Vuoden ensimmäinen kaupunginhallitus on ensi maanantaina. Lista on melko kevyt, saamme siis pehmeän laskun. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kaupunginhallituksen jäsenen, kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenen ja kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston jäsenen sekä kaupunginhallituksen varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Paikkajakoneuvottelujen mukaisesti pienpuolueilla paikat vaihtuvat. KD:n varsinainen paikka muuttuu varaksi ja Pertti Järvenpään tilalle tulee Kaija Kalliola. Kalliola tulee myös tila- ja asuntojaostoon. Kepulla pysyy varajäsenen paikka. KD:n tilalle varsinaiseksi nousee Vasemmistoliiton Tiina Ahlfors.
– Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2014
Valtuutetut ja kh:n jäsenet voivat ilmoittautua listan koulutuksiin. Sitä varten on varattu rahaa 14 000 euroa.
– Terveydenhuollon palveluista perittävien asiakasmaksujen tarkistaminen 1.2.2014 lukien
Maan hallitus on tehnyt taksoihin indeksikorotuksia ja samat korotukset tehdään Espoossa. Vuonna 2012 avopalvelujen asiakasmaksuja kertyi lähes 1,6 milj. euroa ja suun terveydenhuollon asiakasmaksuja n. 4,3 milj. euroa. Asiakasmaksujen tarkistus lisää avopalvelujen asiakasmaksutuloja arviolta n. 110 000 euroa ja suun terveydenhuollon osalta n. 280 000 euroa.
Yksittäiset korotukset ovat melko pieniä, mutta kirpaisevat eniten vähävaraisia. Espoossa taksat ovat olleet lakisääteisessä maksimissa ja sama linja jatkuu. Korotukset on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti, joten näillä mennään. On kuitenkin vähän erikoista päättää näistä nyt, kun toisaalla on päätetty taksojen tarkastelusta tuottavuusohjelman yhteydessä.
– Kotona annettavien ja eräiden sosiaali- ja terveystoimen palvelujen asiakasmaksuperusteiden tarkistaminen sekä palvelusetelin arvon korottaminen
Tässä samoin korotukset perustuvat valtakunnallisiin indeksikorotuksiin. Vanhusten avopalvelujen asiakasmaksutulot ovat olleet vuonna 2012 n. 3,8 milj. euroa. Kotona annettavan säännöllisen
palvelun tulorajojen korottaminen (palvelun maksuttomuuden ylärajan nostaminen) ja toisaalta nyt esitettävät asiakasmaksujen korotukset eivät kokonaisuutena olennaisesti vaikuta kotona annettavan palvelun asiakasmaksutulojen kertymään.
Samat sanat kuin edellisessä kohdassa.
– Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmaksujen tarkistaminen
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmaksuista on viimeksi päätetty kaupunginhallituksessa vuonna 2010. Nyt tarkistetaan voimassa olevia maksuja ja niiden perusteita sekä määritetään uudet maksuperusteet niille palveluille, joiden sisällössä on tapahtunut muutoksia (Neppers ja Olarinluoma). Esitettävillä muutoksilla ei ole olennaista merkitystä asiakasmaksutulojen kertymään.
Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksutulot ovat vuonna 2012 olleet n. 35,7 milj. euroa, josta mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasmaksut (ostopalvelut mukaan luettuna) lähes 2,4 milj. euroa. Päihdehuollon oman toiminnan osalta asiakasmaksutulot ovat vuonna 2012 olleet n. 90 000 euroa.
Kaupunki tarjoaa mielenterveys- ja päihdeongelmaisille asumispalveluja neljässä paikassa: Olarinluomassa, Neppersissä, Sepänkylässä ja Auroranportissa. Maksujen korotukset ovat maltillisia, esimerkiksi vuorokausimaksu nousee 32,60 eurosta 34,80 euroon. Myös nämä maksut lautakunta hyväksyi yksimielisesti.
– Käyttöpäällikön toimen (vak. nro 440674) muuttaminen viraksi
Kulttuurikeskuksen käyttöpäällikön työtehtävät muuttuvat hallinnollisen esimiehen tehtäväksi sivistystoimen palveluiden ja organisaation kehittämisen yhteydessä. Uuteen tehtävään sisältyy julkisen vallan käyttöä, mikä edellyttää virkasuhdetta.
– Valtuustokysymys päiväkotien ja koulujen korjaus- ja väistötarpeesta sekä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisystä (Kv-asia)
Hanna Kiljusen (kok.) kysymys, jossa kysytään mihin toimenpiteisiin kaupunki on ryhtynyt sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Vastaus on kovin ylimalkainen siihen nähden, miten paljon asiasta on puhuttu, mitä viime vuoden aikana on jaostossa ja tilakeskuksessa tehty sekä verrattuna esim. seuraavan kohdan leikkipuistokysymyksen vastaukseen.
Vastaus olisi ollut syytä valmistella jaoston kautta ja ihmettelenkin, miksei näin ole tehty. Minusta asia pitäisi palauttaa jaoston käsiteltäväksi, jotta valtuustoon saadaan riittävän perusteellinen vastaus varmasti vilkkaan keskustelun pohjaksi.
Tässä vielä kysymykset ja annetut vastaukset:
1. Mihin toimenpiteisiin Espoo on ryhtynyt päiväkotien ja koulujen korjausrytmin ja yksittäisten korjausprosessin nopeuttamiseksi?
Vastaus:
Päiväkotien ja koulujen korjausten toteuttamisen valmistelua on kiirehditty tavoitteena kolme koulua vuodessa. Tavoitteeseen tullaan pääsemään viimeistään vuodesta 2017 lähtien. Ei kuitenkaan yksilöidä, mitä on tehty.
2. Kuinka kaupunki huolehtii jatkossa siitä, että väistötilat korjausten ajaksi järjestetään tasapuolisesti kaikilla alueilla siten, että oppilaiden koulumatkat pysyvät kohtuullisen pituisina ja turvallisina ja että oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta?
Vastaus:
Tavoitteena on väistötilojen suunnittelu osana peruskorjaushanketta ja väistötilojen kustannukset budjetoidaan hankkeeseen. Väistötilat sijoitetaan ensisijaisesti korjattavan koulun välittömään läheisyyteen. Jos väistötiloja ei voida sijoittaa koulun lähiympäristöön, väistötilat pyritään sijoittamaan samalle suuralueelle. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, oppilaille järjestetään tilauskuljetus tai tarjotaan matkakortti.
Tilakeskus ja sivistystoimi ovat yhdessä valmistelleet syksyn 2013 aikana kaupunkitasoiset väistötilaperiaatteet, jotka tulevat varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen erityyppisissä väistötilanteissa.
3. Mihin toimenpiteisiin Espoon kaupunki on ryhtynyt Eduskunnan tarkastusvaliokunnan toimenpide-ehdotusten johdosta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi?
Vastaus:
Sen eteen on tehty paljon työtä. Sisäilma-asioista vastaa Tilakeskus, jossa on oma sisäilmatyöryhmä. Tämän lisäksi tarvittaessa tietylle kohteelle perustetaan oma
sisäilmatyöryhmänsä.
Lisäksi sisäilma-asioihin liittyviä kaupunkitasoisia periaatteita ja käytäntöjä valmistellaan moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä. Työryhmä on valmistellut esimerkiksi kaupunkitasoiset ohjeet toiminnasta sisäilmaongelmatapauksissa. Kohteiden käyttäjien tehtävänä on tarkkailla kohteiden tilannetta aktiivisesti ja ilmoittaa mahdollisista havainnoistaan välittömästi Tilakeskukselle ja Espoo Kiinteistöpalveluille, jotta tilannetta päästään arvioimaan ja mahdolliset tutkimukset sekä korjaustoimenpiteet voidaan suorittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Käyttäjän palautteiden vastaanottamiseksi on otettu syksyllä 2013 käyttöön uusi välitön
palautejärjestelmä. Tilakeskuksessa vuosikorjaustöiden toteuttamista valvoo erillinen koordinointiryhmä.
Rakennusten suunnittelussa noudatetaan voimassaolevia suunnitteluohjeita, jotka takaavat suunnittelun laadun sekä rakennusten turvallisuuden ja terveellisyyden. Toteutusvaiheessa edellytetään pääsääntöisesti kiinteää sääsuojaa rakennuksen ulkopuolisen kosteuden hallitsemiseksi.
– Valtuustokysymys leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta sekä lakkauttamisesta (Kv-asia)
Meidän Mari Nevalaisen kysymys, jossa kysytään leikkipuistoja säätelevistä EU-direktiiveistä, puistojen ylläpidon kustannuksista, leikkipuistojen käyttäjäprofiileista, leikkipuistojen alueellisesta ja sosiaalisesta merkityksestä ja mahdollisuudesta tehdä puistoja jotka palvelevat eri ikäisiä.
Vastaus on perusteellinen kuvaus puistojen ylläpidosta. Perusongelma on budjettineuvotteluista tuttu: Hoidettavien puistojen ja viheralueiden määrä kasvaa, mutta määrärahat niiden ylläpitoon eivät. Leikkipuistojen turvallisuusmääräyksistä ei voi livetä, joten niiden perusparannus maksaa.
Emme kuitenkaan ole tyytyväisiä suuntaukseen, että pieniä leikkipuistoja ajetaan alas. Budjettineuvotteluissa päätettiin, että priorisoidaan lähileikkipuistojen kunnostamista. Lähileikkipuistot saavat pienet lapset liikkumaan ja tarjoavat paikan lapsiperheiden yhteisöllisyydelle. Leikkipuistoissa keskittäminen ei toimi.
Tässä vielä tiivistys vastauksesta:
EU:n leikkipuistoja koskevat vaatimukset koskevat erityisesti turvallisuutta sekä tuoteturvallisuutta ja nämä direktiivit on huomioitu Suomen lainsäädännössä. Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää turvallisuusasiakirjaa, jonka tekninen keskus laati kaikista leikki- ja asukaspuistoista.
Mikäli leikkipaikan yksittäinen väline ei täytä turvallisuusstandardeja, se korjataan tai korvataan vastaavalla tuotteella. Jos se ei ole mahdollista, väline on poistettava välittömästi.
Leikkipuiston perusparannus maksaa noin 100 000 -150 000 euroa. Uuden leikkipuiston vuosittainen ylläpito maksaa noin 5 000–10 000 euroa/v. Yksittäisen leikkivälineen uusiminen tai korjaaminen maksaa joistakin sadoista euroista jopa kymmeneen tuhanteen euroon riippuen välineen kunnosta, tehtävästä toimenpiteestä ja välineen koosta sekä sen monipuolisuudesta.
Kun puisto on perusparannusvaiheessa, arvioidaan onko puisto tarpeen kunnostaa, vai löytyykö vastaava puisto riittävän läheltä. Suunnitelmia laadittaessa otetaan huomioon laajemman alueen väestörakenne ja sen kehitys väestöennusteiden mukaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Mikäli päädytään siihen, ettei leikkipaikkaa kunnosteta, se puretaan ja alue viimeistellään puisto- tai viheralueeksi.
Ylläpidettävä katu- ja puistoalueiden pinta-ala kasvaa Espoossa noin 3-5 % vuosittain. Reaalisesti kustannustasoon verrattuna ylläpidon käyttötalouden määrärahat eivät kuitenkaan ole kasvaneet koko tällä vuosituhannella. Tämä kehitys pakottaa kaupungin priorisointiin myös leikkipuistoverkoston osalta. Pienissä leikkipuistoja on Espoossa 190 ja asukaspuistoja 11. Lisäksi päiväkotien pihat ovat kaikkien käytettävissä aukioloaikojen ulkopuolella.
Tasapainoinen palvelurakenne tarkoittaa myös, että eri alueilla olisi yleensä saatavilla leikkipuistopalvelut. Esimerkiksi Soukan alueella etäisyys poistettavasta Kaskivuoren leikkipuistosta isoon asukaspuistoon on noin 180 metriä. Etäisyydet poistettavasta Soukanvuoren leikkipuistosta oleviin ja säilyviin leikkipuistoihin, 4 kpl, ovat noin 230 metristä 440 metriin. Soukassa 0-6 -vuotiaiden määrän on arvioitu vähentyvän yli 6 % ja 7-17-vuotiaiden yli 20 % vuoteen 2022 mennessä. Toisaalta Pohjois-Espoossa on alueita, joilla ei ole vielä lainkaan yleistä leikki- tai asukaspuistoa.
Monen sukupolven välineitä on asennettu puistoihin, esimerkiksi Suurpeltoon.
– Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, Bemböle (alue 632100), asemakaavan muuttaminen oikaisukehotuksen johdosta (Kv-asia)
Uudenmaan ely-keskus on kehottanut oikaisemaan valtuuston 19.8.2013 kaavapäätöstä siten, että riittävä meluntorjunta voidaan varmistaa. Asemakaava-alue sijaitsee merkittävien liikenneväylien välittömässä läheisyydessä rajautuen pohjoisessa Kehä III:een ja etelässä Turuntiehen.
Päätetään ely-keskuksen esittämät muutokset.
– Lisäasia (ei listalla)
Olen pyytänyt kokoukseen selvityksen Lintulan päiväkodin palosta ja sellainen on luvattu. Olisi ollut hyvä, että asia olisi näkynyt myös esityslistalla.
Lintulan päiväkoti siis paloi uudenvuoden yönä ja 61 lapsen arki muuttui kertaheitolla. Osallistuin 7.1. järjestettyyn vanhempainiltaan kaupunginhallituksen edustajana ja tila- ja asuntojaoston puheenjohtajana.
Kaupungin päivähoidosta vastaavat ja päiväkodin henkilökunta sekä tilakeskuksen väki ovat tehneet uskomattoman hienoa työtä uudenvuoden päivästä lähtien. Kolmen arkipäivän kuluessa lapsille pystyttiin järjestämään hoitopaikat vanhempien toiveita kuullen.
Vanhemmilta löytyi ymmärrystä ja talkoohenkeä, vaikka arjen hankaloituminen ja oman lapsen joutuminen eroon kavereista huolettivatkin. Oli hienoa huomata, että vanhemmat todella arvostavat päiväkodin henkilökuntaa.
Päiväkotirakennus oli siirtokelpoinen vuokratila, ei kaupungin oma. Vastaava tila on tarkoitus pystyttää tilalle mahdollisimman pian. On tärkeää, että uuden tilan hankkimisaikataulu saadaan mahdollisimman pian selville, jotta perheet pääsevät suunnittelemaan sen pohjalta hoitojärjestelyjä.