Huomenna kevätkauden viimeinen kaupunginhallituksen kokous. Isoimmat asiat ovat kehysohjeen antaminen ensi vuoden budjetin valmistelua varten sekä päätöksissä ja kirjelmissä Loukon tuomio.
Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Tässä keskeiset asiat avattuna:
– Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti
Verotulojen arvioidaan alittavan muutetun talousarvion 26,6 milj. eurolla. Investointien kokonaismääräksi arvioidaan noin 240 – 250 milj. euroa. Vuosikate tulee olemaan vain 65 milj. euroa (huhtikuun arvio 80 me) ja tilikauden tulos yli 42 milj. euroa alijäämäinen (huhtikuun arvio 25 me). Taso on erittäin alhainen ja poikkeaa yli 31 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Investointitaso huomioiden vuosikatteen tulisi olla n. 180 milj. euroa.
– Vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman kehysohje
Väestönkasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarvetta. Verotulojen kertymisen ja lisärahatarpeiden välillä on iso ero, joka johtaa siihen, että kaupungin tulos uhkaa jäädä alijäämäiseksi kaikkina suunnitelmavuosina.
Kaupungin strateginen päämäärä on pitää kaupunkikonsernin talous tasapainossa. Alijäämää pitäisi siis saada puristettua ennustetta pienemmäksi ja tuottavuutta parannettua vähintään 1,5%.
Kaupungin vuosikatteen pitäisi olla noin 180 milj. euron tasolla, jotta kaupungin rahoitusasema säilyisi terveenä. Vuosien 2013-2016 ”katevajaus” on yhteensä noin 350 milj. euroa.
Vuonna 2013 emokaupungin lainamäärä lisääntyy noin 67 milj. euroa. Vuosina 2014–2016 lainakanta kasvaa noin 350 milj. eurolla. Jos vuosikate saataisiin 180 milj. euron tasolle/vuosi, lisälainaa ei tarvittaisi. Espoo-konsernin lainakanta oli vuoden 2012 lopussa noin 1528 milj. euroa eli 5950 euroa/asukas.
Mutta ei tässä vielä kaikki: Suunnitelmakaudella tytäryhtiöiden rakennusinvestointien rahoitus lisää Espoo-konsernin lainamäärää merkittävästi. Alustavan laskelman mukaan konsernin lainamäärä on vuoden 2016 lopussa 2760 milj. euroa eli 10 200 euroa/asukas.
Kehysohjeessa todetaan, että pidemmällä aikavälillä edellytyksenä on palvelutarjonnan sekä palvelutarjonnan palvelumaksujen kriittinen uudelleenarviointi. Myös veroperusteiden tarkistus joudutaan pitämään keinovalikoimassa varsinkin kun Espoon veroprosenttien taso on selvästi muiden suurten kaupunkien alapuolella.
Samoin sanotaan suoraan, että toimialojen näkemys resurssitarpeestaan poikkeaa konserniesikunnan arvioista ja että kehysohjeen laatiminen toimialojen esittämien resurssitarpeiden pohjalle ei ole rahoituksellisesti mahdollista.
Velkaantumistahti näyttää hurjalta. Emme näe, että palveluissa on karsimisen varaa, päin vastoin rahaa tarvitaan lisää mm. homekoulujen korjaamiseen ja päivähoitopaikkoihin ja vanhusspalveluihin. Nyt olisikin järkevää lähteä tekemään valmistelua siltä pohjalta, että veroprosenttia korotetaan esimerkiksi 17,75% → 18,25% (Helsinki 18,50%, Vantaa 19%). Se tarkoittaisi rahana noin 25 me/vuosi.
Joka vuosi olemme myös esittäneet rakentamattoman maan kiinteistöveron nostamista. Sillä ei ole kovin suurta rahallista merkitystä, mutta toimi vauhdittaisi osaltaan rakentamista.
– Palveluliiketoimen hankintapalvelujen virkoja ja toimia koskevat muutokset
Hankintoimen vahvistamiseksi esitetään, että viisi ruokapalveluesimiehen vakanssia muutetaan hankintapalvelujen tarpeita vastaaviksi (hankinta-asiantuntija, hankintapäällikkö, hankintalakimies, ostopäällikkö ja kategoriaostaja). Muutosesitysten kustannusvaikutukset vuodelle 2013 ovat 147 000 euroa ja seuraavalle vuodelle 293 000 euroa.
Riittävä osaaminen hankintatoimessa on tärkeää, jotta hankinnat saadaan tehtyä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kestävä kehitys on yhtenä tavoitteena, hyvä niin. Pitää kuitenkin varmistaa, ettei vakanssien siirto aiheuta ongelmia ruokapalveluissa.
Hankinnat on keskitetty palveluliiketoimen alle. Suurissa hankinnoissa tämä on perusteltua, mutta toimialojen omissa hankinnoissa muodostuu turha väliporras kun toimiala tilaa palveluliikelaitokselta, joka tilaa markkinoilta. Pitää pitää huoli, ettemme turhaan monimutkaista byrokratiaa.
– Sopimus Suomen luontokeskus Haltian toiminnan järjestämisestä
Sopimuksen mukaan kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti) osuus luontokeskuksen toiminta- ja ylläpitokustannuksista on 75 %, joka jakautuu seuraavasti: Espoo 46,7 %, Helsinki 40,0 %, Vantaa 6,7 %, Kauniainen 2,2 %, Kirkkonummi 2,2 % ja Vihti 2,2 %. Vuoden 2013 toimintabudjetin mukaan kaupungin kustannusvastuu on määrältään 326 717 euroa.
Kuntien keskinäisiä vastuuosuuksia tarkistetaan ja muutetaan käyttäjämäärien perusteella joka kolmas vuosi. Ensimmäinen käyttäjämäärien tarkastelu on vuonna 2015.
Sopimus on Espoon kannalta melkoisen edullinen. Mielenkiintoista nähdä, miten kävijäosuudet eri kuntien kesken tulevaisuudessa jakaantuvat.
– Valtuustoaloite, espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi(KV-asia)
Demareiden Veikko Simpasen aloite. Vastauksessa kerrotaan perusteellisesti, mihin toimiin Espoossa on ryhdytty pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi. Espoo osallistuu mm. valtakunnalliseen työllisyydenhoidon kuntakokeiluun hankkeella Työtä päin! Hankkeen tavoitteena on koota yhteen eri työllisyydenhoidon toimijat ja hankkeet, jotta palvelut olisivat tehokkaita ja johtaisivat tuloksiin.
Työttömyysluvut ovat murheelliset. Huhtikuun lopussa 2013 Espoossa oli 9334 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömiä (työttömyys kestänyt yli vuoden) oli huhtikuun 2013 lopussa 1899 henkilöä.
– Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman 2013-2022 sekä vesihuollon toiminta-alueen hyväksyminen (Kv-asia)
Suunnitelmien tavoitteena on tukea kuntien ja seudun yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon kehittymistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kehittämissuunnitelmassa on keskitytty yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteiden asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään kaupungin vesihuollon kehittämisen suuntaviivat ja periaatteet.
Yksityisten vesiosuuskuntien osalta (yhteensä 12 kpl Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella) Espoo esittää, että HSY käynnistäisi selvityksen verkostojen laadusta sekä niiden kiinnostuksesta liittyä HSY:n toiminta-alueeseen. Samalla laaditaan alustava arvio siitä, mitä kustannuksia liittymisestä aiheutuisi. Selvityksen lopputuloksen perusteella päätetään kaupunkien ja HSY:n vesihuollon kehittämissuunnitelmien seuraavassa päivityksessä 2017 jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista.
Ympäristölautakunta on esittänyt asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolisten alueiden vesihuollon rakentamista suunnitelmaluonnoksessa mainittujen alueiden lisäksi Kolmperään ja Kalajärventien eteläpäähän. Erityisen tärkeänä ympäristölautakunta pitää lausunnossaan Kolmperän aluetta mm. Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen läheisyyden takia.
Tämä on tärkeä paperi, joka tulee valtuuston hyväksyttäväksi. Myös kaupunkisuunnittelulautakunta on kiinnittänyt Kalajärvenkallioiden kaavan yhteydessä tuohon Kalajärventien eteläpäähän, mutta priorisointijärjestystä ei ole muutettu. Sen sijaan ehdotetaan HSY:n investointimäärärahojen nostamista, mikä ei kyllä ole realistista, kun HSY:lle on asetettu tiukat taloustavoitteet.
– Matinkylän keskus II – Matinkallio, asemakaavan muutos, alue 312003 (Kv-asia)
Asemakaavan muutoksella nykyinen autopaikkojen korttelialue muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi. Korttelin rakennusoikeutta lisätään 14 200 k-m2. Kaavanmuutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Tiinantölli 7.8.2003 päivätyllä hakemuksella.
Tämä jäi viimeksi pöydälle, kun kaava-aineistot puuttuivat. Nyt ovat mukana. Ihmeteltiin viivettä (kaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 18.1.2006), selitys oli, että maanomistajalla ei aiemmin ole ollut intressiä toteuttaa. Nyt voi puolestani mennä eteenpäin.
– Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Bemböle, alue 632100 (Kv-asia)
Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja luoda edellytykset alueen kehitykselle. Alueen kylämäki ja peltoaukea ovat sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Kuninkaantie on osa valtakunnallisesti merkittävää Suurta Rantatietä. Asemakaavaehdotus mahdollistaa pientalokiinteistöjen vähäisen täydennysrakentaminen sekä palvelujen sijoittumisen alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden.
Tämä kaava on tehty huolella, Bembölen kahvituvan ympäristöä kehitetään pieteetillä.
– Lakisto, Takkulanlaita, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 721700
Tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevan varastotoiminnan säilyminen alueella sekä pienimuotoinen lisärakentaminen.
Olin hyväksymässä tätä lautakunnassa. Ely-keskus kritisoi viitaten vanhentuneeseen yleiskaavaan, mutta muutokset sen verran vähäiset, että oli silloin ja on edelleen puolestani ok.
– Lisätietojen antaminen Uudenmaan ELY-keskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarvetta koskevassa asiassa, Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen
Elylle ei riittänyt tammikuinen lausunto, joten sitä täydennetään. Luen vielä selostuksen huolella.
– Päätökset ja kirjelmät
Kaksi asiaa:
1. Espoon aikuislukion henkilökunnan 7.6.2013 toimittama täydennys Suomenkielisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön kehittämismahdollisuudet –työryhmän loppuraporttiin (kaupunginhallitus 27.5.2013 § 163) on oheismateriaalina.
Tämä kirje tuli valtuustoryhmien puheenjohtajille ennen valtuuston kokousta. Nyt sitten tällä tavalla jälkikäteen tulee kaupunginhallitukselle tiedoksi. Useilta opettajilta on tullut yhteydenottoja, etteivät tiedä, miten asia etenee. Ei herätä luottamusta valmisteluprosessiin.
2. Helsingin hovioikeuden Tuomio 7.6.2013
Helsingin hovioikeus on tuominnut teknisen toimen johtajan lahjusrikkomuksesta 60 päiväsakkoon. Päätös ei ole lainvoimainen. Määräaika valitusluvan hakemiselle ja valituksen tekemiselle Korkeimpaan oikeuteen päättyy 6.8.2013.
Mielestämme asia tulee käsitellä elokuussa perusteellisesti. Pelkkä tiedoksi merkitseminen ei riitä, vaan hovioikeuden tuomio on otettava vakavasti ja asia on tuotava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi elokuussa. Kyse on koko päätöksentekojärjestelmämme luotettavuudesta.