Espoo-tarinassa linjataan, että Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Tavoitteet olivat kaukana todellisuudesta, kun kaupunginhallitus päätti maanantaina 16.12.2013 Olavi Loukon lahjusrikkomustuomion seurauksista. Päätös jouduttiin valitettavasti tekemään puutteellisen valmistelun pohjalta.
Kesäkuussa hovioikeus antoi tuomionsa ja kaupunginhallitus totesi kokouksessaan 17.6. palaavansa asiaan, kun päätös on saanut lainvoiman. Vihreät vaativat tuolloin, että päätöksenteon pohjaksi valmistellaan oikeudellinen arvio erilaisista toimintavaihtoehdoista.
Korkein oikeus ei myöntänyt Loukolle valitusoikeutta ja tuomio sai lainvoiman 9.12. Asia valmisteltiin kaupunginhallituksen kokoukseen 16.12. siten, että lopullisen päätöksen tuomion seurauksista tekee valtuusto.
Toiveistamme huolimatta kaupunginhallitukseen ei valmisteltu kattavaa perusteltua listaa toimenpiteistä, joihin kaupunginhallitus ja valtuusto voivat ryhtyä lahjusrikkomuksen johdosta. Esityslistalla listattiin seuraavat toimenpidevaihtoehdot:
”Asiassa voi tulla kyseeseen seuraavat jatkotoimet: viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, virkasuhteen irtisanominen tai purkaminen.”
Vaihtoehtoja arvioitiin seuraavasti:
”Loukon menettely ja nyt saama sakkorangaistus eivät osoita niin vakavaa virkamiehen velvoitteiden rikkomista, että asiassa olisi syytä ryhtyä irtisanomistoimenpiteisiin puhumattakaan virkasuhteen purkamisesta.”
Kaupunginjohtaja esitti, ettei korkean virkamiehen saama lahjusrikkomustuomio aiheuta toimenpiteitä, mm. koska:
”Louko on pitkään hoitanut moitteettomasti virkaansa Espoossa ja sitä ennen Helsingin kaupungilla.”
Esitystä perusteltiin myös sillä, että:
”kaupunki ei myöskään ole missään asian käsittelyvaiheessa katsonut aiheelliseksi pidättää Loukoa virantoimituksesta, vaikka jutun faktat ovat käytännössä olleet koko ajan tiedossa.”
Tätä pidän melkoisena kehäpäätelmänä, koska edellisissä käsittelyvaiheissa nimenomaan perusteltiin, ettei toimenpiteisiin voida ryhtyä, koska tuomio ei vielä ole lainvoimainen.
Kaupunki oli pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa asiasta. Maanantain 16.12. aamuneuvotteluihin mennessä ei sitä oltu saatu. Arvelu oli, että se ehkä saadaan iltapäivän kokoukseen tai sitten vasta valtuustoon.
Kritisoin listatekstin puutteellisuutta ja sitä luvattiin täydentää ennen kokousta. Päivän aikana listatekstiä täydennettiin mm. seuraavin osin:
”Siirtäminen toisiin tehtäviin ei ole perusteltua, koska Olavi Louko jää eläkkeelle viimeistään 2015, ja seuraajan valinta käynnistyy v. 2014.”
Alustava tieto mahdollisesta eläkkeelle jäämisestä ei liity millään tavalla siihen, miten kaupunki reagoi oikeuden antamaan tuomioon.
”Espoon kaupunki toimii verkostomaisesti, ja johdolta edellytetään tiivistä yhteistyötä esimerkiksi tiedeyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa.”
Tämän voilukea niin, että Espoo suorastaan kannustaa toimintaan, josta voi saada tuomion lahjusrikkomuksesta. Samassa yhteydessä olisi vähintään ollut syytä viitata siihen, että on oltava tarkka ymmärrys tiiviin yhteistyön ja lahjusten vastaanottamisen välisestä rajasta.
”… Nämä matkustamista, edustamista ja puolisoiden kuluja koskevat ohjeistusten tarkentamiset on luonnollisesti käyty läpi myös Olavi Loukon kanssa. Täsmennetty ohjeistus koskee siten myös Loukoa, joten hänen erillinen työnjohdollinen huomauttamisensa tai varoittamisensa, nyt kyseessä olevan lahjusrikkomustuomion johdosta, tarkoittaisi käytännössä vain muistuttamista nykyohjeistuksen noudattamiseen. Asia ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.”
Tämä kirjaus on suorastaan ylimielinen, eikä herätä luottamusta siihen, että kaupunki suhtautuu vakavasti tuomioon ja siihen, minkä kuvan kaupungin johtamisesta sen ohittaminen ilman seuraamuksia antaa.
Valmistelu täydennyksineenkin oli mielestäni hyvin tarkoitushakuista. Selostusosa perusteli kaupunginjohtajan pohjaesitystä ”ei aihetta toimenpiteisiin”, muttei antanut päättäjille eväitä harkita kaikkia toimenpidevaihtoehtoja.
Virkamiesvalmistelun tulee tarjota luottamushenkilöille mahdollisuus tehdä valintoja ja päätöksiä. Luottamushenkilöt eivät voi tehdä virkamiesten työtä ja perehtyä esimerkiksi oikeuden päätösten tulkintaan.
Myöskään asian käsittely kokouksessa ei herättänyt luottamusta. Kuntatyönantajien lausunto saatiin ennen kokousta, mutta jaettiin paperisena vasta juuri ennen kyseisen asian käsittelyn alkamista. Ei siis kokouksen alussa, kuten normaalisti toimitaan kokoukseen tuotavan lisämateriaalin kanssa. Lukutauko sentään annettiin.
Lausunto oli hyvin tiukka: Sen mukaan
”Kunnallisen viranhaltijan asema ja velvollisuudet huomioon ottaen rikoslain 40 luvun 3§:ssä säädettyä tekoa on pidettävä vakavana velvoitteiden rikkomisena. Kunnallishallinnon uskottavuuden näkökulmasta kunnan työnantajana on suhtauduttava erityisen vakavasti ko. tekoon.”
”Kunnallisen työmarkkinalaitoksen käsityksen mukaan kyseessä olevassa tilanteessa on olemassa KvhL:n 35§:ssä tarkoitetut perusteet virkasuhteen irtisanomiseen. Poissuljettua ei myöskään ole se, että virkasuhteen purkaminen KvhL:n 41§:n perusteella olisi mahdollista.”
”Kunnalla työnantajana on viime kädessä harkintavalta siihen nähden mihin KvhL:ssä säädettyihin toimenpiteisiin lainvoimainen tuomio antaa aihetta.”
Lausunto poikkesi kaupungin aiemmasta arviosta. Helsingin sanomien 13.12.2013 uutisen mukaan:
”(kaupunginjohtaja) Mäkelän mukaan lahjusrikkomus ei ole oikeudellisesti irtisanomisperuste.”
Esitin asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja sen jälkeen jättämistä pöydälle puutteellisen valmistelun ja lausunnon myöhäisen saamisen takia. Molemmat esitykset hävisivät äänin 8-7, vastaan äänestivät Kokoomus, Pertti Järvenpää (kd) sekä Markku Sistonen (sd).
Niukka enemmistö siis halusi kaupunginhallituksen ottavan asiaan kantaa ilman mahdollisuutta käydä huolella läpi uutta aineistoa ja keskustella valtuustoryhmien kanssa. Tällainen menettely edustaa kaikkea muuta kuin hyvää ja avointa valmistelua. Kun päätös jouduttiin tekemään puutteellisen valmistelun pohjalta ja ryhmien kantoja kuulematta, tekevät ryhmät oman kokonaisharkintansa tammikuussa.
Kaupunginhallituksella on velvollisuus huolehtia päätöksentekojärjestelmämme uskottavuudesta sekä päätöksenteon tasapuolisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Kyse on myös linjakkaasta johtamisesta: Se miten korkean virkamiehen lahjusrikkomustuomioon suhtaudutaan vaikuttaa koko organisaatioon. Jokaisella työntekijällä on oltava varmuus siitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.
Kyse ei ole Olavi Loukon henkilöstä vaan Espoon kaupungin uskottavuudesta. On kestämätöntä, että lahjusrikkomustuomio yritetään painaa villaisella.
Kaupunginhallituksen selvä enemmistö, Vihreät mukaan lukien, päätti esittää Loukolle varoitusta. Tammikuussa arvioimme valtuustoryhmässämme, onko se riittävä seuraus saadusta tuomiosta.