Tiedote 23.8.2012
– Histan osayleiskaavan kaatuminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa osoittaa, että Espoon edellytetään rakentavan olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien lähelle, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Elo.
Vihreät vastustivat osayleiskaavan hyväksymistä valtuustossa, koska kaava ei ole kestävän kehityksen mukainen.
– Useissa viranomaislausunnoissa edellytettiin alueen toteutumisen kytkemistä radan valmistumiseen, ja sitä olemme edellyttäneet myös
lautakunnassa koko kaavaprosessin ajan. Kytkentä olisi pitänyt lisätä kaavaehdotukseen, mutta tälle ei löytynyt riittävästi tukea, toteaa
Tiina Elo.
Espoossa kaavojen lainvoimaisuutta on testattu useamminkin oikeudessa. Finnoon sataman kaava kaatui riittämättömiin luontoselvityksiin. Myös Kulloonsillan kaava on oikeuden arvioitavana.
– Espoossa kannattaisi nyt miettiä, miten kaavaprosessia saadaan parannettua niin, että luontoarvot ja kestävä kehitys huomioidaan, eikä
valituksia tule, jatkaa Elo.
Espoon tärkeimmät ratahankkeet ovat kaupunkirata ja Länsimetron jatko. Lisäksi tarvitaan Raidejokeri ja Jokeri II sekä raiteet Kivenlahdesta Kauklahteen. Vihreät pitävät epärealistisena, että näiden lisäksi saataisiin Länsirata ennen vuotta 2030, varsinkin kun Helsingin ykkösraidehanke on itämetro.
Histan kaava kaatui lopullisesti korkeimman hallinto-oikeuden 23.8.2012 antamalla päätöksellä. KHO perustelee päätöstä sillä, että
Espoon–Vihdin–Lohjan radan toteutumisen ajankohdasta ei ole varmuutta, eikä kaupunginvaltuuston 13.12.2010 hyväksymään osayleiskaavaan ole sisällytetty alueiden toteuttamiseen liittyviä määräyksiä, joilla voitaisiin varmistaa alueen rakentamisen ja raideyhteyden toteutumisen samanaikaisuus.
Osayleiskaava olisi mahdollistanut Histaan 19 000 asukkaan pientalovaltaisen kaupunginosan. Koska radan rakentaminen ei ole
asetettu aikataulua, olisi alueen joukkoliikenne perustunut vuosikymmeniä bussiliikenteeseen. Käytännössä alueen liikenne olisi
ollut yksityisautoilun varassa.
Lisätietoja:
Tiina Elo, p. 045 261 7447
Itäisessä Pohjois-Espoossa (luonnonarvot Histaa suuremmat) on menossa koepallo: Histan kokoinen asuinaluehanke (perustuu yksityisautoiluun, ei raiteisiin) Espoon Laaksolahden Pitkäjärveltä Kalajärvelle ja Bodominjärven ja Matalajärven asemakaavahankkeet; ei osayleiskaavaa ja raidevaatimusta Histan tavoin, vaan asemakaavat a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, k jne. Huomautin aikoinaan Tarja Laineelle asiasta: Vastaus Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajalta oli järkyttävä: Emme älynneet. Kyse on nimenomaisesti siitä älyävätkö Sll, HHO ja KHO mitä täällä on tekeillä ilman raiteita! Muulle Pohjois-Espoolle KHO:n Hista-päätös on; merkittävämpi kuin Histalle, jonka luontoarvot eivät ole suuret. V. Solantie.
YM:n ja Sykeen mukaan Matalajärvi täyttää SPA- ja Ramsar-statukset. Lunastus luonnonsuojelualueesta seisoo; valtio rikkoo SAC-sopimusta. Pintavesihydrologisesti Matalajärven valuma-alue ei siedä enää kaavoitusta. Kalkkilähdejärvenä järvi on ehkä yksi Suomen neljästä arvokkaimmasta lähdejärvestä; Ruotsissa vastaavanarvoisia Najas-järviä on jäljellä kolme. Pohjavesimuodostumaa ei ole selvitetty. Suuri uhka lähdejärvelle ovat maalampöporakaivot ja pohjavedenotto; myös pohjavedenmuodostumialueen kattaminen / rakentaminen / asfaltointi. Högnäs ja Bodomin länsiranta ja järvien läheiset alueet taitavat olla ainuita alueita Espoossa, jossa pähkinälehdot ja tammet hakataan maan tasalle ilman lupia. V. Solantie.