Kylläpä sattui raskas lista puoluekokousviikonlopun jälkeiseen maanantaihin. Siksi saatte ehdin laittaa tännekin vasta nyt.
Isoina asioina strategia, sivistystoimen organisaatiouudistus (liikunta- ja nuorisotoimi yhteen, aikuiskoulutus Omniaan) ja Turvesuon kaava. Elykeskus ja Espyy valittivat kaavasta, joten pääsemme antamaan lausuntoa hallinto-oikeudelle.
– Espoo-tarinan, strategiaperustan ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden hyväksyminen (Kv-asia)
Tässä se nyt sitten on: kauan odotettu Espoo-tarina eli Espoon strategia vuosille 2014 – 2017. Strategiaperusta sisältää vision, arvot ja toimintaperiaatteet sekä näkökulmittain päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet.
Vihreiden ryhmä on vaikuttanut aktiivisesti strategiatyöhön sen kaikissa vaiheissa. Nyt on tärkeää vielä varmistaa, ettei mukaan ole jäänyt sellaista, minkä takana emme voi seistä. Ja ennen kaikkea valtuustokauden tavoitteet vaativat vielä muutoksia. Erityisesti esitämme vahvempia ympäristötavoitteita, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien korasta ja muotoiluja, jotka takaavat kunnan oman palvelutuotannon säilymisen.
Tuloskorteissa määritellään sitten päämääristä ja valtuustokauden tavoitteista johdetut vuoden 2014 tulostavoitteet ja niille mittarit. Valtuustoon nähden sitovat tulostavoitteet valmistellaan siten, että niistä voidaan päättää taloussuunnitelman ja vuoden 2014 talousarvion käsittelyn yhteydessä joulukuussa 2013.
Syksyllä 2013 tulosyksikkötarinoiden valmistumisen jälkeen on tarkoitus, että toimintayksiköt kirjoittavat oman tarinansa ja siten suunnittelevat, miten omalta osaltaan vaikuttavat Espoo-tarinan toteutumiseen.
Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona käytetään poikkihallinnollisia kehitysohjelmia. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia. Nyt valtuuston päätettäväksi tuodaan poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet.
Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat
– Elinvoimaa ikääntyville
– Kestävä kehitys
– Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys
– Nuorten elinvoimaisuus
– Osallistuva Espoo
Espoo-tarinan toteutumisen arvioimiseksi laaditaan näkökulmittain mittarit/indikaattorit. Tarkoitus on kuvata, miten asian tila on muuttunut valtuustokauden aikana keskeisten indikaattoreiden kohdalla. Indikaattoreiden valinnan valmistelutyö on käynnissä.
Valtuustokauden puolivälissä valtuusto käy arvioivan keskustelun, kuinka kattavasti ja miltä osin Espoo-tarina on toteutumassa ja onko toimintaympäristöstä noussut esiin tarpeita sen tarkistamiseen. Keskustelun perusteella valtuusto käynnistää tarvittaessa Espoo-tarinan ja/tai strategiaperustan tarkistamistyön.
Valtuustokauden viimeisenä vuotena tehdään laajempi arviointi Espoo-tarinan toteutumisesta. Arvioinnilla selvitetään, kuinka hyvin ja miltä osin valtuustokauden alussa hyväksytty Espoo-tarina on toteutunut.
– Kaupungin Espoon Asunnot Oy:n lainoille myöntämän omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia)
Valtuusto on myöntänyt takauksen 3,31 me lainalle vuonna 2011. lisäkuluja syntyi vajaa 800 000 euroa, kun kohteeseen tilattiin alkuperäisten suunnitelmien lisäyksinä ja muutoksina merkittävä määrä lisä- ja muutostöitä sekä teetettiin niiden edellyttämiä lisäsuunnitelmia. Lisä- ja muutostyöt johtuivat pääosin maaperän/kallion luultua pahemmasta rikkonaisuudesta, sosiaalitoimen lisätarpeista ja suunnitelmapuutteista. Suunnittelun ohjuksesta vastasi Espoon kaupungin Tilakeskus.
Nyt siis taattavan lainan määräksi esitetään 4,11 me.
– Lausunnon antaminen kuntajakolain mukaisesta esityksestä (Kv-asia)
Vihdin kunnan Ollilan kylässä Espoon rajalla sijaitsevan kiinteistön omistaja on pyytänyt Vihdin kunnalta lupaa siirtää kiinteistönsä Espoon kaupunkiin.
Päätösesitys on, ettei Espoon kaupunki puolla yksittäisen kiinteistön siirtämistä Espoon kaupunkiin, koska kunnan rajaa tulee käsitellä kokonaisuutena.
– Sivistystoimen palvelujen ja organisaation kehittäminen sekä johtosääntöjen muuttaminen (osittain Kv-asia)
Seuraavia muutoksia esitetään sivistystoimen johtosääntöihin:
* liikunta- ja nuorisotoimen yksikkö yhdistetään yhden tulosyksikön alle, jota johtaa liikunta- ja nuorisotoimen johtaja. Uuden tulosyksikön tehtävänä on huolehtia kuntalaisten liikunnan edistämisestä sekä kaupungin nuorisotyöstä. Lisäksi se huolehtii kaupungin satamaviranomaisen ja leirintäviranomaisen tehtävistä.
* Svenska rum-tulosyksikön alle keskitetään kaikki ruotsinkieliset palvelut: varhaiskasvatuspalvelut, esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus, huolehtia koululaisten aamu -ja iltapäivätoiminnan järjestäminen sekä osallistuminen ruotsinkielisten nuoriso
-ja kulttuuripalvelujen toteuttamiseen.
* Kaupunkikulttuurin ja vapaan sivistystyön yksiköt yhdistetään Kulttuurin tulosyksiköksi, jonka tehtävänä on kehittää kaupungin kulttuuritarjontaa ja kulttuurista profiilia sekä ohjata ja järjestää tulosyksikön vastuulla olevien kuntalaisten vapaa ajan palvelujen
tuottamista. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia erityisesti palvelualueittensa
yhteistyön ja palvelujen alueellisen järjestämisen kehittämisestä.
* Yhteispalvelupisteet siirretään palveluliiketoimen alle.
* Aikuiskoulutuksen uudelleenjärjestelyn osalta esitys on, että kehotetaan sivistystoimen johtajaa valmistelemaan aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamisen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen. Perustettava yksikkö muodostuu 1.8.2014 alkaen suomenkielisestä työväenopistosta, aikuislukiosta ja Omnian aikuisopistosta. Perustamiseen liittyvät sopimus- ja johtosääntömuutokset tuodaan valtuuston päätettäväksi keväällä 2014.
Uudistuksista järjestettiin pyynnöstäni kaupunginhallituksen iltakoulu ja uudistuksia on käsitelty sivistystoimen puheenjohtajien neuvottelukunnassa, joten yllätyksinä eivät tulleet. Tuota aikuiskoulutuskuviota on kaupunginhallitus kehottanut valmistelemaan jo viime vuoden puolella.
Emme silti ole lopputulokseen tyytyväisiä ja esitämme, että nuorisotoimi pidetään omana tulosyksikkönä ja että selvitetään myös mahdollisuus aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamiseksi kaupungin omaan organisaatioon.
– Korvauksen maksaminen vahinkorahastosta Liikuntapalvelujen tulosyksikön korvaushakemuksen mukaan
Laajalahden venesataman laituri tuhoutui tuulisessa jäidenlähdössä korjauskelvottomaksi ja asetettiin 2.5.2013 vaarallisena käyttökieltoon. Liikuntapalvelut ei toisin toimimalla olisi voinut välttää vahingon sattumista tänä vaikeana jäänlähtökeväänä. Laiturin uudistamista voidaan myös pitää kiireellisenä, koska 120 venepaikan kaupungille maksanutta veneilijää odottaa venepaikkansa käyttöön ottamista venekauden juuri alkaessa.
Laiturin uusiminen maksaa sopimustoimittaja Marinetek Oy:ltä saadun tarjouksen mukaan 273 638 euroa (alv 0 %).
Kaupungin vahinkorahaston tarkoituksena on kattaa kustannukset, kun kaupungin omaisuutta tai kaupungin vastuulla olevaa omaisuutta rikkoutuu, eikä vakuutus kata kustannuksia.
Nyt esitetään, että kaupungin vahinkorahastosta maksetaan Liikuntapalvelujen tulosyksikölle korvauksena 258 638 euroa (omavastuu 15 000 e).
– Oikaisuvaatimus säästövapaiden pitämisen ja työajan saldojen seurannan periaatteisiin
Valittaja pitää kaupunginjohtajan linjausta, ettei säästövapaata saa kerryttää enempää kuin 30 päivää/hlö lainvastaisena. Oikaisuvaatimuksesta käy ilmi, että noin 300 kaupungin työntekijällä on säästövapaita yli 150 päivää.
Päätösesitys on, että kaupunginhallitus jättää oikaisuvaatimuksen kaupunginjohtajan päätöksestä 4.3.2013 § 13 myöhästyneenä tutkimatta. Vaikkei vastausta myöhästymiseen vedoten ole annettu, kyselemme kuitenkin linjauksen perusteista.
– Vuoden 2013 huhtikuun kuukausiraportti
Edelleenkään ei näytä hyvältä. Ensi vuoden talousarviossa joudumme priorisoimaan. Ja valtuustossahan ryhmäpuheenjohtajamme Inka Hopsu jo nostikin esiin, että myös veroprosentin nostosta on keskusteltava.
Verotulojen heikko kehitys on jatkunut koko alkuvuoden ja tilitykset ovat olleet pienempiä kuin vuonna 2012. Tämän hetken arvioiden mukaan verotulojen arvioidaan toteutuvan vajaat 27 milj. euroa talousarviota pienempänä.
Ulkoisten kulujen kasvu viime vuoteen on 3,8 %. Henkilöstökulujen kasvu on 2,8 % ja palveluiden ostojen kasvu 3,4 %. Verotulojen kasvu ei riitä tällä hetkellä kattamaan ulkoisten kulujen kasvua.
Toimialat ovat ennustaneet koko alkuvuoden ylityspaineita ja ne ovat kasvaneet yli 6 milj. euroa maaliskuun lopun tilanteesta. Ylityspaineet kohdistuvat lähinnä toimeentulo- ja työmarkkinatukeen (3,3 milj. euroa), HUS:n siirtoviivepäiviin ja Jorvin terveyskeskusosastojen vuokriin (1,2 milj. euroa), katujen ylläpitoon (2,8 milj. euroa) ja lastensuojeluun (1 milj. euroa). Merkittävin yksittäinen ylitys kohdistuu erikoissairaanhoitoon (5 milj. euroa) jossa Espoo on budjetoinut vähemmän kuin HUS:n budjetissa on vahvistettu. Ylityspaineet ulkoisissa kuluissa ovat yhteensä n. 9,4 milj. euroa, sillä tietyissä toiminnoissa pystytään alittamaan talousarvio.
Kulujen ylittäessä talousarvion ja verotulojen jäädessä merkittävästi alle talousarvion, on kuluvan vuoden vuosikate jäämässä ainoastaan 80 milj. euroon ja tilikauden tulos jäämässä 25 milj. euroa alijäämäiseksi.
Kuluvan vuoden investointiohjelma on 273 milj. euroa. Investointien toteutuminen budjetin mukaisena edellä kuvatussa taloustilanteessa, tarkoittaa lisävelan ottamista ja entisestään merkittävän lainamäärän kasvattamista. Verorahoituksen heikko kertyminen ja samalla käyttötalouden ylittyminen aiheuttavat merkittäviä haasteita tulevan taloussuunnitelmakauden valmistelulle.
– Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin (Kv-asia)
Espoo ja Vantaa irtisanoivat sopimuksen, kun oli epävarmuutta valtion rahoitusosuudesta. Sivistystoimen johtaja valtuutettiin neuvottelemaan uusi sopimus.
Kaupunkien avustusosuus noudattaa uuden sopimuksen mukaan valtion säätiölle myöntämän toiminta-avustuksen kehitystä, jos valtion myöntämä avustus vähenee. Uuteen sopimukseen sisältyvä kaupunkien keskinäinen rahoitusjakauma perustuu vuosina 2009–2012 tehtyjen kävijätutkimusten keskiarvoihin.
Solmittavalla uudella sopimuksella saadaan kaupunkien kustannusosuuksien enimmäismäärät vahvistettua vähintään 31.12.2017 asti. Espoon kaupungin osuus kaupunkien avustusten enimmäismäärästä olisi uuden sopimuksen mukaan 21,2 %, noin 1 136 567 euroa/vuosi. Kaupunkien keskinäinen rahoitusjakauma tarkistetaan neuvotteluissa, jotka käydään viimeistään vuotta ennen sopimus- tai viisivuotiskauden päättymistä.
Sopimuksen liitteenä olevassa puitesopimuksessa sovitaan yhteistyöstä oopperan ja sopimuksessa mukana olevien kaupunkien kesken. Säätiö sitoutuu osaltaan puitesopimuksen mukaiseen yhteistyöhön sopijakaupunkien kanssa. Yhteistyö koostuu taidekasvatushankkeista, pienimuotoisista oopperaproduktioista ja konserteista, Kansallisoopperan käyttämisestä kaupunkien edustustilana, kaupunkien näkyvyydestä oopperan julkaisuissa sekä oopperalippuhankkeista.
Kyllä Espoon pitää oopperaa tukea, kun espoolaiset käyvät siellä kulttuuria kokemassa.
– Valtuustoaloite kesäsetelin ikärajasta (Kv-asia)
Perussuomalaisten Arja Juvosen aloite, jonka mukaan ikäraja pitäisi laskea 16 vuodesta 15 vuoteen.
Kesäseteli on tarkoitettu kaikille vuosina 1995–1997 syntyneille espoolaisille nuorille, eli kesäsetelin piirissä ovat olleet myös ne 15-vuotiaat nuoret, jotka täyttävät kesän jälkeen 16 vuotta ko. vuonna. Kesäseteliä on kehitetty niin nuorten kuin työnantajienkin palautteiden pohjalta. Ikärajaa on muutettu vuosien aikana ja syntymävuodet ovat osoittautuneet selkeäksi tavaksi ilmoittaa kesäseteliin oikeutetut nuoret. Kaikilla espoolaisilla nuorilla on mahdollisuus saada kesäseteli yhtä monta kertaa (neljä).
Liikunta- ja nuorisolautakunta toteaa lausunnossaan, että kesäsetelin jakoperustetta voidaan muuttaa 2014 niin, että kesäseteliin ovat oikeutettuja sinä vuonna vähintään 15 vuotta täyttävien lisäksi myös enintään 19 vuotta täyttävät espoolaiset nuoret. Jatkossa kesäsetelin saajien joukossa voivat siten olla myös jakohetkellä 14 -vuotiaat nuoret.
Lisäksi lautakunta toteaa, että laki nuorista työntekijöistä on erilainen 14 -vuotiaalle kuin 15 -vuotiaalle nuorelle. Tätä tulee painottaa kesäsetelien jakoa koskevissa ohjeistuksissa niin nuorille, huoltajille kuin työnantajatahoille.
– Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013
Ympäristölautakunta on toimintasuunnitelman käsitellyt, meidän tehtäväksemme jää päättää. Hyvä, että suunnitelma on tehty. Tärkeää on nyt, että toimenpiteet viedään myös käytäntöön.
– Perusmäki, Gobbacka, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 712600 (osittain Kv-asia)
Asemakaavan tavoitteena on vanhan, väljästi rakennetun pientaloalueen kehittäminen ja laajentaminen. Samalla pyritään varmistamaan myös laajemman alueen palvelujen, liikenneyhteyksien ja virkistysalueiden riittävyys sekä luonnonarvojen säilyminen.
Gobbackan asemakaava esitetään hyväksyttäväksi kahdessa tai useammassa vaiheessa. Nyt kaavasta hyväksytään vain selkeästi yleiskaavan mukainen osa ja muut alueet tuodaan käsittelyyn myöhemmin. Tämä asemakaavan ensimmäinen vaihe sisältää noin 110 000 k-m² asuinkerrosalaa, 1 800 k-m² julkisten rakennusten kerrosalaa ja noin 1 400 k-m² toimitilarakennusten kerrosalaa.
Gobbackan kaava-alueen vahvistusrajausta on tarkistettu siten, että kaavasta hyväksytään nyt vain selvästi yleiskaavan mukaiset osat. Yleiskaavan vastaisiksi tulkittavat osat tuodaan käsittelyyn myöhemmin, kun yleiskaavatilanne on selkiytynyt. Kaupunginhallitus voi päättää alueen uuden yleiskaavan laatimisesta kaavoitusohjelman yhteydessä syksyllä 2013. Myöhemmin hyväksyttävät alueet ovat yleiskaavassa pääasiassa virkistysalueita tai maa- ja metsätalousalueita.
Nyt on osa kaava-alueesta vihdoin valmis hyväksyttäväksi. Maankäyttösopimuksia on peräti 18, on siinä ollut neuvoteltavaa. Ja yhden maapalanhan kaupunki tässä välissä osti itselleen. Kaava-alueelta on ruksittu pois viisi erillistä aluetta, mikä tekee hyväksyttävästä kaava-alueesta sirpaleisen.
Tässä siis perusteena se, ettei kaava kaatuisi yleiskaavan vastaisuuteen, kun elykeskus luultavasti kuitenkin valittaa, koska pitää yleiskaavaa vanhentuneena. Tämä on nyt siis yritys saada aluetta rakentumaan ennen uuden yleiskaavatyön valmistumista.
– Valtuustokysymys autopaikoista ja niiden vaikutuksesta asuntojen hintoihin (Kv-asia)
Sanna Lauslahti ja 18 muuta valtuutettua ovat jättäneet 26.2.2013 valtuustokysymyksen autopaikoista ja niiden vaikutuksesta asuntojen hintoihin.
Valtuustokysymyksessä pyydetään selvittämään, voidaanko lisätä nykyistä enemmän joustoa autopaikkavaateiden kanssa, kun liike- tai muita tiloja muutetaan asumiskäyttöön, sekä voidaanko erityisesti uudisrakentamisessa erottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta.
Esitys, on että vastausta ei voida antaa määräajassa, vaan asia tuodaan valtuustoon syyskaudella.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta Laajalahti, asemakaavan muutos, Turvesuo pohjoinen, alue 120602
Elykeskus ja Espyy valittivat, perusteina yleiskaavan vastaisuus (viheryhteyden päälle rakentaminen) ja liian suuri vähittäiskaupan keskus taajama-alueen ulkopuolelle.
Esitimme valtuustossa kaavan hylkäämistä ja jätimme eriävän mielipiteen, joten esitämme saman sisältöistä lausuntoa.
– Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen aloittava tase 1.1.2013
Liikelaitoksen kirjanpito on eriytettävä kaupungin kirjanpidossa. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta erillistilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saatettava se kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistellään kaupungin tilinpäätöksessä.
Avaava tase muodostetaan kaupungin kirjanpitoon merkityistä kirjanpitoarvoista.
Espoo Henkilöstöpalvelut – liikelaitoksen aloittavan taseen loppusumma on 1 232 295,75 euroa. Siirtovelkoihin on merkitty lomapalkkajaksotus ja aineettomiin oikeuksiin sisältyy 78 550 euroa. Kaupunki on määritellyt peruspääomalle 5 %:n tuottovaatimuksen.
– Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen aloittava tase 1.1.2013
Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen aloittavan taseen loppusumma on 1 708 460,85 euroa. Siirtovelkoihin on merkitty lomapalkkajaksotus. Kaupunki on määritellyt peruspääomalle 5 %:n tuottovaatimuksen.