Tässä kevätkauden viimeisen tila- ja asuntojaoston asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Investointiohjelmaan palataan elokuussa.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuullaan seuraavat selostukset:
– Epoon sairaalan tilanne
Olen pyytänyt tästä jaostolle infoa, koska on kyse merkittävästä investoinnista. Olemme kiinnostuneita ainakin rakentamisen laadusta, aikataulusta ja budjetin pitävyydestä.
– Siirtokelpoisten tilojen tilanne: valmistelu, arvioidut aikataulut ja mitoitus
Jatkossa koulukorjaushankkeista raportoidaan säännöllisesti kuukausittain kouluille ja saamme tilannekatsauksen myös jokaiseen jaoston kokoukseen. Hyvä niin! Tilannekatsaus löytyy esityslistan liitteenä. Jatkossa näihin olisi hyvä lisätä myös selostus varsinaisten peruskorjausten etenemisestä.
Käynnissä on yhteensä kahdeksan väistökouluhanketta. Lisäksi tulipalossa tuhoutunut Lintulan siirtokelpoinen päiväkoti joudutaan rakentamaan uudelleen.
Työn alla olevia siirtokelpoisia rakennuksia ovat Viherlaakson yläkoulu, Kirstin alakoulu, Veräjäpellon yhtenäiskoulu, Karhusuon koulu, Mattlidensin koulu, Auroran koulu, Kungsgårdenin päiväkodin siirto sekä Tapiolan yläkoulun lisäparakit.
– Rödskogs skolan: kesän aikana tehtävät toimenpiteet
Pyysin jaostolle tiedoksi, mihin toimiin viime kokouksen päätöksen johdosta on ryhdytty. Selostuksen kuulemme kokouksessa.
– Kaupunginhallituksen päätös 2.6.2014 § 172 Koulujen väistötilanteiden viestintä
Pyysin tämänkin päätöksen tiedoksi jaostolle. Hyvä, että asiasta vastaava viestintäjohtaja tulee kertomaan, miten asiassa on edetty.
– Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030
Jaostolle esitetään päätettäväksi seuraavaa:
1
talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä siten, että toimipisteiden lukumäärä ja pinta-ala supistuu merkittävästi nykyistä pienemmäksi,
2
Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövision 2030 tavoitteena on vahvistaa Espoon keskuksen monipuolista kaupunkirakennetta radan molemmin puolin. Tila- ja asuntojaosto kehottaa tilakeskuskusta aloittamaan Virastotalo 2 paikalle uuden toimitilarakennuksen toteuttamiseen tähtäävien esiselvityksien laadinnan valtuuston hyväksyttyä Virastokeskus-asemakaavan ja selvittää radan eteläpuolella toimitilojen tehostamis- ja käyttömahdollisuuksia,
3
Espoon keskukseen mahdollistetaan uutta asuntorakentamista, sekä kulttuuri- liikunta- asukas- ja harrastetilojen toteuttaminen alueella jo olemassa olevien tilojen lisäksi. Tilojen suunnittelussa ja sijoittelussa huomioidaan monipuoliset tilankäyttömahdollisuudet, yhteiskäyttömahdollisuudet ja helppo saavutettavuus,
4
tilankäyttövisio ohjaa Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen kehittämistyötä kokonaisuutena. Tilavision pohjalta yksittäiset hankkeet ja niihin liittyvät yksilölliset tavoitteet tuodaan päätöksentekoon normaalissa järjestyksessä.
Tämä on sen verran tärkeä asia, että kopioin tähän vähän pidemmin selostustekstiä:
Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisiolla luodaan vuoteen 2030 ulottuva tavoitetila kaupungin toimintojen sijoittumiseksi Espoon keskuksen alueelle erityisesti tilankäytön optimoinnin ja tehostamisen kannalta.
Tilankäyttövisiossa esitetään kaupungin tulevaisuuden toimitilojen likimääräinen sijainti Espoon keskuksessa, työpisteiden määrät ja arvioitu toteutusvaihe. Samalla arvioidaan myös tarvittavat toimenpiteet tilojen käyttöön ottamiseksi, esim. kunnostus, peruskorjaus tai uusien toimitilojen rakentaminen.
Jaosto edellytti edellisessä päätöksessään, että alueelle suunnitellaan ja toteutetaan myös erilaisia uusia kulttuuri- liikunta- asukas ja harrastetiloja, täydentämään alueella jo olemassa olevaa tarjontaa. Tilojen sijaintia ja soveltuvuutta selvitetään tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Tavoitteena on lisätä myös hallinnollisten tilojen iltakäyttöä, mikä elävöittää aluetta.
Kaupungintalo on olennainen osa hallinnollisten tilojen kokonaisuutta. Se kuuluu vireillä olevan Virastokeskus-asemakaavamuutoksen alueeseen. Museovirasto esittää, että kaupungintalon ja valtuustotalon säilyttäminen otetaan kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Tämä on ristiriidassa valtuuston 19.4.2010 tekemän purkupäätöksen kanssa. Asemakaava tulee valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2014 aikana ja siinä vihdoin ratkaistaan tämä pattitilanne.
Kaupungintalon osalta on tehty tarvittavia selvityksiä. Kaupungintalon rakennushistorian selvitys ja Espoon kaupungintalon rakennus- ja talotekninen tutkimus ovat valmistuneet 2012. Espoon kaupungintalon kulttuurihistorian, arkkitehtuurin ja kaupunkikuvallisen merkityksen arvottaminen on valmistunut vuoden 2013 aikana. Vuonna 2006 tehtyä Espoon kaupungintalon perusparannus -hankesuunnitelmatasoista tarveselvitystä on päivitetty huomioiden Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot. Suunnittelussa on huomioitu tila- ja asuntojaoston päätös mahdollistaa työpiste n. 200-250 henkilölle. Tilakäyttövisiossa on arvioitu, että kaupungintalon paikalle on tarpeen osoittaa 250 henkilölle toimipisteet arviolta vuoteen 2020 mennessä.
Kaupungintalon peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennuksen nykyiset ominaispiirteet säilyvät, maksaa karkeasti arvioiden n. 19 M€. Täysin vastaavan kokoisen uuden toimistorakennuksen kustannusarvio on 24 milj.euroa. Uusi toimistorakennus on kuitenkin mahdollista toteuttaa nykyistä pienempänä, jolloin uuden rakennuksen kustannusarvio on lähellä peruskorjauksen kustannusta. Kaupungin taloussuunnitelmissa investointiin ei ole varauduttu.
Lopputilanteessa on arvioitu, että radan pohjoispuolella toimistokäyttöön osoitetaan kaupungintalo uudella tilaratkaisulla sekä Virastotalo II:n paikalle rakennettava uusi toimistorakennus. Kaupungintalon tila-asia ratkaistaan Virastokeskuksen asemakaavan yhteydessä tehtävän valtuuston päätöksen mukaisesti, joko peruskorjauksen tai uudisrakentamisen kautta.
Radan eteläpuolella tavoitteena on, että kaupungin toiminnot keskitetään kolmeen kiinteistöön. Tilat sijoittuisivat kokonaisuudessaan Espoontoria ympäröivälle korttelialueelle tai vaihtoehtoisesti osittain myös Kamreerintien korttelialueelle. Lopulliset sijainnit määräytyvät toiminnallisten kysymysten ja kokonaistaloudellisesti parhaiden tilaratkaisujen pohjalta.
Sekä kaupungintalon, että uuden toimitilarakennuksen alakertaan on mahdollista toteuttaa erilaisia monipuolisia kaupallisia ja julkisia palveluita, mm. kulttuuri- liikunta- asukas- ja harrastetilojen palveluita.
Tilankäyttövision yhteydessä tehtävät merkittävimmät investoinnit n. 10 vuoden kuluessa ovat:
– kaupungintalon uudisrakentaminen tai peruskorjaus n.19 – 24 milj. euroa
– Virastotalo 2 osakkeiden hankinta kaupungille n. 1,8 milj. euroa
– Pihatalo, Virastotalot 2 & 3 purkukustannukset n. 1,8 milj. euroa
– työympäristöjen parannukset kaupungin osaketiloissa n. 2,6 milj. euroa
Yht. n. 25,2 – 30,2 miljoonaa euroa.
Hyvä, että Espoon keskuksessa päästään kaupungin tilojen osalta eteenpäin. Olennaista on kaupungintalon kohtalon ratkaiseminen. Peruskorjaus näyttää realistiselta vaihtoehdolta.
– Tilakeskus -liikelaitoksen selvitykset vuoden 2013 arviointikertomuksen havaintoihin
Esitetään, että jaosto antaa seuraavat vastaukset:
Arviointikertomus:
Tilakeskus -liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen toimintoja tulee tarkistaa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Vastaus:
Tilakeskus tilaa kiinteistönhoidon ja kunnossapidon Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitokselta, joka tekee osan itse ja tilaa osan ulkoa. Tilakeskus on käynnistänyt kiinteistönhoidon osa-alueen ulkoisen kilpailutuksen keväällä ja valittava uusi ulkoinen toimija aloittaa valitulla osa-alueella 1.1.2015 alkaen. Tilakeskuksen tavoitteena on jatkaa kiinteistönhoidon ulkoistamista.
Tekninen ja ympäristötoimi sekä Palveluliiketoimi selvittävät alkusyksyyn mennessä monipuolisesti eri vaihtoehtoja tuotannon järjestämiseksi kokonaistaloudellisesti edullisella tavalla.
Arviointikertomus:
Investointeihin varatuista rahoista on jäänyt yli 50 prosenttia käyttämättä. Talousarvio tulee laatia realistisesti käytettävissä olevat resurssit huomioiden.
Vastaus:
Tehostetaan tarveselvitysten ja hankesuunnitelmien ohjelmointia ja seurantaa ja hyväksytään investoinneiksi vain hankkeita joiden hankesuunnitelma on hyväksytty. Velvoitetaan toimialat priorisoimaan hankkeensa kiireellisyys- ja tärkeysjärjestykseen.
Arviointikertomus:
Rakennushankkeiden aikataulujen nopeuttamiseksi tulee arvioida erilaisten tuotanto-muotojen käyttöönottoa ja taloudellisia ratkaisuja.
Vastaus:
Rakennushankkeiden priorisoinnilla, päätöksenteon selkeyttämisellä ja nopeuttamisella tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa sekä rakennushankeen läpivientiprosessin kehittämisellä että uusien urakkamuotojen käyttämisellä ja tiedostamalla käyttäjien toimitilatarpeet tulevaisuudessa 5 – 10 vuoden päästä saadaan rakennushankkeiden aikatauluja nopeutettua.
Arviointikertomus:
Sisäilmastoasioiden koordinointi on kaupungissa ollut puutteellista yhtenäisten mallien puuttuessa.
Vastaus:
Espoon kaupungilla moniammatillinen sisäilmaryhmä vastaa yhteistyön kehittämisestä toimialojen kesken sisäilmasto-ongelmien hoidossa, tiedonvaihdosta vaikeissa sisäilmaongelmissa ja tiedottamisesta toimialojen sisällä.
Sisäilmastoasioiden koordinointiin liittyvät puutteet on tiedostettu ja erityisenä toimenpiteenä on toimintaohjeiden laatiminen joiden on arvioitu valmistuvan loppuvuodesta 2014. Toimintaohjeet selkiyttävät eri tahojen vastuita ja rooleja sisäilmastoasioiden selvittelyprosessin eri vaiheissa ja kiinnittävät huomiota oikea-aikaiseen viestintään ja tiedottamiseen. Toimintaohjeissa pääpaino tulee olemaan syntyneiden ongelmien ratkaisuprosessin kehittämisessä.
Arviointikertomus:
Kaupungin toimitilojen kunnon seuraamistapoja on oleellisesti lisätty ja vastuutettu vuoden 2013 aikana. Toimitilojen kunnon jatkuva seuraaminen ja oikea-aikainen kuntoon saattaminen lisäkustannusten välttämiseksi on turvattava.
Vastaus:
Tilakeskus-liikelaitoksessa on käytössä sähköinen huoltokirja. Mikäli Tilakeskus-liikelaitoksen esitys kunnossapidon rakennuttamisresurssien keskittämisestä liikelaitokselle toteutuu, voidaan toimitilojen kuntoa seurata paremmin.
Arviointikertomus:
Kaupungilla on sisäilmastoasioissa lainmukainen vastuu opetuksen järjestäjänä ja työnantajana tarjota asianmukaiset toimitilat.
Vastaus:
Toimitiloissa havaittuihin ongelmiin puututaan ja tilojen peruskorjaustoiminnalla, vuosikorjauksilla, kiinteistönhoidolla ja väistötilaperiaatteilla on pyritty varmistamaan, että kaikissa olosuhteissa olisi tarjottavissa asianmukaiset tilat.
Tarkastuslautakunnan huomioihin on jo pääosin puututtu ja ryhdytty toimenpiteisiin. Lähinnä mietityttää tuo vastaus kiinteistöjen kunnossapidosta, jossa suoraan sanotaan, että jatketaan kiinteistönhoidon ulkoistamista. Talousarvioon saimme tähän kohtaan lisäyksen, että monituottajamalliin siirrytään, mutta mallia myös arvioidaan. Sinänsä on järkevää ja tässä taloustilanteessa suorastaan välttämätöntä pyrkiä kustannustehokkuuteen tilojen ylläpidon osalta. Se pitää tehdä harkitusti osana koko liikelaitosmallin arviointia.