuttuneet. Eli haluammeko Pohjois-Espooseen muutakin kuin pientaloja? Yksi ratkaisuhan olisi pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava, mutta sitä Espoossa vastustetaan, koska pelätään, että Helsinki kaavoittaa sitten koko Pohjois-Espoon.
Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että tuonne jos jonnekin Espoossa kannattaa kaavoittaa omakotitaloja väljille tonteille.
Päätökseen tehtiin lisäykset:
– Tavoitteena on saada aikaan kylämäisyyttä korostavia pientalokokonaisuuksia. Osa kortteleista toteutuu luontevasti väljinä tontteina, joilla on kohtalaisen suuria pientaloja Tonttitehokkuus on alueella pääasiassa 0,15. Tonttikoko pääosin 1000 m2
– Myös tälle alueelle asemakaavoitetaan rakennusmahdollisuudet pienille peruspalveluille
– Lahnuksentien varteen tarvittavaa kevyen liikenteen yhteyttä kiirehditään.
– Leppävaara, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Leppävaaran keskus pohjoinen I
Yksimielisesti eteenpäin.
– Tapiola, Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Jousenpuisto
Tähän eivät lopulta olleet tyytyväisiä edes virkamiehet. Pöydälle jäi ja mennee palautukseen.
– Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Viherlaakso eteläinen
Yksimielisesti eteenpäin.
– Länsimetron hankesuunnitelma
Hankesuunnitelma on tarkoitus tuoda valtuustoon kesäkuussa. Valtuuston päätöksellä luodaan edellytyksiä neuvotella valtion kanssa asian edistämisestä.
Maanalainen asemakaava metron jatkon osalta on tulossa lautakuntaan marraskuussa 2012. Alustava kustannusarvio 700 me Kivenlahteen, Saunalahteen 130 me lisää. Liityntäpysäköinti kalliopysäköintinä 80 me lisää (kalliopysäköinti 50 000 e/paikka, maantaso 10 000 e/paikka).
Valtio on siis periaatetasolla valmis maksamaan 30%, mutta kuitenkin niin, että osallistuminen päätetään hankekohtaisesti. Tähän on mahdollista saada valtiolta avustusta, vaikkei se ole mukana liikennepoliittisessa selonteossa.
– Liikenne Espoossa 2011
Tämä merkittiin puheitta tiedoksi.
Yritätkö saada sen bussikaistavarauksen muutettua suoraan alusta alkaen bussikaistaksi? Ei tuossa tarvita kolmea henkilöautokaistaa – ja jälkikäteen yhden kaistan tappeleminen joukkoliikenteelle tulee olemaan hyvin vaikeaa.
” Yksi ratkaisuhan olisi pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava, mutta sitä Espoossa vastustetaan, koska pelätään, että Helsinki kaavoittaa sitten koko Pohjois-Espoon. ”
Tiedä sitten mitä Espoossa pelätään. Helsingin tilanne on vähän erilainen. Mutta näin Helsinkiläisenä pidän kyllä vähän omitusenä käsityksenä. Mielestäni Espoo harrastaa huomattavasti enemmän tuollaista pientalojen puskemista kauas kaiken keskelle. Kritiikkiä ja vastustusta aiheuttanut Östersundomkin on kertaluokkaa kaupunkimaisempi ratkaisu kuin Espoon havittelema Hista. Isompi etäisyys , Espoon enemmän kuin kaksi kertaa pienempi asukasluku ja yleinen maaseutumaisuus pitää ottaa huomioon. Jos Lahnuksesta tehdään kylä , niin se on hienoa ja onnellisia asukkaita varmasti löytyy. Tosin en itse pitäisi jos Nurmijärvelle asti tungettaisiin haulikolla ammuttuja pientaloja. Tilaa on kyllä riittävästi lähemällä vaikka harvaan asuttuihin omakotitalomattoihin. Jonkun pitäisi ajaa Nuuksion kansallispuiston suuentamista sisältämään enemmän tuolla päin olevaa metsää.
Radanvarsien tiivistämistähän Helsingissä ajetaan. Tämähän on juuri se missä ongelma on. Pidän näihin liittyviä näkemyksiä myös vähän yksinkertaisena .
Tuleeko ensi viikon vasuutlton kokouksesta oma postauksensa, kun asialistalla olisi ihan le4nsimetron jatkokin?Vinkki: Je4rjetf6n summa kaadetaan metroon rahaa, mutta menkf6f6n. Ottakaa kuitenkin vihreisse4 tavoitteeksi saada edes hankkeesta erilleen kaikkein je4rjettf6min osuus:Kivenlahden metroon ollaan ilmeisesti liitte4me4sse4 71,5 miljoonalla eurolla liitynte4pyse4kf6intie4. 5 prosentin pe4e4oman hinnalla se tarkoittaisi 3,5 miljoonan euron vuosikustannusta. Kun sen jakaa 1650 parkkipaikalle, se tarkoittaa yli 2100 euron vuosikustannusta per paikka. Se on 8 euroa per arkipe4ive4! Halvemmaksi varmaan tulisi je4rjeste4e4 liitynte4pyse4kf6ijille vaikka ilmainen kimppataksi.Tuota ei saa koplata metron kanssa yhteen. Metro rakennettakoon siite4 riippumatta, ja sitten erikseen pe4e4tete4e4n, kuinka je4rkeve4e4 on kaataa se 70 miljoonaa muka joukkoliikennette4 ediste4ve4e4n pyse4kf6intiin. Tilan voi varata. Samalla rahalla kun saisi oikeasti joukkoliikennette4 ediste4ve4n raide-Jokerin Espoon osuudenkin. Se palvelisi moninkertaisesti enemme4n ihmisie4.Todenne4kf6isesti noista paikoistakin osa on paljon kalliimpia kuin toiset. Jokin je4rki liitynte4pyse4kf6innin hintaan on saatava. On asetettava kattohinta, jota kalliimpia paikkoja ei rakenneta, ikine4. Koska ne rahat voidaan ke4ytte4e4 tehokkaammin muualla.
Kiitos kommentista!
Täytyy myöntää, että minulla on ollut asiasta väärä mutu-käsitys, jonka tässä nyt oikaisen. Ongelma on tosiaan kuvaamasi, eli se, että Espoo pelkää, ettei saa sitten enää rakentaa niitä pientaloja pitkin metsiä. Eli tässä mielessä vihreästä näkökulmasta Pohjois-Espoon yleiskaavan uudistaminen olisi perusteltua: Saataisiin rakentamiselle nykyistä yleiskaavaa tiukempi ohjaus.
Koska yleiskaavan teko on valtavan raskas prosessi, olisi hyvä miettiä, onko ns. kevyempiä keinoja päästä samaan lopputulokseen. Tämän valtuustokauden kaavoitusohjelmaan tuli muutama kyseenalainen kaava (Ketunkorpi ja erityisesti Velskola), jotka muodostavat uusia kyliä kauas palveluista. Pääkaupunkiseudun yleiskaavaa odotellessa pitäisi siis miettiä seuraavan kauden kaavoitusohjelmaan, miten Pohjois-Espoon tulevaisuutta linjataan.
Huoleni on, että taloja ripotellaan vuosien saatossa sinne tänne, ja sitten niitä ruvetaan yhdistämään kylämäisiksi alueiksi, jolloin viheralueet ja yhteydet vähitellen pirstotuvat.
Tuota Nuuksion kansallispuiston laajentamista pidän tärkeänä asiana, joka olisi hyvä selvittää. Riittävät ekologiset yhteydet pitäisi turvata ennen kuin ne on pirstaloitu omakotitaloilla.
”(40 km2/asukas)”
Reippaanlainen mitoitus teillä siellä. 40 neliökilometriä on suunnilleen Järvenpään kunnan pinta-ala.
Hyvä huomio, kävin korjaamassa neliökilometrit kerrosneliömetreiksi.
Kiitos vinkiste4! Liitynte4parkkipaikat ovat Kokoomus-Espoossa oleanninen osa metroa, se on tullut selve4ksi. Erityisen suuri on kylle4 Kivenlahden aseman paikkame4e4re4 (1000). Hyve4 kysymys on, pite4e4kf6 Espoon rahoittaa kirkkonummelaisten liitynte4liikenne metroasemalle?Muiden asemien paikkame4e4re4t ovat maltilliset (Finnoo 150, Kaitaa 50, Soukka 100, Espoonlahti 250, Saunalahti 100), kun vertaa Espoon puolen muihin asemiin (Keilaniemi 300, Otaniemi 100, Tapiola 370, Urheilupuisto 315, Matinkyle4 370).Mutta kaikkein te4rkeinte4 on kylle4 saada sujuva tehokas bussiliitynte4liikenne toimimaan. Ja kylle4 noita liitynte4liikenneparkkipaikkojen kustannuksia kannattaa tosiaan myf6s nostaa esiin ja kyseenalaistaa.
Kiitokset myf6s minun puolestani lunoonn puolesta puhumisesta Kalaje4rvenkallion kaavan ke4sittelyn yhteydesse4. Minulla on kovin synkee4 kuva espoolaisten suhtautumisesta ympe4ristf6asioihin. Onneksi sine4 Tiina sente4e4n olet pe4e4tte4jien joukossa.