Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen lista avattuna. Lista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Talousarvio ja veroprosentit jäävät pöydälle odottamaan ryhmien välisiä neuvotteluja.

– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia)

Kaupunginjohtaja esittää tuloveroprosentin korottamista 0,5 prosenttiyksiköllä, eli 18,25 prosenttiin. Iloksemme korotus vastaa aiempia esityksiämme. Kaupunginjohtaja linjasi, että korotus koskisi koko valtuustokautta.

Muihin veroihin ei esitetä korotuksia. Olemme aina esittäneet rakentamattoman maan kiinteistöveron korotusta. Viime vuonna esitys hävisi kaupunginhallituksessa niukasti puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Eduskunta saattaa ratkaista asian hyväksemme. Kiinteistöverolakia koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnassa. Rakentamattomien tonttien veroperustetta on tarkoitus muuttaa niin, että veroprosentin pitää olla vähintään 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin yleisen kiinteistöveroprosentin. Se tarkoittaisi Espoossa veron nousemista 1,65 prosentista 2,10 prosenttiin.

Veroprosentit jäänevät talousarvion kanssa pöydälle. Niistä on kuitenkin päätettävä 18.11. valtuustossa eli ennen talousarvion hyväksymistä.

– Vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia)

Taloussuunnitelman yhteydessä esitetään päätettäväksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelusta. Se koostuu seuraavista elementeistä:

– tiukka menokuri ja kestävät kustannussäästöt
– käyttötulojen lisääminen
– tulopohja ja verotaso
– palvelutason tarkistaminen
– tuottavuuden parantaminen
– palvelujen järjestäminen
– henkilöstö ja johtaminen
– tilojen käytön tehostaminen
– maankäytön suunnittelun ja taloudellisuuden tehostaminen
– konserniyhteisöt

Talouden tasapainotuksella ja tuottavuudella tavoitellaan vuosille 2014-2016 yhteensä n. 70 milj. euron taloudellista hyötyä, josta 10 milj. euroa kohdistuu vuodelle 2014.

Henkilöstön määrä oli syyskuussa 2013 noin 13 950. Henkilöstömäärä on vuoden kuluessa jonkin verran noussut. Kasvu on painottunut sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen. Henkilöstömäärän kasvu on kuitenkin Espoon asukasluvun kehitykseen verrattuna ollut viime vuosina hyvin maltillista. Jokainen rekrytointi harkitaan edelleen huolella.

Kaupungin palvelukäyttöön tulee lähivuosina uusia tytäryhtiöiden taseisiin rakennettavia palvelutiloja, kuten Opinmäen kampus, Espoon sairaala, elinkaarihankkeina peruskorjattavat koulut sekä Elä ja asu –hankkeet, jotka tulevat aiheuttamaan merkittäviä uusia rahoitus- ja käyttökustannuksia. Samalla tavalla Länsimetron valmistumisen yhteydessä syntyy merkittäviä kustannuksia. Tulorahoituksen eli kaupungin vuosikatteen osuus investointien rahoitukseen on pitkällä tähtäimellä kestämättömän alhainen. Kaupungin vuosikate tulisi saada lähivuosina vähintään 180 milj. euron tasolle, jotta tulorahoituksen osuus olisi riittävä ja velkaantuminen voitaisiin pysäyttää.

Vuoden 2014 vuosikatteen arvioidaan jäävän 97 milj. euron tasolle. Vuosina 2015 ja 2016 on tavoitteena saavuttaa noin 145 milj. euron vuosikate. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 273 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 49 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuosina 2013 – 2015 käytetään rahastoja palveluinvestointien rahoitukseen vuosittain 40 milj. euroa.

Vuonna 2013 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 116 milj. euroa ja lyhennykset ovat 65 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 209 milj. euroa eli 803 euroa/asukas. Vuonna 2014 otetaan uutta lainaa 102 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 267 milj. euroa eli 1010 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2016 lopussa 517 milj. euroa eli noin 1 900 euroa/asukas.

Talousarvio jää pöydälle ryhmien neuvotteluja varten. Sisältöön paneudumme vihreiden omissa budjettipalavereissa ensi viikon aikana.

– Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen (Kv-asia)

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla kaupunkikonsernin toimialat, yksiköt ja muut vastuutahot pyrkivät varmistamaan tavoitteidensa saavuttamisen ja siten Espoo-tarinan toteutumisen. Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys Espoo-konsernissa. Tästä syystä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista Espoo-konsernissa.

Kokonaisvastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kaupunginvaltuustolla. Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa, valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja panee valtuuston päätökset täytäntöön sekä valvoo kaupungin etua ja edustaa kaupunkia. Kaupunginhallitus ohjeistaa siten myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja toimenpanoa, jota lautakunnat, tytäryhteisöjen johtokunnat ja hallitukset valvovat tahoillaan.

Viranhaltijatasolla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuu on kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavat kaikki tilivelvolliset toimielimet ja johtavat viranhaltijat sekä muut esimiehet. Käytännön vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta on siis toimialoilla, liikelaitoksissa ja tytäryhteisöissä, eli siellä missä riskit myös ensisijaisesti syntyvät.

Tärkeä asia melkoisen byrokraattisesti ilmaistuna. Tunnistettu riski on, että valvonta muodostuu valtavaksi byrokratiaksi vailla vaikuttavuutta. Tarkoitus on kytkeä se luontevaksi osaksi kaikkea toimintaa.

– Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta (Kv-asia)

Aiempiin lausuntoihin ja selvityksiin viitaten todetaan, että Espoo ei hyväksy pääkaupunkiseudun kuntien pakkoliitoksia eikä pakkoselvityksiä. Suur-Helsingin muodostaminen olisi koko metropolialueen kehityksen kokonaishallinnan ja seudun haasteiden ratkaisun kannalta riittämätön ja väärä alue.

Johtopäätöksissä todetaan, että on kohtuutonta pyytää lausuntoa Suomen isoimmasta erityisestä kuntajakoselvityksestä tilanteessa, jossa valtion kaikki omat rakennepoliittista ohjelmaa, Sote-ratkaisua ja valtionosuusjärjestelmää koskevat ratkaisut ovat avoimina ja samalla kunnat valmistelevat talousarvioitaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Metropolialueella tapahtuvat liitosprosessit ovat kuntien koon, henkilöstön määrän sekä toimintojen monimutkaisuuden takia vaativia.

Lisäksi todetaan, että kuntien yhdistymisselvitysten valmistelu on kytköksissä metropolilain valmisteluun ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluun. Ne otetaan kuntien omissa selvityksissä huomioon. Näin ollen metropolilain valmistelussa tulee varmistaa vuorovaikutus kaikkien Helsingin seudun kuntien kanssa. Lakia valmistelevan työryhmän tueksi tulee esimerkiksi perustaa 14 kuntajohtajasta muodostuva ryhmä.

Ainoa evästys, jonka Espoo antaa tilanteeseen, että selvitys toteutuu on lause: ”Mikäli erityiseen kuntajakoselvitykseen kuitenkin päädytään, tulee Vihdin olla siinä mukana.”

Esitämme lausunnon terästämistä. Ainakin olisi hyvä todeta, että jos näin suuren alueen selvitys tulee, on siinä esitettävä miten lähidemokratia toteutetaan. Samoin voisi korostaa voimakkaammin muiden uudistusten huomioon ottamista ja jättikuntaliitoksen suhdetta metropoliin.

Huolemme on, että jos metropolialue laajenee kovasti yli 14 kunnan (haluja rajan takana tähän on), menettää se merkityksensä pk-seudun ongelmien ratkaisijana. Se olisi huono skenaario ja vesittäisi tavoitteet pk-seudun himmeleiden purkamisesta.

– Espoon ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta (Kv-asia)

Ehdotetaan, että valtuusto ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että Espoo on aloittanut kuntarakennelain 1 a luvun mukaisen yhdistymisselvityksen yhdessä Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa.

Muistutamme taas, että selvityksessä on selvitettävä liitosmahdollisuudet eri kuntakombinaatioiden välillä. Vähintään selostusosaan olisi syytä lisätä tästä maininta.

– Kiinteistö Oy Espoon terminaali -nimisen yhtiön osakassopimuksen hyväksyminen

Helsingin ja Espoon puoliksi omistama yhtiö, joka vuokraa Helsingin kaupungin ja Espoon kaupungin puoliksi omistamaa tonttia, jolla sijaitsee Espoon bussien terminaalirakennus. Helsinki ja Espoo ostivat osakkeet SRV:ltä viime vuonna ja nyt uusitaan osakassopimus vanhalta pohjalta. Jo ennen kauppaa Helsinki ja Espoo vastasivat kuluista.

Tämä hyväksyttiin konsernijaostossa yksimielisesti.

– Osakaslaina Kiinteistö Oy Espoon Asematorille

Esitetään enintään 76 000 euron osakaslainan myöntämistä. Eräpäivä 31.12.2015.

Espoon kaupungin omistusosuus yhtiössä on 45,88 % ja loput 54,12 % omistaa Citycon Finland Oy. Espoon kaupungin osakashallinnassa olevia tiloja on vuokrattu Espoon Talouspalvelut liikelaitokselle toimistotiloiksi (2 247 neliömetriä). Lisäksi kaupungilla on kohteesta vuokratiloja perhe- ja sosiaalipalveluiden käytössä (272 m2).

Tarpeellisia peruskorjauksia, kaupunki hoitaa osuutensa lainana sen sijaan että maksaisi kerralla. Konsernijaostossa hyväksytty yksimielisesti.

– Vuoden 2013 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Talousarvion investointiosaan on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 5,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Päätösehdotuksessa esitetään rahoja kuuteen eri hankkeeseen.

Tämä ei liity suoraan otsikon aiheeseen, mutta ehdotetaan tässä yhteydessä, voisiko osana tuottavuusohjelmaa ottaa luottamushenkilöt mukaan ICT-hankkeiden ohjaukseen. Helsingissähän perustettiin kh:n alle ICT-jaos.

– Selvitys vuoden 2012 tilintarkastusmuistion havaintoihin

Tilintarkastajat huomauttivat ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien projektien sisäisestä valvonnasta, omaisuus- ja velkaerien seurannan puutteista, ympäristövelvoitteiden aiheuttamien menojen vääristä kirjauksista ja konserniyhteisöjen valvonnasta. Tarvittaviin toimiin on vastausten mukaan ryhdytty.

– Nuorisovaltuuston nimeäminen toimikaudeksi 2014-2015

Ehdotetaan, että kaupunginhallitus valitsee nuvan jäseniksi ilman vaaleja kaikki ne 13–18 vuotta täyttäneet espoolaiset nuoret, jotka ovat jättäneet hyväksyttävän hakemuksen ehdokasasetteluaikana. Nuvan kooksi päätettiin keväällä 40. Hakijoita oli 44, joista kaksi perui. Nyt esitetään valittavaksi kaikki 42.

Harmi, ettei Nuva ole herättänyt enempää kiinnostusta. Tästä on otettava opiksi ja mietittävä, miten seuraavalla kerralla saadaan kiinnostus herätettyä ja vaalit aikaan. Vihreiden Inka Hopsun esityksestä Lasten ja Nuorten hyvinvointisuunnitelmaan lisättiin Lasten – ja Nuorten osallisuusohjelman tekeminen. Sille on selvästi tilausta.

– Kalajärvi, Kalajärvenkallio, asemakaava- ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 720900 (osittain Kv-asia)

Kalajärvenkallion asemakaavoituksen tavoitteena on rakentaa korkeatasoinen, luonnonläheinen omakotialue, joka tukeutuu Kalajärven keskuksen palveluihin. Kalajärvenkallion asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Espoossa Vihdintien eteläpuolella noin kilometri Kalajärven paikalliskeskuksesta länteen. Sen pinta-ala on noin 20,4 ha.

Kaava käsittää laakean, melko tasaisen lakialueen ja eri suuntiin laskevat rinteet. Metsäinen kallioselänne kohoaa enimmillään n. 35 m Kalajärven pinnan yläpuolelle. Kaava-alue on rakentamatonta lukuun ottamatta yhtä tonttia. Kaava-alue rajoittuu asemakaavoitettuun ranta-alueeseen, missä vanha kesämökkiasutus on vähitellen muuttunut korkealuokkaiseksi omakotitaloalueeksi. Jyrkkäpiirteinen rinnemaasto on asettanut mittavia ja näkyviä haasteita rakennus-, piha- ja katusuunnittelulle.

Alueen kaavoittamisen lähtökohdat ovat ristiriitaiset. Luonto on arvokasta ja maasto vaikeasti rakennettavaa, mikä perustelisi alueen jättämistä rakentamattomaksi. Toisaalta kävelyetäisyydellä on peruskoulu, päiväkoti ja palvelukeskus monine palveluineen ja alueella on myös hyvät virkistysmahdollisuudet. Rakentamista puoltaa myös se, että joukkoliikenteen palvelutaso on kohtuullinen. Rakennettu kunnallistekniikka ulottuu Kalajärvenrantaan.

Kaupunki omistaa valtaosan kaava-alueesta. Lisäksi on kolme yksityistä maanomistajaa. Asemakaavoittamattomalla alueella ei ole asukkaita.

Kalajärvenkallio on Uudenmaan maakuntakaavassa virkistysaluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa nykyiseen asutuksen rajoittuva pääosa on pientalovaltaista asuntoaluetta.

Alueen kaavoitus on ollut vireillä 1980-luvulta lähtien. 1998 silloinen lautakunta keskeytti kaavoituksen ja poisti kohteen kaavoitusohjelmasta. Uudelleen se ilmestyi kuvioihin 2006 ja viime kaudella asiasta väännettiin lautakunnassa.

Viimeisessä lautakuntakäsittelyssä esitin asian pöydälle (hävisi äänin 10-3) ja sen jälkeen hylkäystä seuraavin perustein: ”Kaavaehdotus hylätään, koska se ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eheän yhdyskuntarakenteen osalta. Kaavaehdotus kaventaisi toteutuessaan seudullisesti merkittävää ekologista yhteyttä Nuuksion järviylängön ja Vestra Petikon metsäalueiden välillä. Alue on vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa virkistysaluetta, joten kaava olisi toteutuessaan maakuntakaavan vastainen.” Hylkäysesitys raukesi kannattamattomana.

Esitämme edelleen hylkäystä.

– Bodom, Koskelo I, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 710206

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on rakennusoikeuden maltillinen korottaminen 11 500 k-m2:iin sekä uusien autopaikkojen sijoittaminen kaavassa olevalle suojaviheralueeksi istutettavalle alueen osalle osoitteessa Koskelontie 13.

Pieni muutos, joka tukee olemassa olevaa pienteollisuustoimintaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytty yksimielisesti.

– Pohjois-Tapiola, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, Maarinniitty I, alue 213408

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1), jolle saa sijoittaa myös opiskelija-asuntolan tai palveluasuntoja sekä pienen liike- tai palvelutilan (300 k-m2). Rakennusoikeudeksi tulee 5 179 k‑m2. Suurin sallittu kerrosluku nostetaan IV:stä V:een.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa pienennettiin autopaikkamäärää opiskelija-asuntojen osalta (1 ap/150k-m2) vihreiden esityksestä. Mistään ei käy ilmi, onko tontille tulossa opiskelija-asuntoja. Maankäyttösopimuksessa ei ole tältä osin mitään velvoitteita. Kyselemme, onko opiskelija-asuntoja tulossa. Tämä olisi niille oiva paikka.

– Matinkylä, Matinlahti II muutos, asemakaavan muutosehdotuksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 311404

Säästöpankkiopiston entiset opisto- ja majoitusrakennukset on purettu ja niiden paikalle suunnitellaan 4 – 5 – kerroksisia asuintaloja. Pysäköintipaikat sijoitetaan maanalaiseen, 2- kerroksiseen pysäköintilaitokseen. Alueen rakennusoikeus laskee vähän.

Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän eteläosassa, Matinlahdessa Matinlahdenrannan ja Matinlahden koulun välisellä alueella. Suunnittelualueelta on matkaa Matinkylän keskukseen n. 1,5 km. Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 3,8 ha.

Tämäkin on hyväksytty yksimielisesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

– Lausunnon antaminen Tapiolan Kilta ry:n Otsolahden lämpökeskuksen pääjulkisivun rakennussuojeluesityksestä

Tapiolan Kilta ry:n esitys kohdistuu asuinkerrostalojen ja palvelukeskuksen korttelialueeseen vanhusten asumista varten (AK-1). Senioritalon rakentaminen edellyttää lämpökeskuksen purkamista.

Espoon rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan senioritalon rakentamiseen. Päätöksestä on valitettu, mutta valitukset on hylätty.

Lausunnon mukaan kaupunki ei pidä perusteltuna esitettyä Otsolahden lämpövoimalan pääjulkisivun suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain säännösten nojalla, vaan asemakaavan suojelumääräykset ovat riittävät. Rakennettua ympäristöä on vaalittu eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja ole hävitetty. Tapiolan Kilta ry:n suojeluesitys ja siihen liittyvä vaarantamiskiellon asettaminen tulisi hylätä.

– Aiesopimus vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen jatkamisesta ja kumulatiivisen energiasäästön tavoitteesta

Aiesopimus on käytännössä ”kuntakohtainen sopimus, mutta yhdelle asiakirjalle laadittu”. Vuosina 2014–2016 toteutettaville toimille lasketaan kuntien energiatehokkuussopimuksissa energiansäästöt pääosin kuten nykyisessä sopimuksessa. Sopimuksessa Espoo sitoutuu:

–        neuvottelemaan vuoden 2015 aikana uudesta 1.1.2017 käynnistyvästä vapaaehtoisesta sopimusjärjestelmästä ja

–        tavoittelemaan, voimassa olevan ja uuden vapaaehtoisen sopimusjärjestelmän puitteissa, vuosina 2014–2020 toteutetuilla energiatehokkuustoimilla kumulatiivista energiansäästöä 120 GWhkum.

Hyvä että energiatehokkuustyö jatkuu.

– Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten muuttaminen (Kv-asia)

Tärkeimmät muutokset koskevat haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä sekä meluntorjuntaa koskien yöajan alkamisajankohdan siirtämisen 21 – 22 (on linjassa EU:n ja naapurikuntien kanssa) sekä määräys maalämpökaivojen sijoittamisesta pohjavesialueille.

Nämä on hyväksytty yksimielisesti ympäristölautakunnassa.

– Liittyminen pyöräilyn edistämistä koskevaan Brysselin sopimukseen

Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki allekirjoittaa pyöräilyn edistämistä koskevan Brysselin sopimuksen, jota toteutetaan resurssien puitteissa.

Espoossa pyörämatkojen kulkumuoto-osuus syksyn arkena on 8 % kaikista tehdyistä matkoista (HSL 2012) ja 7 % koko vuoden matkoista (HLT 2010). Osuus on samaa suuruusluokkaa koko pääkaupunkiseudulla. Kansallisesti pyöräilyn kulkumuoto-osuus on 8 % (HLT 2010).

Sopimuksessa kunta sitoutuu tavoittelemaan seuraavaa:

–        Pyörämatkojen kulkumuoto-osuus vähintään 15 % vuoteen 2020 mennessä.
–        Pyöräilijöiden kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtavien onnettomuuksien vähentäminen 50 % vuoteen 2020 mennessä.
–        Pyöräpysäköintimahdollisuuksien kehittäminen sekä varastelun ja ilkivallan vähentäminen.
–        Koulu- ja työmatkapyöräilyn lisääminen erilaisten projektien ja kampanjoiden avulla.
–        Kestävän matkailun kehittäminen pyörämatkailun olosuhteita parantamalla.
–        Tiivis yhteistyö sekä kaupungin hallintokuntien välillä että eri sidosryhmien kanssa (yhdistykset, jälleenmyyjät).

Sopimuksen allekirjoittamista päädyttiin esittämään seuraavalla tulkinnalla: Espoo asettaa pyörämatkojen kulkutapatavoitteeksi 15 % vuoteen 2024 mennessä. Kulkumuoto-osuus lasketaan syksyn arkipäivien matkoista. Tulkinnasta on keskusteltu sopimusta ylläpitävän ECF:n edustajan kanssa, eikä Espoon ottamaan tulkintaan ole heidän puolestaan estettä. Muiden tavoitteiden osalta Espoo pyrkii niihin julistuksen mukaisesti.

Pitkällisen puurtamisen tulos. Jee!