Nyt on hieman ajankäytöllisiä haasteita luottamustoimien hoidossa, kun budjettineuvottelut ja paikkajakoneuvottelut ovat käynnissä normaalien valtuusto- ja lautakunta-asioiden lisäksi. Tässä keskiviikon lista-asiat tällä kertaa vähän vähemmän pureskeltuina. Vaativat vielä paneutumista ennen kokousta.
Listalla isoimpina asioina Jousenpuisto ja Niittykummun keskus. Högnäs on nyt etenemässä kaupunginhallitusvaiheeseen.
Infossa kaava-asioiden lisäksi Koivumankkaa II (tulossa kokoukseen 28.11.) ja Suurpelto I:n muutos (kauppakortteli).
Lista-asiat:
– Högnäs, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi, pöydälle 31.10.2012
Tämä on käynyt lautakunnassa jo pariin kertaan, nyt siis matkalla kaupunginhallitukseen. Tavoitteena on vanhan loma-asunto- ja omakotialueen kehittäminen ja mahdollisuuksien luominen täydennysrakentamiseen siten, että kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja luonnonarvot turvataan.
Nähtävillä olon jälkeen on tehty pieniä tarkistuksia. Lautakunnan edellisessä kokouksessa tekemä linjaus, että kadut olisivat asfaltin sijaan kevytpinnotteisia, ei kelvannut tekniselle keskukselle.
Asukasmäärää kritisoidaan edelleen, mutta se on pyritty minimoimaan. Nyt asukkaita on 40, arvioitu lopullinen asukasmäärä on 530. Onhan kasvu aikamoinen. Toisaalta tonttitehokkuudet ovat 0,05-0,17 + 15-20% taloustilaa.
Samoin hulevesiratkaisut ovat herättäneet kysymyksiä. Niistä vielä kyselen.
– Tapiola, Jousenpuisto, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville
Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi 13.6.2012. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa asumista, pysäköintilaitos ja liikerakentamista metroaseman ympäristöön. Lisäksi mahdollistetaan Koivu-Mankkaan tien uudet liikennejärjestelyt.
Uuden ehdotuksen rakennusoikeus on 11 300 k-m2 pienempi, kaavan korkein kerrosluku on 12 kun se edellisessä ehdotuksessa oli 26. Paikoituslaitos on laajuudeltaan pienempi. Kaksi viisikerroksisen paikoituslaitoksen kerroksista on maan päällisiä. Huolto- tai muu liikenne ei kulje uudelleen nähtäville tulevassa ehdotuksessa Jousimiehenreittiä.
Tässä on nyt löydetty uudet ratkaisut keskeisiin asukkaiden ja lautakunnan huoliin. Hyvä osoitus siitä, että asukkaiden mielipiteillä on vaikutusta.
– Tapiola, Niittykummun keskus, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 30.5.2012 Niittykummun keskuksen asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Suuressa osassa muistutuksista kritisoitiin uuden asuinrakentamisen määrää, rakennusten kokoa, korkeutta ja sijoittumista nykyisiin asuinrakennuksiin nähden. Rakentamista pidettiin yleisesti ottaen liian raskaana ja korkeana.
Korjatussa kaavaehdotuksessa muutoksia on tehty erityisesti kortteliin 15040, jossa 5- ja 6-kerroksisen lamellitalon sekä 12-kerroksisen pistetalon sijaan korttelissa on kolme 8-9-kerroksista pistetaloa. Tämä sekä parantaa Niittykummun nykyisten lamellitalojen asunnoista avautuvia näkymiä että siirtää rakentamista kauemmaksi niistä. Myös metrokeskuksen tornitalon korkeutta on madallettu 18 kerrokseen 24 kerroksen sijaan. Rakentamisen kokonaismäärä on laskenut hieman, 59360 asuin- ja 10920 liikekerrosneliömetristä 57550 asuin- ja 7560 liikekerrosneliömetriin.
Toinen keskeinen muistutusten aihe oli alueen nykyisten asukkaiden pysäköintijärjestely. Ratkaisu, jossa kaikki nykyisillä kahdella pysäköintialueella olevat autopaikat oli osoitettu maanalaiseen pysäköintihalliin, ei tyydyttänyt asukkaita. Korjatussa kaavaehdotuksessa kyseiset paikat on osoitettu kahteen kaksikerroksiseen maanpäälliseen pysäköintilaitokseen Niittykummuntien ja Niittykadun varteen. Jälkimmäisen viereen on myös osoitettu joitakin maantasossa olevia pysäköintipaikkoja.
Tästä saamme infossa esittelyn ja kaava jää pöydälle. Vaikeaa hahmottaa ilman havainnekuvia, miten uudet ratkaisut toimivat. Joka tapauksessa tässäkin asukkaiden mielipiteet ovat saaneet muutoksia aikaan.
– Leppävaara, Kilo, Viherlaakso, Lippajärvi, Karvasmäki, Karhusuo, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Turuntie
Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I – Metsälammentie. Turuntietä on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa nykyisestä hyvin maantiemäisestä väylästä vaihtelevaksi katuympäristöksi.
Tämä on tekninen muutos, jolla mahdollistetaan Turuntien varren kehittäminen. HSL kiirehtii lausunnossaan joukkoliikenteen sujuvoittamista, minkä perään kyselen.
– Järvenperä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Pihlajarinne
Tavoitteena on tontin 63035/3 maltillinen lisärakentaminen korottamalla rakennusoikeutta, enimmäiskerroslukua ja asuntojen lukumäärää.
Tämä oli lautakunnassa 9.5.2012. Silloin olin kriittinen, mutten vastustanut nähtäville panoa. Edelleen ympäristökeskus on kriittinen. Mietin vielä kantaani.
– Olari, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Lystimäki
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa alueen käyttötarkoitus puistoalueesta katualueeksi. Muutoksella mahdollistetaan parempi ajoyhteys tontille. Asfalttipäällysteinen suunnittelualue on asemakaavassa merkitty puistoalueeksi, mutta toimii Haltilanpuisto-nimisen kadun päätteenä.
Tämä lienee ok.
– Kaitaa, Martinsilta I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa toimistorakentamisen lisäksi asuinrakentaminen. Kaavamuutos sallii myös asuntolatoiminnan sijoittamisen alueelle. Asemakaavan muutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Espoon Hannuntie 6, jonka tarkoituksena on vuokrata toimistokiinteistö mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita tuottavalle Pihlajakoti Oy:lle.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt hanketta ja pitänyt sitä paikkaan sopivana. Asukkailta tulee palautetta, mutta ainakaan tämän hetkisen tiedon mukaan en näe syytä vastustaa hanketta. Kyllä mielenterveyskuntoutujillekin täytyy olla sijaa terveiden ihmisten joukossa. Kyseessä on 16-paikkainen yksikkö.
– Kaavoituksen työohjelma vuodelle 2013
Tätä en ole vielä ehtinyt katsoa.
Koskien tuota Martinsillan asuntolaa, Miten on mahdollista että yksityishenkilö voi tehdä kaavamuutosehdotuksen joka vaikuttaa näin paljon alueella asuviin. Kyseessä ei ole muuta kuin saada kiinteistölle laajemmat käyttömahdollisuudet ja sitä myötä tehdä enemmän rahaa.
Se mistä itse olen huolissani on että muutos mahdollistaa minkälaisen asuntola käytön tahansa, eli siis esim. huume/alkoholivieroitukseen, voisin olettaa että tämä asia enemmän huolestuttaa asukkaita.
Ja miten tilat voi olla jo remontoitu ja sopimus tehty Pihlakodin ja Sos.terv.viraston välillä vaikka kaavamuutos ei ole mennyt edes läpi vielä???? Siinäpä Sinulle ja muille valtuutetuille ja. Nimi. Politiikan pitää olla läpinäkyvää