Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa kaksi ympäristön kannalta merkittävää asiaa: Raide-Jokerin linjaus ja ympäristönsuojelupäällikön valinta. Tässä taas lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2013 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia)
Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tilikauden tulos on 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyy 164 milj. euroa. Tilikauden tulos on 67 milj. euroa muutettua talousarviota parempi.
Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Mutta myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syksyllä hillitsivät kulujen kasvua.
Vertailukelpoinen tilikauden tulos oli 16 milj. euroa ja vertailukelpoinen vuosikate 124,4 milj. euroa. Vuosikate on 56 milj. euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason. Vertailukelpoinen vuosikate on neljässä vuodessa laskenut 60 milj. euroa. Samaan aikaan investointien omarahoitusosuus on laskenut sadasta prosentista 40 prosenttiin.
Kaupungin investointitaso oli edelleen korkea ja investointeja toteutettiin 225 milj. eurolla, kasvua edellisvuoteen oli 9 milj. euroa. Lisäksi kaupunki toteutti länsimetroon ja koulujen peruskorjauksiin liittyviä investointeja tytäryhtiöidensä kautta 112 milj. eurolla.
Ulkoiset kulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4 prosenttia. Verotulojen kasvu oli 3,9 prosenttia.
Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2013 lopussa 13 970 henkilöä. Määrä kasvoi vuoden aikana 183 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä kasvoi 123 henkilöllä ja sivistystoimen 74 henkilöllä. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä sen sijaan pieneni 17 henkilöllä. Kaupungin henkilöstökulut olivat 613,6 milj. euroa ne kasvoivat 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuokratyövoiman kustannukset olivat 27,6 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,8 prosenttia.
Asukasmäärä kasvoi 3 800 asukkaalla eli 1,5 %.
Joulukuun 2013 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 11 155 ja työttömyysaste oli 8,4 %, joka on 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 12,6 %.
Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 100 ja 50 vuotta täyttäneitä 3 794. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 57,1 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 2 896 eli 26 % työttömistä.
Paljon lukuja, jotka kertovat mihin suuntaan ollaan menossa. Kaupunki kasvaa ja se tarkoittaa palvelutarpeen kasvua. Siksi on positiivista, että henkilöstön määrää nimenomaan palvelutuotannossa on kasvatettu ja samalla vuokratyövoiman käyttö on suhteessa vähentynyt. Käännettä parempaan on havaittavissa, ja sitä kehitystä pystymme toivottavasti vahvistamaan ilman palvelutason leikkaamista. Tuottavuusohjelman teko käynnistyy valtuuston seminaarilla ensi viikolla.
– Valtuustoaloite Espoon muinaismuistojen kartoittamiseksi ja julkaisemiseksi (Kv-asia)
Meidän Jyrki Kasvin aloite, jossa esitetään, että Espoon arvokkaat muinaismuistot tulisi kartoittaa ja julkaista, kuten on tehty Espoon luontokohteiden osalta. Aloitteen mukaan tällä hetkellä Espoon muinaismuistojen merkintä ja esittely on hajanaista ja epäyhtenäistä ja espoolaista identiteettiä rakentava kokonaisnäkemys puuttuu.
Vastauksessa todetaan, että kulttuurilautakunta on päättänyt esittää, että Espoon kaupunginmuseo tekee vuonna 2014 työsuunnitelman ja kustannusarvion hankkeesta, jonka pohjalta projektille osoitetaan rahoitus. Ensimmäiseksi varataan muinaisjäännösten kartoittamis- ja tutkimustyöhön tarvittava rahoitus vuosille 2015–2016. Tutkimustiedon julkaisemiseksi kirjana, verkkojulkaisuna ja mobiilisovelluksena sekä kylttien uusimiseen osoitetaan resursseja vuodelle 2017–2018. Hanke voitaisiin julkistaa Espoon 560-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2018.
Aloite, joka näyttäisi tuottavan tulosta.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Leppävaaran Jalkapallo Oy:n otettavalle lainalle (Kv-asia)
Leppävaaran jalkapallohalli Oy anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta lainalle, jolla rahoitettaisiin tekonurmen sekä talvikaudeksi pystytettävä ylipainehallin rakentaminen Leppävaaran, Veräjävahdin kentälle.
Investointi on tarkoitus rahoittaa tuki- ja lainarahoituksella. Avustuksia anotaan ELY-keskuksesta ja Suomen Palloliitolta. Loput noin 900 000 euroa rahoitetaan lainalla, johon haetaan Espoon kaupungin omavelkainen takaus. Lainan takaisinmaksuaika on 10 vuotta.
Leppävaaran jalkapallohalli Oy on tammikuussa 2014 perustettu Leppävaaran Pallo ry:n kokonaan omistama yhtiö. Yhtiö on perustettu tätä hanketta varten ja tulee jatkossa myös operoimaan hallin toimintaa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole saada toiminnasta liiketaloudellista voittoa.
Leppävaaran Pallo ry on Suur-Leppävaaran alueella Espoossa toimiva jalkapalloiluun erikoistunut urheiluseura. Seuran toiminta keskittyy lasten ja nuorten sekä aikuisten amatööri- ja Kunnossa kaikenikää -jalkapalloiluun. Seura on kasvanut viimevuosina noin 100 pelaajaa vuodessa ja kauden lopussa 2013 seurassa oli hieman yli 1 000 pelaajaa.
Hallin vuotuiset tuotot muodostuvat seuran ilta- ja viikonloppuvuorojen käyttömaksuista sekä koulujen arkipäivien käytön tuotosta. Yhteensä hallin arvioidaan tuottavan vuodessa noin 149 000 euroa. Arvio vuotuisista kokonaiskustannuksista on 148 000 euroa.
Sivistystoimi puoltaa hanketta, koska näin alueelle saadaan sisäpalloilumahdollisuus ennen kuin urheilupuistoa ehditään kehittää. Tuottoarvioon sisältyvästä koulukäytön kompensaatiomallista ei ole vielä sovittu kaupungin kanssa.
Hanke on hyvä, näin tuetaan lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Kaupunki käytännössä rahoittaa hallin jakamalla seuroille vuoroja subventoituun hintaan ja ostamalla sieltä vuoroja koululaisille seuran vastatessa rakentamisesta ja toiminnan pyörittämisestä. Kustannusrakenteesta olisi silti vielä hyvä kuulla tarkemmin.
– Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) valtuustokysymys siitä, miten Espoon kaupungin lupamenettelyssä ja päätöksenteossa voitaisiin toimia nykyistä suunnitelmallisemmin, jotta anniskelupaikkojen aiheuttamia haittoja saadaan vähennettyä.
Vastauksessa todetaan, että anniskeluluvat myöntää anniskelupaikan sijaintikunnan aluehallintovirasto (AVI). Lupa myönnetään toistaiseksi, määräajaksi tai tilapäisesti. Luvan myöntämisperusteet todetaan alkoholilaissa ja ne koskevat myös luvanhaltijan vaihdoksia.
Kaupungilla on kuitenkin monenlaisia tapoja vaikuttaa asiaan ja niitä kuvataan vastauksessa. Harkinnassa on myös Espoon osallistuminen ns. seutulupalausuntomenettelyyn, jossa alkoholilupaviranomainen (AVI) pyytää seutulupalausunnon siitä, onko käsittelyyn tullut anniskelu- tai vähittäismyyntipaikka sijainniltaan asianmukainen. Tällainen käytäntö lisäisi viranomaisten ja seudun asukkaiden yhteistyötä alkoholihaittoja ehkäisevässä työssä sekä lisäisi elinkeinoharjoittajan tietoisuutta toimintaympäristöstään ja omasta vastuustaan alkoholilain noudattamisessa.
Asiassa on puolensa. Hyvä, että asukkaita kuullaan, mutta toisaalta on tärkeää, ettei rakenneta turhaa byrokratiaa, kun sitä ollaan juuri karsimassa.
– Valtuustoaloite sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja yrittäjyysohjelmasta (Kv-asia)
Marika Niemen (kok.) valtuustoaloitteessa edellytetään, että valtuustolle valmistellaan ja tuodaan päätettäväksi sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja yrittäjyysohjelma. Aloitteen perusteluteksteissä painottuu Espoon terveysasemien tilanne ja erityisesti lääkäripula.
Vastauksessa viitataan sote-lautakunnan marraskuiseen päätökseen ja todetaan, että Espoon kaupungin Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -poikkihallinnollinen kehitysohjelma valmistelee valtuustoaloitteen mukaisen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja yrittäjyysohjelman osana kaupungin elinkeinopoliittisten kehittämistavoitteiden valmistelua. Valtuustoaloitteen mukainen esitys liittyy ohjelman kesäkuussa valtuustossa hyväksyttyihin hyötytavoitteisiin. Valmistelutyö tehdään yhteistyössä toimialojen ja eri sidosryhmien kanssa.
Vaikuttaa aloitteelta asiasta, joka on jo ollut valmistelussa.
– Viherlaakson muistipalvelukeskuksen pitkäaikaisen asumispalvelun sekä muun kaupungin omana palveluna tuotettavan vanhusten palvelujen pitkäaikaisen asumispalvelun asiakasmaksujen määräytyminen
Esitetään, että Viherlaakson muistipalvelukeskuksen pitkäaikaisen asumispalvelun sekä muun kaupungin omana palveluna tuotettavan vanhusten palvelujen pitkäaikaisen asumispalvelun asiakasmaksuna peritään voimassa olevan pitkäaikaisen asumispalvelun asiakasmaksuperusteiden mukainen asiakasmaksu sillä poikkeuksella, että asiakkaan maksamasta asiakasmaksusta irrotetaan vuokra. Asukas maksaa vuokran suoraan teknisen ja ympäristötoimen asuntopalveluille.
Tämä hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti.
– Raide-Jokerin linjaus Espoon alueella
Kaupunginhallitukselle esitetään päätettäväksi, että Raide-Jokeri linjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otaniemeen Kehän varressa ja siitä eteenpäin Keilaniemeen. Linjaus tulee tarkentumaan hankesuunnittelun yhteydessä.
Tämä on sen verran tärkeä asia, että kopioin tähän vähän pidemmälti listatekstiä:
Vaihtoehtona tutkittuun Tapiolan keskukseen johtavaan linjaukseen verrattuna Otaniemen linjaukselle tulee enemmän käyttäjiä ja se palvelee seudullisesti paremmin ja tekee joukkoliikenteen käyttämisestä seudullisesti houkuttelevampaa. Tämä perustuu siihen, että Otaniemi on seudullisesti merkittävä ja voimakkaasti kehittyvä opiskelija- ja työpaikka-alue.
Selvityksessä on todettu, että linjauksella ei ole haitallisia vaikutuksia Laajalahden luontoalueeseen. Tarkasteluissa on lähdetty siitä, että maankäyttö Kehä I:n itäpuolella Laajalahden vieressä on voimassa olevan yleiskaavan mukaista eli sinne ei esitetä uutta asumista eikä työpaikkoja.
Otaniemi-vaihtoehdossa Raide-Jokeri kulkee Kehä I:n ja Laajalahden Natura-alueen välissä. Selvitystyön osana on laadittu Natura-arvio, joka osoittaa, ettei Raide-Jokerilla ole pysyviä haitallisia vaikutuksia Natura-arvoihin. Rakentamisaikaiset haitat minimoidaan sillä, ettei rakennustöitä tehdä lintujen pesimäaikana. Lisäksi ympäristön kannalta on myönteistä se, että nyt ilmassa kulkevat sähköjohdot on muutettava Raide-Jokerin tieltä maakaapeliksi.
Vuonna 2010 voimaan tulleessa Etelä-Espoon yleiskaavassa on merkitty raideyhteys Leppävaarasta Tapiolan keskukseen. Raideyhteys Leppävaaran ja Tapiolan välillä on velvoittava, mutta yleiskaavassa esitetty reitti on ohjeellinen. Yleiskaavaa voidaan tulkita siten, että raideyhteys Leppävaaran ja Tapiolan välillä toteutuu siinäkin tapauksessa, jossa Raide-Jokeri kulkee Otaniemeen, koska Otaniemen ja Tapiolan välillä liikennöi metro.
Kehän varressa kulkeva Raide-Jokeri korvaisi bussi-Jokerin, jonka suosio on jatkuvasti voimakkaasti kasvanut. Suurimmat matkustajamäärät Espoossa ovat Leppävaaran ja Otaniemen välillä. Otaniemestä Tapiolan keskukseen ja edelleen Westendinasemalle on vähän matkustajia. Tapiola-vaihtoehdossa Otaniemen ja Leppävaaran väliin tarvittaisiin tiheävuoroinen bussiliikenne.
Selvityksessä tutkittiin useita mahdollisia vaihtoehtoja Raide-Jokerin linjaukselle Leppävaarasta ”Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi”-alueelle. Vaihtoehtoselvitysten perusteella kiteytyi kaksi selkeää päävaihtoehtoa: Leppävaarasta Tapiolan keskukseen tai Otaniemeen. Muut vaihtoehdot osoittautuivat palvelutason ja liikennöinnin kannalta huonommiksi ja kalliimmiksi. Paras ratkaisu saadaan, kun seudullinen runkolinja, kuten Raide-Jokeri, on linjaukseltaan mahdollisimman selkeä.
Kummassakin päävaihtoehdossa Raide-Jokerin linjaus Leppävaarassa esitetään siirrettäväksi kulkemaan Sellon itäpuolelta Alberganesplanadille ja edelleen Linnoitustielle. Aikaisemmin Raide-Jokeri oli esitetty kiertämään Sello ja kulkemaan sen länsipuolitse kohti Turunväylää. Nyt esitettävä linjaus on lyhyempi, mutta palvelutasoltaan yhtä hyvä kuin aikaisempi linjaus. Aikaisempi linjaus olisi ollut Leppävaaran bussiterminaalin toiminnan ja kehittämisen kannalta huono. Tapiolan keskuksessa Raide-Jokerin päätepysäkki on sijoitettu Merituulentien sijasta Pohjantielle keskuksen viereen. Muilta osin Tapiola-vaihtoehto on linjattu kuten vuonna 2009 valmistuneessa alustavassa yleissuunnitelmassa.
Tapiola-vaihtoehdossa haitallisia ympäristövaikutuksia aiheutuu Laajalahdessa, jossa voimakas raideliikenne on vieras elementti pientaloalueella sekä Tapiolassa, jossa pikaraitiotien sijoittaminen Louhentielle ja erityisesti Pohjantielle on kulttuurimaiseman kannalta ongelmallista. Tapiolan puutarhakaupunki on rakennettua kulttuuriympäristöä (valtioneuvoston hyväksymä inventointi RKY).
Hyvä, että tämä asia vihdoin päätetään, jotta Raide-Jokerin kanssa päästään vihdoin eteenpäin! Uusi linjaus on mielestäni perusteltu. Se parantaa Otaniemen saavutettavuutta ja mahdollistaa alueen suunnittelun joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla. Nyt voidaa tehdä Otaniemestä aidosti moderni ja kaupunkimainen campus ja uskon, että Alvar Aaltokin ajattelisi niin, jos eläisi. Tarvitaan siis rohkeutta alueen täydennysrakentamiseen. Linjaus on parantunut myös Leppävaarassa ja rakentamishaaveet Natura-alueen kupeeseen on onneksi haudattu. Uskon, että Laajalahden luontoalueen arvokin vain kasvaa, kun alueet ympärillä tiivistyvät.
Harmillista asiassa on se, että Raide-Jokerin uusi linjaus tekee raideyhteyden Leppävaaran ja Tapiolan välillä vaihdolliseksi. Viiden kaupunkikeskuksen Espoossa kaupunkikeskusten välisten yhteyksien sujuvuus on tärkeää. Vaihtoyhteys Raide-Jokerista metroon onkin tehtävä Otaniemessä erittäin sujuvaksi, jotta yhteys kahden kaupunkikeskuksen välillä säilyy houkuttelevana. Samoin on turvattava riittävä bussiliikenne Leppävaarasta Laajalahden kautta Tapiolaan.
Se tässä on myös positiivista, että tällä linjauksella Raide-Jokeri alkaa kiinnostaa myös kaupungin johtoa. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä Helsingin kanssa, jotta hanke saadaan myös toteutumaan.
– Ympäristönsuojelupäällikön avoimen viran täyttäminen
71 kelpoisuusehdot täyttäneen hakijan joukosta uudeksi ympäristönsuojelupäälliköksi esitetään filosofian tohtori Tarja Södermania.
Tämä prosessi on kestänyt pitkään, mutta nyt vihdoin päästään tekemään tärkeää valintaa. Valinta vaikuttaa hyvältä ja perustellulta. Hienoa, että saadaan lisää kaupunkiseutujen kestävän maankäytön ja luonnonsuojelun osaamista Espooseen.