Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Kokouksen jälkeen on kh:n iltakoulu talousasioista. Tarkoitus on kuulla ja evästää budjetin valmistelusta.
Lista-asiat:
– Lintuvaaran koulun ja päiväkodin rakennusten siirtäminen apporttina Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiöön sekä kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen peruskorjaukseen ja lisärakentamiseen otettavalle lainalle (osittain kv-asia)
Valtuusto on 28.4.2008 päättänyt koulujen peruskorjausten ja laajennusten toteuttamisesta ns. elinkaarimallilla enintään sadan miljoonan investointikustannuksia vastaavalla määrällä, mikä merkitsee noin kymmentä koulua ja että hankkeet kootaan kolmeen-neljään kilpailutuserään. Kaupunki vastaa rahoituksesta takaamalla Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen lainat.
Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluivat Karamalmin ruotsinkielinen koulu, Hansakallion koulu ja Soukan koulu ja toiseen vaiheeseen Espoonlahden, Karakallion ja Mainingin koulut.
Espoon kaupunginhallitus on valinnut 14.12.2010 kolmanteen vaiheeseen Lintuvaaran koulun ja päiväkodin.
Peruskorjausten suorittajaksi sekä 25 vuoden ylläpitourakan suorittajaksi on valittu YIT Rakennus Oy hintaan 30 670 625,00 euroa. Hinta koostuu rakennusurakan hinnasta 18 215 000,00 euroa ja 25 vuoden ylläpidon kustannuksista yhteensä 12 455 625,00 euroa.
Rakentaminen alkaa 6/2014 ja hanke on suunnitelmien mukaan valmis 12/2015. Perusparannus ja laajennukset otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön tammikuussa 2016.
Tämä menee vanhojen päätösten pohjalta, hyvä että etenee.
– Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista
Lausunnon keskeinen sisältö:
”Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, jossa on 260 000 asukasta. Espoo on riittävän vahva toimija, myös mikäli muodostetaan rakenteellisesti järkeviä kokonaisuuksia metropolialueella. Espoo voi olla oma sote-alueensa, joka järjestää erikoissairaanhoidon yhdessä muiden metropolialueen kuntien kanssa.
Jos samankokoisia tai suurempia kuntia liitetään samaan sote – alueeseen, suuruuden ekonomia kääntyy itseään vastaan ja ketteryys menetetään. Huomattava osa sote-palvelusita on lähipalveluja ja erilaisia kuin esimerkiksi maly-asiat.
Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti ovat käynnistäneet kuntaliitosselvityksen ja sen myötä avautuu mahdollisuus myös näiden neljän kunnan yhteiselle sote-alueelle. Selvitysalueen asukasmäärä on yhteensä 335 000 asukasta.”
Ongelma on, että väliraportissa ei esitetä ratkaisuja metropolialueelle, vaan sitä varten on oma erillinen jaosto, jonka työ valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Minusta ei pitäisi tässä vaiheessa sulkea pois vaihtoehtoa, että sote-palvelut siirrettäisiin metropolille. Pohdimme viikonlopun aikana muutosehdotuksia lausuntopohjaan.
– Valtuustokysymys Tapiolan ja Matinkylän metroasemien rakennustöistä aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi (Kv-asia)
Kurt Bymanin (sit.) kysymys. Vastauksessa kerrotaan, että asukkaille on tiedotettu aktiivisesti ja opastusta sekä liikenteen ohjausta pyritään tekemään.
– Valtuustokysymys koskien Finnoonsataman aluetta ja alueelle suunniteltavaa ympäristövaikutusten arviointia (Kv-asia)
Jukka Karhulan (vas.) kysymys. Vastauksessa selostetaan YVA-prosessin etenemistä. Tärkeä asia sinänsä, mutta ei ratkea valtuustokysymyksellä.
– Valtuustokysymys ajoratojen asvaltoinnista (Kv-asia)
Bymanin (sit.) kysymys, jossa todetaan, että Rastasniityntiellä on rouhittu pois vain neljä vuotta vanhaa asfalttia ja korvattu se uudella asfaltilla. Kysymyksessä tiedustellaan, mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä teknisen toimen ylenpalttista tuhlailua ja eräiden urakoitsijoiden suosimisen hillitsemiseksi.
Vastauksessa selostetaan miksi näin on toimittu ja perustellaan ettei ole kyse tuhlauksesta. Tämä palautettiin uudelleen valmisteltavaksi, jotta vastattaisiin itse kysymykseen. Nyt selostus on parempi.
– Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Hankkeelle on vuoden 2013 budjetissa varattu 20,5 milj. euroa perustuen tarveselvitykseen. Hankkeen tavoitehinta on hankesuunnitelman mukaan 21 milj. euroa. Muutoksena tarveselvitysvaiheen kustannusennusteeseen rakennuksen kerroskorkeutta on korotettu huomioiden energiatehokas rakentaminen ja tontilla olevan asuinrakennuksen purku.
Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennuksen toimitilavuokra on arviolta 1 886 500 euroa / vuosi, josta neuvolan osuus on n. 155 000 euroa. Nykyiset toimitilavuokrat ovat lähes 600 000 euroa / vuosi, josta neuvolan osuus n. 100 000 euroa.
Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnissä ja jatkuu keskeytyksettä aikataulutavoitteen mukaisesti. Rakentaminen alkaa vuoden 2014 lopulla. Rakennus otetaan käyttöön syksyllä 2016.
Auroran nykyisen koulun huonon sisäilman vuoksi vain siirtokelpoinen rakennus ja osa vanhaa koulua (mm. ruokasali) on lukuvuonna 2013-2014 käytössä. Auroran koulun vuosiluokkien 4-6 oppilaat ovat väistössä Kalajärven koulussa.
Uudisrakennuksen työmaa tarvitsee koko koulun alueen käyttöönsä (uudisrakennuksen ala, työmaajärjestelyt parakkeineen, varastoalueineen). Koulun tontilla olevaa siirtokelpoista koulua ei voida käyttää rakentamisen aikana turvallisesti alakoulutiloina, vaan lapsille on järjestettävä väistötilat lähialueen kouluihin.
Tämä on Tapiolan koulun ohella toinen kaupungin omassa investointiohjelmassa alkava koulun peruskorjaus. Hyväksyttiin tila- ja asuntojaostossa (taja) yksimielisesti, eli puolestani ok.
– Puolarmetsän sairaalan korjauksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Teknisesti rakennus on elinkaarensa päässä. Sairaalassa tällä hetkellä annettavat palvelut siirtyvät valmistuviin uusiin kohteisiin Matinkylän palvelutorille ja Espoon sairaalaan v. 2016, minkä jälkeen rakennuksen on ajateltu toimivan peruskorjattavien Jorvin sairaalassa sijaitsevien potilasosastojen väistötiloina vuosina 2016-19. Tämä edellyttää sairaalassa korjaustoimenpiteitä.
Hankesuunnitelmassa esitetään rakennukseen tehtävät tarpeelliset lyhyen aikavälin korjaustoimenpiteet, toimenpiteiden kustannusarvio on noin 5 milj. euroa. Espoon vuoden 2013 talousarviossa Puolarmetsän paikallissairaalan korjaustöille on varattu tälle vuodelle 2 milj. euroa ja ensi vuodelle 1 milj. euroa.
Tämäkin meni tajassa yksimielisesti, puolestani eteenpäin siis.
– Niittykumpu, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, Niittykummun keskus, alue 212306 (osittain Kv-asia)
Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuin- ja liikerakentaminen Niittykummun metroaseman yhteyteen. Uusi tori ja puisto liittävät uuden metrokeskuksen osaksi ympäröivää kaupunkitilaa. Vanhan Niittykummun kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan ja nykyisten päiväkodin sekä koulun laajentaminen mahdollistetaan. Nykyisten asunto-osakeyhtiöiden pysäköinnille mahdollistetaan korvaava ratkaisu.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen 14.6.2010. Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla.
Tätä kaavaa on tehty pitkään ja hartaasti asukkaita kuullen jo edellisen lautakunnan voimin. Esitin kaavaehdotusvaiheessa lautakunnassa tornin madaltamista, mutta esitys raukesi kannattamattomana. Viimeisessä käsittelyssä Vihreät esittivät tornin madaltamista 24 → 20 kerroksta, mutta hävisivät äänestyksen 2-11.
Minusta lopputulos on lähtökohtiin ja prosessiin nähden kelvollinen. Koska pidän metroaseman rakenteille saamista tärkeänä, olen valmis tyytymään enemmistön tahtoon ja kannattamaan tällaisena.
– Niittykummun metroaseman rakentaminen ja käyttöön ottaminen samassa aikataulussa muiden asemien kanssa (osittain Kv-asia)
Päätöksessä ehdotetaan valtuustolle, että Niittykummun asema rakennetaan Länsimetron aikataulussa, ja että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta varten perustettu Länsimetro Oy.
Lisäksi esitetään, että kaupunginhallitus kehottaisi kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla.
Aseman rakentaminen hankkeeseen jo määritettyjen töiden mukaisesta tilanteesta valmiiksi samassa aikataulussa muun linjan kanssa edellyttää noin 25 – 30 milj. lisäinvestointia.
Aseman rakentaminen valmiiksi myöhemmin hankkeeseen jo määritettyjen töiden mukaisesta tilanteesta tulisi maksamaan noin 45 – 60 milj. euroa eli noin kaksinkertaisen summan verrattuna siihen, että se tehdään samassa aikataulussa muun linjan kanssa.
Niittykummun metroaseman seudun kaavojen osalta tuotto-odotukset ovat noin 85 milj. euroa. Metroaseman lisäksi em. tuotoilla katetaan kunnallistekniikan toteutuskustannukset, joiksi on arvioitu runsaat 60 milj. euroa. Maankäyttömaksuilla saadaan katettua niin kaavojen edellyttämä kunnallistekniikka kuin metroaseman valmiiksi rakentaminen. Lisäksi rahoitettavaksi tulevat mm. liityntäpysäköinnin järjestämisen ja nykyisten asunto-osakeyhtiöiden pysäköintiratkaisun kustannukset, jotka ovat arviolta noin 5 milj. euroa.
Minusta metroasema kannattaa rakentaa valmiiksi, kun kaavoitustakin on viety eteenpäin siitä lähtökohdasta. Sen sijaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ohjeistamista en pidä tarpeellisena. Kaavoitusta ohjaa jo elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös ja sitä on mahdollisuuksien mukaan noudatettu. Vajetta on jäämässä, mutta kaavoituksen tehostamisen esteeksi ovat muodostumassa autopaikkojen sijoittelu. Sinänsä pidän tärkeänä kaavataloudellisia tarkasteluja, mutten tällaisia ”hinnalla millä hyvänsä” -vaatimuksia.
– Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Hankesuunnitelman hyväksymisen lisäksi edellytetään rakentamisen aloittamiseksi vähintään 20 % ARA:n avustusta ARA:n hyväksymistä kustannuksista.
Hankesuunnitelmassa esitetään Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen rakennettavaksi 140 kpl 35 asukkaan ryhmiin sijoitettavaa pienasuntoa a` 25 m² yhteistiloineen sekä nykyisen Armas Launiksen tielle sijoittuvan tilan korvaava avopalvelukeskus. Avopalvelukeskukseen sijoittuu ruokala-ravintola ruoanvalmistuskeittiöineen, liikunta-, harraste- ja kokoontumistiloja talon ja ympäristön asukkaille, työhönvalmennuskeskuksen pyörittämä pesula sekä kotihoidon tukipiste.
Muita keskeisiä tavoitteita rakennukselle ovat terveellisyys, turvallisuus, käyttökelpoisuus, kestävyys, kauneus, energiatehokkuus, esteettömyys, muuntojousto ja hyvä ylläpidettävyys. Laitosmaisuutta pyritään välttämään.
Hanke on tarkoitus toteuttaa Espoon Elä ja Asu Oy:n taseeseen. Sen tavoitehinta on hankesuunnitelman mukaan 28 milj. euroa. Yhtiö rahoittaa hankkeen kaupungin osoittamalla omarahoitusosuudella, yhtiön ottamalla lainalla sekä erityisryhmien asumiseen tarkoitetulla Aran avustuksella, joka on maksimissaan 40 % Aran hyväksymistä kustannuksista.
Rakentaminen alkaa keväällä 2015. Rakennus otetaan käyttöön syksyllä 2016.
Tämäkin tulee tajasta, jossa hyväksyttiin yksimielisesti. Tila- ja asuntojaostossa keskustelimme siitä, onko tarpeen viedä näin yksityiskohtaisia hankesuunnitelmia valtuustoon. Nostan asian esiin kaupunginhallituksessa myös.
– Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen sekä maauimalan rakentamisen käynnistäminen
Valtuusto hyväksyi viime kokouksessa hankesuunnitelman ja nyt kh:n pitäisi päättää, että Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja laajentaminen sekä maauimalan rakentaminen voidaan käynnistää ja näiden toteuttamisen edellyttämät urakka- yms. sopimukset solmia.
Tajan hyväksymässä investointiohjelmassa rahaa on varattu 31 me, mutta valtuuston hyväksymän hankesuunnitelman päivityksen mukaan hinta on urakkatarjousten mukaisena 41,5 me. Hankkeelle on myönnetty valtionapua 1 200 000 euroa edellyttäen, että hanke käynnistetään vuoren 2013 aikana. Urakkatarjoukset ovat voimassa 23.11.2013 saakka.
Tästä käytiin ennen valtuuston kokousta ryhmässä keskustelua ja valtuustossa osa ryhmästä oli sitä mieltä, että asia olisi pitänyt palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ilman maauimalaa. Nyt hankkeen käynnistämisestä joudutaan harmillisesti päättämään irrallaan investointiohjelmasta. Olen kuitenkin valmis kannattamaan uimahallin korjauksen aloittamista maauimalan kera, jotta saadaan kipeästi kaivattua uimahallitilaa Espooseen. Siitä huolimatta tarvitsemme riittävät resurssit koulukorjauksiin.
– Keran osayleiskaavan tavoitteiden hyväksyminen, alue 132700
Keran osayleiskaavalla suunnitellaan kestävän kehityksen käytäntöjä toteutettava energiatehokas toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue, joka tukeutuu raideliikenteeseen ja muihin hyviin liikenneyhteyksiin. Tavoitteena on, että osa alueesta olisi tiivistä kaupunkimaista kävelykeskusta-aluetta ja normitukseltaan Espoossa tavanomaisesti käytettyjä kapeampia katuja.
Mitoituksena tutkitaan vaihtoehtoja, joissa kokonaismitoituksena on 6 000 – 15 000 asukasta ja 8 000 – 14 000 työpaikkaa. Alueesta tavoitellaan ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen keskusmaista aluetta. Alueelle pitää mahdollistaa monimuotoinen työpaikkakehitys. Mitoitukseen kytketään myös asetettujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollistava taloudellinen tarkastelu.
Pikaraitiotielinjaus tutkitaan Turuntielle asti. Tavoitteena on joukkoliikenneyhteyksien merkittävä parantaminen pikaraitiotiellä, joka yhdistää metron Suurpellon kautta rantarataan.
Keran kaava-alueella varmistetaan asukkaiden viihtyvyys suunnittelemalla toimivat virkistysyhteydet Leppävaaran urheilupuistoon ja Espoon keskuspuistoon, pyöräilyn laatukäytävät, sekä esteetön liikkuminen, jotta asemalle pääsy on vaivatonta ja radan alitus- ja ylityskohtia on riittävästi ja oikein sijoitettuina. Polkupyörien liityntäpysäköinnin järjestämiselle varataan riittävästi tilaa.
Tavoitteet on hiottu hyviksi kaupsulautakunnassa, tässä on mahdollisuus rakentaa tiivistä ihmisen kokoista kaupunkimiljöötä radan varteen. Hyvä!
– Lisäasia: Otaniemen metroaseman nimeksi Aalto-yliopisto
Tämä tuli julki eilen kun julkistettiin uuden kampuksen arkkitehtikilpailun tulokset. Kannatettava ajatus, korostaa yliopiston ja uuden kampuksen merkitystä. Nyt vaan kaavoitus ja rakentaminen vauhtiin.
Kysymys Tiina Elolle, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajalle: Onko meillä Espoolaisilla mahdollisuutta saada kokonaiskuva siitä, missä määrin Espoo investoi ja käyttää mm. Tilakeskuksen resursseja sisäilmaongelmista kärsivien päiväkotien, koulujen ja lukioiden korjaamiseen ja missä määrin muuhun toimintaan? Esimerkiksi Länsiväylässä 28-29.9 todetaan, että Espoo pohtii Heikintorin kauppakeskuksen ostamista. Mikäli Espoo käyttää tähän resursejaan nyt ja investointejaan myöhemmin, kiinnostaa tietää minkä päiväkotien ja koulujen ja korjaaminen vastaavasti lykkääntyy? Onko niin, että kaupungin ulkopuolinen osakeyhtiö asettaa kaupungin agendan korjaushankkeiden ja investointien osalta?
Kiitos kysymyksestä ja pahoittelut viiveestä vastaamisessa. Länsiväylän uutisointiin viitaten: Heikintorin ostaminen ei ole aktiivisesti agendalla, kuten Carl Slätis lehdessä totesi. Tulevan vuoden talousarviossa päätetään ensi vuoden rahankäytöstä sekä raamista seuraaville seuraaville vuosille. Talousarvion hyväksymällä valtuusto linjaa investoinneista. Poliittisten ryhmien laaja yhteinen näkemys on, että nyt priorisoidaan koulu- ja päiväkotikorjauksia. Tila- ja asuntojaostossa jatkamme osaltamme työtä investointitahdin kiirehtimiseksi ja prosessien nopeuttamiseksi.
Kiitos vastauksestasi, Tiina. Uskon monen espoolaisen odottavan mielenkiinnolla valtuuston linjauksia ja erityisesti investointipäätöksiä kuin myös tietoa toimintatapamuutoksista, joilla akuutteihin ongelmiin on mahdollista saada ratkaisu pikaisesti välttäen oppilaiden hajasijoituksen. Kiitos.