Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen asiat. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Aamupäivä menee arvokkaassa seurassa Hanasaaressa Shanghain pormestarin vierailun merkeissä. Seminaarissa juhlistetaan Shanghain ja Espoon 15-vuotista yhteistyötä.
Lista-asiat:
– Vuoden 2013 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Kopioin tähän nyt vähän pidemmin kuvausta taloustilanteesta:
Heinäkuun loppuun mennessä verotulot olivat kasvaneet ainoastaan 0,3 prosenttia eli vajaat 3 milj. euroa. Koko vuoden ennusteen mukaan verotulot tulevat jäämään 15,3 milj. euroa talousarviosta. Vastaavasti samaan aikaan kaupunkimme kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja toukokuun loppuun mennessä asukasmäärämme on kasvanut 1 740 hengellä. Erityisesti lasten, maahanmuuttajien ja vanhusten määrä kasvaa, mikä näkyy voimakkaasti kasvavina palvelutarpeina.
Kaupungin tulos tammi – heinäkuulta oli merkittävästi heikompi kuin vuosi sitten. Ennustettu vuosikate 75,6 milj. euroa alittaa talousarvion 34,7 milj. eurolla ja tilikauden tulos on jäämässä 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuosikate heikkenee viime vuoden tasosta n. 70 milj. euroa. Ennustettu vuosikatetaso on noin 100 milj. euroa liian matala nykyiseen investointitasoon nähden. Lisäksi kaupungilla ja sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joka on jo suurelta osin käynnistetty. Nykyisellä vuosikatetasolla lainakannan kasvu saavuttaa kriittisen rajan ja kaupunki velkaantuu nopeimmin Suomen kaupungeista.
Kaupungin taloudessa on tällä hetkellä siis n. 100 milj. euron kestävyysvaje. Verotuloihin ei myöskään ole ennusteiden mukaan tulossa lähivuosina kasvua, joka parantaisi vuosikatetta. Samaan aikaan toimintakulujen kasvu on kiihtynyt ja ylittää tulojen kasvun, mikä johtaa investointitarpeiden kattamiseen yhä suuremmalla lainanotolla.
Talousarviossa on ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista täytyy kuitenkin pystyä sopeuttamaan palvelutoimintojen sisällä, sillä talouden vakava epätasapaino ei mahdollista ylityksiä. Loppuvuoden menokehitys ei voi jatkua alkuvuoden kaltaisena ja ennustettujen katteiden tulee parantua. Toimialojen tuleekin hillitä menokehitystään ja ryhtyä kaikkiin välittömiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vähintään 8 milj. euron toimintakatteen parannus ennusteista. Sopeuttamistoimenpiteet ovat toimialoille välttämättömiä myös tulevan vuoden talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valmistautumisen kannalta, sillä koko tuleva taloussuunnitelmakausi tulee olemaan erittäin tiukka.
Verotulot tulevat jäämään talousarviosta 15,3 milj. euroa.
Melkoisia madonlukuja syksyn talousarvioneuvottelujen pohjaksi. Päätösesityksessä on lista määrärahamuutoksia, joista suurimpana sosiaali- ja terveyspuolen 11,5 me.
– Vuoden 2013 talousarvion sekä vuosien 2014 – 2016 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia)
Tässäkin melko pitkästi taustaa:
Verotulojen erittäin heikko kehitys vuosina 2012-2014 aiheuttaa sen, että kaupungin tulos on tästä vuodesta eteenpäin laskelman mukaan koko suunnitelmakauden alijäämäinen huolimatta siitä, että käyttötalouden resurssien lisäykseen on suhtauduttu erittäin kriittisesti. Ehdotuksen mukaisessa kehyksessä pysyminen tarkoittaa kaupungin koko toiminnan perusteellista uudelleenarviointia ja tuottavuuden selkeää parantamista. Kaupungin on varauduttava siihen, että länsimetron sekä useiden suurten palveluyksiköiden (Espoon sairaala, Opinmäki, Matinkylän tori, Elä ja asu-keskukset) valmistuminen ja käyttöönotto lisäävät kaupunkikonsernin käyttö- ja rahoituskustannuksia merkittävästi 3-4 vuoden kuluttua.
Kaupunki joutuu nostamaan tänä vuonna kaikki talousarvioon merkityt lainat, lähes 120 milj. euroa sekä purkamaan talousarvion mukaisesti rahastoja 40 milj. euroa. Emokaupungin lainakanta kasvaa 72 milj. euroa ja on vuoden lopussa 230 milj. euroa (886 euroa/asukas). Mikäli taloutta hoidetaan kehyslaskelman kuvaamalla tavalla ja alijäämät katetaan lainanotolla, emokaupungin velkamäärä kasvaa taloussuunnitelmakaudella yhteensä 377 milj. euroa ja on vuoden 2016 lopussa 607 milj. euroa (2243 euroa/asukas) Espoo-konsernin velkamäärä kasvaa vuoden 2012 lopun 1,53 miljardista eurosta (5950 euroa/asukas) vuoteen 2016 mennessä 2,67 miljardiin euroon (9830 euroa/asukas).
Kehyslaskelman mukaan kaupungin vuosikate ja tulos ovat tänä vuonna sekä koko suunnitelmakauden ajan kestämättömän alhainen. Kaupungin on parannettava rahoitusasemansa strategiatavoitteen mukaisesti niin, että taloudellinen liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Se tarkoittaa, että vuosikatteen on oltava pitkällä aikavälillä 150 – 180 milj. euron tasolla. Jotta siihen päästään, on lisärahoitusta saatava vuosittain 70 – 100 milj. euroa.
Rahoitusvajeen kattamiseen käytetään mm. seuraavia toimenpiteitä:
– Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen yhteydessä tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma koko valtuustokaudelle. Ohjelma sisältää tavoitteet ja arvion sen avulla saatavasta taloudellisesta tuottavuushyödystä ja vaikutuksista kaupungin rahoitusasemaan. Tuottavuushyötyjen saamiseen tarvitaan myös aikaa, eikä ainakaan vuodelle 2014 tuottavuushyötyjä voi juurikaan tulla.
– Entistä tiukempi resurssiohjaus on aloitettu hakemalla keinoja, joilla tämän vuoden käyttötalouden tulosta voidaan parantaa ja uhkaavaa alijäämää pienentää. Määrärahojen ja tuloarvioiden muutostarpeet on käyty läpi kriittisesti ja ehdotetut muutokset merkitsevät selvää haastetta eri palvelujen resursoinnissa. Vuoden 2014 kehys on myös erittäin tiukka palvelutoimialojen sekä liikelaitosten osalta. Tiukalla resurssiohjauksella haetaan nopeita säästöjä ja aikaa tuottavuusohjelman toimenpiteille tuloksille.
– Kaupungin suurimmat resurssit käytetään lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Kaupunki hakee yhdessä muiden suurten kaupunkien kanssa ratkaisuja siihen, voisiko kuntien palveluvelvoitteita ja järjestämistapaa koskevia normeja ja käytäntöjä keventää. Valtio on saatava lupaus konkreettisesta kevennyksestä kuntien velvoitteisiin.
– Käyttötulojen lisäämismahdollisuudet selvitetään vuoden 2014 aikana ja ehdotukset maksujen ja taksojen tarkistuksista tuodaan päätettäväksi. Käyttötulojen lisäyksen rahallinen tuotto ei ehkä ole kovin suuri, mutta osana toimenpidekokonaisuutta tarkistus on tehtävä
– Tasapainotuksen kokonaisuuden osana on arvioitava myös veroperusteet. Espoon kunnallisveron ja kiinteistöveron taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin on alhainen ja veroprosenttien korottaminen lähemmäksi muita parantaisi merkittävästi kaupungin rahoitusasemaa. Veroperusteiden mahdollisen muutoksen tuottama lisätulo pitää ehdottomasti käyttää velanoton vähentämiseen, jolloin lainamäärän kasvu voidaan pitää konsernitasolla kohtuullisena.
Talousarvion valmistelu on ilmeisen haasteellista, koska nyt ei esitetä päätettäväksi veroprosenteista, vaan korotustarpeen arviointi on siirretty osaksi tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Erikoinen tilanne tämäkin, ja jättää myös kehystä tavallaan avoimeksi.
Nämä asiat kiinnittivät huomiota:
– Selostuksessa todetaan, että metron jatko ei sisälly investointiohjelmaan, mutta Espoolla on valmius sen käynnistämiseen, jos valtiolta saadaan sitoutuminen hankkee seen. Mikä on metron jatkon investointikustannus, mikäli se lähtee liikkeelle (mitä kannatamme)?
– Koulujen korjausta on syytä kiirehtää yhdellä koululla per vuosi. Tajan hyväksymässä investointiohjelmassa ei ollut ajoitusta eikä kustannusarvioita ns. elinkaari 4-hankkeille (Tuomarilan koulu, Kirstin koulu, Laajalahden koulu, Haukilahden koulu ja lukio). Ne on aikataulutettava investointiohjelmaan. Päätöksenteon pohjaksi on tuotava vaihtoehdot korjauksien toteuttamisesta omaan taseeseen tai elinkaarihankkeina (kokonaistaloudellisuus).
– Seloustuksessa todetaan, että tilaaja-tuottajakäytäntöjä ja liikelaitosten ohjausta suunnitellaan niin, että ohjauslinjaukset voidaan kirjata kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Tilaaja-tuottajamallin ohjauslinjaukset on syytä tuoda erillisenä päätöksenä valtuustolle.
– On tärkeää, että tässä taloustilanteessa tehdään valtuustokauden mittainen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma. Sen valmisteluun on syytä osallistaa luottamushenkilöt ja se on tuotava erillisenä asiana valtuuston päätettäväksi.
– Selostuksessa todetaan, että veroperusteiden mahdollisen muutoksen tuottama lisätulo pitää ehdottomasti käyttää velanoton vähentämiseen, jolloin lainamäärän kasvu voidaan pitää konsernitasolla kohtuullisena. Tilanne on poikkeuksellinen, ainakaan tietääksemme koskaan aiemmin ei veroprosentista päättämistä ole tähän tapaan irrotettu kehyksen hyväksymisestä ja siirretty talousarvion yhteyteen. Koska veroprosentti jätetään tässä vaiheessa auki, ei ole perusteita muutenkaan hyväksyä kehystä ilman lisäpäätöksiä.
Jonkinlaisia lisäpäätöksiä tähän kaivataan, jotta prosessi ei valu pelkästään virkamiesten käsiin.
– Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori ja Tapiolan Liiketalo Oy -nimisten yhtiöiden toimiohjeiden antajasta päättäminen ja valmistelukehotus yhtiöiden fuusioimiseksi
Kaupunginhallitus kehottaa konsernihallintoa sekä teknisen ja ympäristötoimen toimialaa valmistelemaan kaupungin kokonaan omistamien Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritorin ja Tapiolan Liiketalo Oy:n sulautumisen yhdeksi yhtiöksi Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuriaukioksi (työnimi).
Tapiolan Liiketalo Oy ja Kiinteistö Oy Tapiolan Kulttuuritori sijaitsevat Tapiolan ydinkeskustassa Kulttuurikeskuksen vieressä ja muodostavat yhden teknisen ja toiminnallisen kokonaisuuden.
Kiinteistöyhtiöiden sulautumisella saadaan toiminnallisia etuja, kun sulautuvia yhtiöitä voidaan hallita yhtenä kokonaisuutena. Tämä mahdollistaa säästöjä yhtiöiden hallinnossa sekä erilaisten tukipalvelujen hoidossa.
Konsernijaosto päätti tästä jo yksimielisesti, eli järkevä juttu.
– Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen
Käynnistetään kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kesken. Kaupunginhallitus nimeää selvityksen ohjausryhmään kaupunginhallituksen puheenjohtajiston.
Yhdistymisselvityksen tavoitteena on selvittää kuntien yhteistyömahdollisuudet asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi, hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamiseksi sekä seudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena on selvittää kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistella selvityksen pohjalta mahdollinen kuntien yhteinen yhdistymisesitys.
Selvityksen laajuudesta johtuen työ on suunniteltu käynnistettäväksi välittömästi kuntien päätösten jälkeen selvitysosapuolten yhteisellä seminaarilla syys-lokakuussa.
Kuntia informoidaan selvityksen etenemisestä työn aikana ja viestinnästä kuntien asukkaille ja henkilöstölle huolehditaan. Yhdistymisselvityksen etenemisestä informoidaan kaupunginhallitusta ja valtuustoa säännöllisesti. Yhdistymisselvityksen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä mahdollinen yhdistymisesitys päätetään kaupunginhallituksen valmistelemana valtuustossa kuntarakennelain määräämässä ajassa.
Päätökseen on syytä lisätä, että selvitykseen sisällytetään kaikki Espoon lausunnon mukaiset Espoolle mahdolliset (Espoo – Kauniainen – Kirkkonummi – Vihti, Espoo – Kauniainen – Kirkkonummi ja Espoo – Kauniainen) ja että metropolialueen sote-palvelujen järjestämisesitysten lisäksi selvityksessä otetaan huomioon myös metropolilain valmistelu.
Lisäksi haluamme, että selvityssuunnitelma tuodaan kaupunginhallitukseen ennen kuin ohjausryhmä sen hyväksyy ja että selvityksen etenemisestä tuodaan kaupunginhallitukselle selvitys kahden kuukauden välein tai tarvittaessa useammin.
Näin varmistetaan, että valmistelu tapahtuu edes jotensakin avoimesti ja laajemmassa poliittisessa ohjauksessa. Tuo ohjausryhmä (Espoo 4, Kirkkonummi 3, Vihti 3, Kauniainen 2) kun tulee olemaan edustavuudeltaan poliittisesti vinoutunut.
– PKS koordinaatioryhmän matka Tallinnaan
Koordinaatioryhmän seminaarimatka suuntautuu 29. – 30.8.2013 (to-pe) Tallinnaan, jossa teemana ICT ja kuullaan Viron julkisen sektorin ICT-hankkeista. Koordinaatioryhmän oma kokous järjestetään menomatkan aikana, jolloin teemana on koordinaatioryhmän toiminta ja työskentely jatkossa. Matkalle osallistuvat PKS koordinaatioryhmän jäsenet Ari Konttas, Tiina Elo ja Markku Sistonen. Kustannukset maksetaan Kaupunginhallituksen kustannuspaikalta 10042.
On hyvä, että kuntaliitosselvityksen vastapainoksi yhteistyötä ylläpidetään myös Helsingin ja Vantaan suuntaan.
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Espoossa 8.-9.10.2013
Suomen kuuden suurimman kaupungin johtavien luottamushenkilöiden tapaaminen järjestetään Espoossa 8. – 9.10.2013. Näitä kuusikkokuntatapaamisia on kahdesti vuodessa. Hyödyllisiä ovat ennen kaikkea verkostoitumisen kannalta.
– Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen ja sellainen on tehtävä neljän vuoden välein.
Uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013 – 2016 on valmisteltu sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen tiiviissä yhteistyössä ja se lähtee ennaltaehkäisevästä ja lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja korostavasta näkökulmasta. Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on kunnassa tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen.
Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu lapsen oikeuksien määrittelemien periaatteiden ja niistä johdettujen hyvinvoinnin osatekijöiden kautta: miten Espoossa toteutuu lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaisuuteen, hoivaan ja huolenpitoon, osallisuuteen, terveyteen, turvallisuuteen, oppimiseen ja onnistumiseen sekä liikuntaan ja harrastuksiin.
Erityistä huolta on siitä, että lapsiperheet kokevat yhteisöllisyyden puutetta ja jäävät usein yksin ongelmiensa kanssa. Sosiaaliset verkostot ovat heikkoja ja sukulaiset ovat kaukana, mikä aiheuttaa juurettomuutta ja käytännön haasteita lapsiperheillä, joilla on vaikea löytää lastenhoitoapua lähipiiristä. Huolta aiheuttaa myös se, että lapsiköyhyys on lisääntynyt viime vuosina. Espoon lapsiköyhyysaste on nyt noin 10 prosenttia lapsiväestöstä, mikä tarkoittaa, että lähes 6 000 lasta elää pienituloisessa perheessä. Ulkomaalaistaustaisista Espoossa asuvista lapsista puolet on ollut toimeentulotuen piirissä viime vuosina.
Ohjelmassa on kattavasti tunnistettu haasteet ja esitetty toimenpiteitä. Kunpa tärkeään toimintaan vielä löytyisi riittävät resurssit.
– Valtuustokysymys koulupaikan osoittamisesta Saunalahden koululle (Kv-asia)
Johanna Värmälä (sd.) ja 23 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustokysymyksen koulupaikan osoittamisesta Saunalahden kouluun.
Saunalahtelaiset ja tillinmäkeläiset eivät mahdu omaan lähikouluunsa, kun Mainingin yläkoululaisia on siellä väistössä kesään 2015 saakka. Vastauksessa perustellaan, miksi näin on käynyt, eikä opetuslautakunta nähnyt kesäkuussa tarvetta muuttaa aiempaa päätöstä. Vastaus on hyvä ja lukukausi on jo alkanut, joten ei syytä toimenpiteisiin.
Yleisesti lähikouluperiaatteesta: Kouluun ilmoittauduttaessa huoltajalla on mahdollisuus esittää lähikoulutoive. Näistä lähikoulutoiveista pystytään vuosittain toteuttamaan 90-95 %. Vuoden 2013 oppilaaksi otossa 95 % toiveista voitiin toteuttaa mutta 119 koulutulokkaan lähikoulutoive jäi toteutumatta.
– Kahden nuorisovaltuuston jäsenen matka Belgiaan
Nuorisovaltuuston jäsenten Sampsa Pietilän ja Nicholas Kujalan matka EUROCITIES – A workshop on young people and culture in Antwerp – nuorten kulttuuri- ja verkostotapaamiseen Belgiaan 29.–31.8.2013.
Nuorten tapaamisen tarkoituksena on nuorten osallistaminen kulttuuritarjonnan ideointiin ja kehittämiseen sekä nuorten oman näköisen kulttuuritarjonnan mahdollistamiseen eri puolella Eurooppaa.
– Tilan Andersböle ostaminen Vanhakartanon kylässä
Esitetään ostettavaksi Jaakko Ilvessalolta noin 9,3 ha:n suuruinen tila 1 450 000 eurolla. Ostettava tila sijaitsee Kalajärvi II:n asemakaavaehdotusalueella (alue 721000), josta kaupunkisuunnittelulautakunta on tehnyt päätöksen 2.6.2010.
Tilan pinta-ala on yhteensä noin 92 970 m2 ja se on kaavaehdotuksen mukaan asuinrakennusten korttelialueita (A, AP, AR, AL) 29 442 m2, liikerakennusten korttelialuetta (KL) 9 943 m2, lähivirkistys- ja suojaviheralueita (VL, EV) 37 242 m2 sekä katua ja maantien aluetta 16 351 m2. Rakennusoikeutta ostettavalle tilalle on tulossa kaavaehdotuksen mukaan yhteensä noin 15 622 k‑m2.
Kalajärvi II:n asemakaavan ollessa vasta ehdotusvaiheessa on kauppahinnan arvioinnissa kohdetta syytä arvioida raakamaana. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon kaavaehdotuksessa tilalle osoitettu huomattava rakennusoikeus ja sen tuoma korkeampi odotusarvo. Ostettava alue on kaavan toteuttamisen kannalta oleellinen, koska sille sijoittuu pääkatuyhteys ja liittymä Vihdintieltä. Tilan hintaneuvotteluissa on päädytty kokonaishintaan 1 450 000 euroa, joka merkitsee maapohjahintaa noin 15,6 euroa/m2.
Kalajärvi II:n alueella on maankäyttösopimusneuvottelut junnanneet ja muitakin kauppoja on vireillä. On järkevää, että maa hankitaan kaupungille, jotta saataisiin kaava eteenpäin. Kyse on Kalajärven keskustan alueesta, jonne on tulossa myös palveluita.
– Asunto-osakkeiden myyminen, Asunto Oy Tarja-Kirsti, Niittylaakso 28
Espoon kaupunki osti 30.12.1988 allekirjoitetulla kauppakirjalla Asunto Oy Tarja-Kirsti -nimisen asunto-osakeyhtiön osakkeet n:ot 106-210, jotka oikeuttavat 105 m² suuruisen huoneiston ja 6 m2:n suuruisen varaston hallintaan yhtiön kiinteistöllä 49-40-109-3 osoitteesta Niittylaakso 28, 02760 Espoo.
Huoneisto on ollut kaupungilla päiväkotikäytössä 15.10.2012 asti, mistä lähtien se on ollut tyhjänä. Käyttötarkoituksen muuttamista asuinhuoneistosta päiväkodiksi koskeva määräaikainen rakennuslupa on päättynyt eikä uutta lupaa ole haettu. Sivistystoimen mukaan huoneistolle enää käyttöä ja Kirstin päiväkoti kattaa hyvin päivähoitotarpeen Espoon keskuksessa.
Järkevää myydä tarpeeton kiinteistö pois.
– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset
Ei kummempaa.
– Päätökset ja kirjelmät
Nuorisovaltuuston puolivuotiskertomus, kevät 2013
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.5.2008, että nuorisovaltuusto raportoi kaupunginhallitukselle kaksi kertaa vuodessa toiminnastaan ja tekemiensä aloitteiden etenemisestä. Oheismateriaalina raportti kevään 2013 osalta.
Hyvä että saadaan raportteja säännöllisesti.
– Teknisen toimen johtajan valinta
Esitetään nykyistä katupäällikköä Harri Tanskaa, jota pidämme hyvänä valintana.