Harvinaisen helppo kaupunginhallituksen kokous tänään. Kaikki asiat päätettiin esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä.
Kokouksen aluksi saimme esittelyn tuoreesta Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 -raportista, jota sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona. Hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä Espoossa ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.
Raportin mukaan hyvin huolestuttavaa on pienituloisuusrajan alapuolella elävien lasten määrän kasvu. Pienituloisissa perheissä elää Espoossa noin 5900 lasta. Myös lastensuojelun piirissä olevien määrä kasvaa hälyttävästi. Vuonna 2000 tukitoimien piirissä oli noin 1700 lasta, vuonna 2011 noin 3600 lasta.
Raportti antaa tärkeää tietopohjaa niin strategiaan, talousarviovalmisteluun kuin kehitysohjelmien projekteille.
Kaupunginhallituksen yhteinen toive oli, että raportti vietäisiin myös valtuuston käsiteltäväksi. Toivottavasti näin myös tapahtuu.
Muutama huomio varsinaisista kokousasioista:
– Osallistujien nimeäminen Uudenmaan maakuntaparlamenttiin 21. -22.11.2013
Meiltä osallistuvat allekirjoittanut ja ryhmäpj. Inka Hopsu.
– Kuitu-, tukki- ja energiapuun myynti hakkuukaudella 2013-2014 ja mahdollinen optiovuosi 2015 Kuitu-, tukki- ja energiapuun myynti hakkuukaudella 2013-2014
Nostin kokouksessa esiin seuraavat kysymykset:
Vaikka päätös koskee puun myyntiä, on syytä tarkastella myös sitä, miten puu myyntiin päätyy ja mitkä ovat sen vaikutukset.
– Päätöksessä ei oteta kantaa puuntuotantomääräarvioiden (ainespuu ja energiapuu) perusteisiin. Sitoutuuko Espoo sopimuksessa tuottamaan tietyn määrän myytävää puuainesta?
– Hakkuita tulisi kaupungin metsissä tehdä vain ehdottoman hoitotarpeen mukaan eikä ainakaan tuloja ajatellen. Kaupungilla on olemassa luonnonhoidon toimintamalli, mutta se on syytä päivittää. Hakkuut ovat lähtökohtaisesti luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien mukaisia, mutta osa niistäkin on vanhoja ja pitäisi päivittää. Kenen tehtävä on päivitystyön käynnistäminen ja tekeminen?
– Onko selvitetty, missä tapauksissa puun myyntitulot ylittävät korjuukustannukset? Päätehakkuiden kohdalla näin on, mutta miten on ns. luonnonhoitohakkuiden osalta? Paljonko turhan hoitamisen vähentämisellä voitaisiin säästää?
– Hakkuista virkistysmetsissä tulee todella paljon palautetta. Koska lähiluonnon merkitys korostuu Espoo-tarinassa ja luontoarvojen säilyminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi, on metsänhoidon periaatteita syytä päivittää.
Kysymykseni menivät varsinaisen päätösasian vierestä, joten niistä ei käyty keskustelua. Saimme kuitenkin kirjallisesti seuraavan selostuksen::
– Kaupunki omistaa 5500 ha metsää. Metsiä hoidetaan luonnonhoidon toimintamallin periaatteiden mukaisesti luontoarvot sekä ulkoilu- ja virkistysarvot huomioiden. Puuntuotantotavoitteita ei ole. Metsien ikäjakauma painottuu vanhoihin ikäluokkiin.
– Tekninen keskus suunnittelee ja tilaa metsänhoitotoimet, Espoon kaupunkitekniikka -liikelaitos (luonnonhoitoyksikkö) toteuttaa tilatut työt ja puunmyynnin.
– Vuotuinen metsätyöohjelma n. 150 ha kootaan suunnitelmien pohjalta, muutoksista sovitaan tilaajan kanssa (esim. luontoarvot, korjuuolot, myrskyt).
– Arvioitu puun myyntimäärä 8 600 m3 perustuu viime vuosien keskimääräiseen toteumaan, josta n. 30 % tulee kunnallisteknisistä hakkuista, määrä ei ole sitova.
– Vuotuisesta kasvusta hakataan alle puolet. Kaupunki vastaa vaarallisista puista ja niiden aiheuttamista vahingoista sekä sieni- ja hyönteistuhojen leviämisestä (kirjanpainaja).
Lista-asioiden ulkopuolelta informoitiin, että lausunto metropolialueen erityisselvitysmiehen asettamisesta tuodaan kaupunginhallitukseen 28.10. ja valtuustoon 18.11.