Tänään valtuustossa käytiin perusteellinen keskustelu kahden uuden liikelaitoksen perustamisesta. Valtuusto päätti vajaa vuosi sitten, että kuluvan vuoden aikana valmistellaan konsernipalvelujen liikelaitostaminen. Nyt esitys oli valtuuston arvioitavana, ja kriittisiä ääniä kuului salin molemmilta laidoilta.
Keskustelussa käytettiin hyviä puheenvuoroja siitä, onko liikelaitosmalli oikeasti kustannustehokas ja mielekäs tapa järjestää kaupungin palveluita. Lisääkö se läpinäkyvyyttä vai tuoko turhaa byrokratiaa. Tarkastuslautakunnan pj. Ritva Erkama (Kok.) nosti esiin kysymyksen, miksi henkilöstö- ja talouspalveluille perustetaan omat liikelaitokset. Ovatko ne liian pieniä yksiköitä ollakseen tarkoituksenmukaisia.
Palveluliiketoimen toiminta ei tällä hetkellä ole läpinäkyvää, eikä sillä ole riittävää poliittista ohjausta. On tärkeää, että johtokunnan painoarvoa vahvistetaan siten, että johtokuntaa johtaa jatkossa valtuutettu ja jäsenistä viiden on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja. On myös varmistettava, että johtokunnalla on riittävästi toimivaltaa kaupunginhallituksen linjausten toteuttamiseen.
Myös kaupunginhallituksen on otettava vahvempi rooli liikelaitosten ohjaamisessa. Kaupunginhallituksella on valta päättää siitä, millä periaattein liikelaitokset palveluja tuottavat.
Esitin Vihreän ryhmän nimissä asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesitystä valmistellessani kahlasin vaalityön lomassa kuntalakia ja erilaisia johtosääntöjä. Keskustelun jälkeen olisin osannut muotoilla esityksen paljon paremmin, mutta idea tuli kuitenkin selväksi: Mielestämme ennen uusien liikelaitosten perustamista olisi pitänyt selvittää, miten nykyiset liikelaitokset toimivat, ja erityisesti se, miten sisäinen laskutus vaikuttaa muiden toimialojen budjetointiin.
Vasemmistoliiton Kari Uotila esitti asian hylkäämistä.
Äänestyksessä palautusesityksemme hävisi äänin 27-36. Uotilan hylkäys puolestaan 22-35, peräti 7 äänesti tyhjää, pääosin demareita. Vaikka Kokoomuksesta käytettiin kriittisiä puheenvuoroja, ryhmäkuri piti.
Liikelaitostaminen siis jatkuu, mutta uskoisin että valtuuston käymä keskustelu toimii hyvänä sparraajana toimintoja kehitettäessä. Nyt on välttämätöntä saada kaikkien toimialojen budjetointi läpinäkyväksi ja riittäväksi, jotta sisäisten vuokrien ja muiden kustannusten nousu ei johda esimerkiksi opetuksesta leikkaamiseen.
* * *
Seuraavaksi käsiteltiin ilmastonmuutoksen torjuntaa, kun valtuusto merkitsi tiedoksi Espoostrategian ilmasto- ja energiatoimenpiteet. Ympäristölautakunnan pj. Tiina Pursulalle (Vihr.) suuri kiitos työn paimentamisesta valtuustoon asti. Tiinan sitkeän puurtamisen ansioista kaupungin johto on vihdoin saatu sitoutettua ilmastonmutoksen torjuntaan. On todella tärkeää, että ilmastotavoitteet on nyt kytketty osaksi Espoo-strategiaa.
Puhuin laajemmin Espoon globaalista vastuusta. Konkreettisia keinoja päästöjen vähentämiseksi on nyt listattu toimenpiteiksi. Keinot painottuvat ”luodaan edellytyksiä” -osastoon. Jotta päästöt saadaan merkittävästi vähenemään, tarvitaan enemmän myös velvoitteita. Haluamme Espoo-tarinaan merkittävästi tiukemmat päästövähennystavoitteet ja riittävät keinot niiden saavutamiseksi.
* * *
Illan surkuhupaisin keskustelu käytiin Sauntalahti III:n kaavasta. Vihreiden Sirpa Hertell esitti, että rannan vihervyöhykkeelle mahdollistettaisiin kevytrakenteiset pitkospuut. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan pitkospuut oikein toteutettuna eivät uhkaisi uhanalaisen meriuposkuoriaisen elinoloja. Kokoomuksen Markku Markkula ja sitoutumattomien Kurt Byman puolustivat intohimoisesti meriuposkuoriaista ja vastustivat esitystämme. Meriuposkuoriaisen varjolla siis suojeltiin käytännössä ranta-asukkaiden tontit yksityiskäyttöön. Palautuksemme hävisi äänin 29-36.
Nyt odotan mielenkiinnolla Kokoomuksen luontoherätyksen jatkuvan, kun keskustellaan liito-oravista, marskiviholaisista ja viitasammakoista Finnoon alueella.