Kaupunginhallituksen kokous taas maanantaina. Isoimpana asiana talousarvion kehys. Luottamushenkilöt pääsivät ensimmäistä kertaa neuvottelemaan kehyksestä, mikä on meidän Vihreiden ansiota! Viime kaudella nostin valtuustoryhmän pj:nä asiaa esiin ja nyt kun meidän Inka Hopsu on valtuuston neuvottelutoimikunnan pj:nä tämän vuoden, hän sai asian toteutumaan.
Neuvotteluja käytiin kaksi päivää. Vaikeita päätöksiä on edessä, mutta niiden tekemistä helpottaa kun taustoista ja lukujen sisällöistä on käyty perusteelliset keskustelut. Neuvotteluissa ei tehty sitovia päätöksiä, vaan ne tehdään kh:ssa ja edelleen valtuustossa. Kaupungin tiedote kehysneuvotteluista löytyy täältä.
Tässä kokousasiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä:
– Teknisen lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Meidän Tiina Hofströmin paikka. Suurkiitos Tiinalle todella paneutuvasta ja perusteellisesta työstä teknisessä lautakunnassa ja onnea uusiin haasteisiin uudessa kotikaupungissa.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Elä ja Asu Oy:lle Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen rakentamista varten otettavalle lainalle (Kv-asia)
Kaupunginhallitus on perustanut yleishyödyllisen yhtiön (Espoon Elä ja Asu Oy) rakennuttamaan, omistamaan ja hallinnoimaan erityisryhmille tarkoitettuja Elä ja asu -seniorikeskuksia sekä muita kaupungin yleishyödyllisiä yksiköitä.
Leppävaaran hanke nousee Albergan kartanon viereen ja sen kustannusarvio on 28 253 000 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on ehdollisesti varannut 5 milj. euron avustuksen ja 22,9 milj. euron korkotukilainan hanketta varten. Kaupungilta haetaan 5 miljoonan omavelkaista takausta lainalle.
Tärkeä hanke, hyvä että saadaan eteenpäin.
– Korjaus valtuuston päätökseen 9.6.2014 § 74 sivistystoimen toimialan johtosäännön muuttamisesta (Kv-asia)
Tekninen korjaus, nimenmuutos oli unohtunut korjata yhteen kohtaan. Jännä, että tällainen pitää tuoda valtuustoon asti, mutta ehkä parempi, että johtosääntömuutosten kanssa ollaan tarkkoja.
– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 (Kv-asia)
Ehdotetaan, että valtuusto merkitsee poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I/2014 tiedoksi. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien käynnistymisen tilannetta ja määrärahan käyttöä ensimmäisten projektien ja toimenpiteiden osalta.
Kun kausi alkaa lähestyä puoliväliä, on hyvä vähitellen alkaa myös arvioida, täyttävätkö ohjelmat niille asetettuja tavoitteita. Ohjelmien kauttahan edistetään muun muassa ympäristöasioita (Kestävä kehitys) sekä avoimuutta ja demokratiaa (Osallistuva Espoo), jotka ovat Vihreiden politiikan ydintä. Pitää pitää huoli, että projektit ja sisällöt integroidaan kaupungin ydintoimintaan, kun ohjelmat ovat vain valtuustokauden mittaisia
– Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia)
Alkuun muutamia faktoja kaupungin tilasta:
Kaupungin työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 9,7 prosenttia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä on n. 2 090 henkeä enemmän ja työttömyysaste 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi.
Kaupungille kertyvät verotulot hiipuvat ja kokonaiskasvu jäämässä 1,1 prosenttiin. Tämä tarkoittaa verotulojen jäämistä 14,6 milj. euroa talousarviosta.
Samaan aikaan Espoo kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja asukasmäärä kasvoi heinäkuun loppuun mennessä 2 230 hengellä, ollen yhteensä 262 990. Kasvu kertyy syntyvyydestä ja maahanmuutosta, ei maan sisäisestä muuttoliikkeestä.
Kaupungin tulos tammi-heinäkuulta oli 13 milj. euroa, mikä on n. 12 milj. euroa heikompi kuin vuosi sitten. Arvion mukaan vuosikatteen arvioidaan olevan vuoden lopussa 70 milj. euroa ja tilikauden tulos 43 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvio tullaan siis ylittämään reilusti. Tavoiteltavasta vuosikatetasosta jäädään 100 milj. euroa.
Vuosikate on se raha, joka voidaan käyttää investointeihin. Investointikatoksi on asetettu 180 me, mutta sekin on tiukka, eikä mahdollista esimerkiksi koulukorjauksia siihen tahtiin kuin olisi tarvis. Melkoisen hankala yhtälö on siis käsissämme: Niukkuutta jaetaan ja kipeitä päätöksiä joudutaan tekemään. Investointitahti on hurja ja vaikuttaa kykyyn kustantaa tarvittavat palvelut. Tästä lisää kehyksen yhteydessä.
– Lausunnon antaminen Valtiovarainministeriölle hallituksen esityksestä kiinteistöverolain 11 ja 12 §:n muuttamiseksi
Lakiesityksessä ehdotetaan korotettavaksi yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajaa 0,2 prosenttiyksiköllä ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin ala- ja ylärajaa 0,05 prosenttiyksiköllä.
Espoon lausunnossa todetaan, että esitetyt korotukset ovat ok, vaikka nostavatkin asumis- ja tilakustannuksia juuri siinä osassa Suomea, jossa ne muutoinkin ovat maan korkeimmat. Erityisesti vastustetaan sitä, että valtio ottaisi kiinteistöveron korotuksesta koituvan summan itselleen , kun juuri kiinteistöveroa on pidetty sopivana kuntien rahoituskeinona. Tämä olisi selkeä tulon siirto kunnilta ja erityisesti pääkaupunkiseudulta valtiolle.
Olemme samaa mieltä.
– Lausunnon antaminen Valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi
Kaupungin lausunto on seitsensivuinen ja löytyy täältä. Ryhmiltä pyydettiin valmisteluvaiheessa lausunnot ja niitä on melko hyvin huomioitu.
Korostimme omassa lausunnossamme avoimuutta ja demokratiaa vahvistavia säännöksiä, muun muassa luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeutta, luottamushenkilöjohdon vahvistamista, sidonnaisuuksien laajaa ilmoittamista sekä nuoriso- vanhus- ja vammaisneuvostojen merkitystä. Lisäksi kannatamme kuntavaalien siirtoa huhtikuulle.
Muutamia muutoksia lausunto vielä kaipaa:
– Kunnallisen kansanäänestysaloitteen tekemisen ikäraja voidaan alentaa 15 vuoteen, kuten lakiluonnoksessa esitetään.
– Nuorisovaltuustot tai vastaavat, sekä vanhus- ja vammaisneuvostot ovat tärkeitä asukkaiden kuulemisen kanavia, joista on tarpeen säätää laissa.
– Kuntien muuttuessa enenevässä määrin kuntakonserneiksi, on välttämättömänä, ettei kehitys johda valtuutettujen vallan tosiasialliseen ja juridiseenkin heikkenemiseen. Laissa on varmistettava luottamushenkilöiden mahdollisimman laaja tiedonsaantioikeus, ettei yhtiöittämiskehitys yhdessä uuden lainsäädännön kanssa heikennä vaaleilla valitun valtuutetun mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään.
– Lakiesityksessä sidonnaisuusilmoitusten pakollisuus on rajattu liian kapeasti. Velvoite sidonnaisuuksien ilmoittamiseen on ulotettava koskemaan koko valtuustoa.
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2014
Muutokset liittyvät lähinnä organisaation ja työnkuvan muutoksiin. Palveluliiketoimessa 45 toimea muutetaan tuntipalkkaisista kuukausipalkkaisiksi. Kustannusvaikutukset katetaan vuoden 2014 talousarvion puitteissa.
– Tarkistus osakaslainaan Kiinteistö Oy Espoon Asematorille
Vuonna 2013 myönnetyn osakaslainan siirto, kun investointien toteutus on siirtynyt. Realisoitunee tänä vuonna.
– Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista (Kv-asia)
Meidän Henna Partasen kysymys, jossa kysytään:
1. Onko rakennusvalvonnassa käytössä sijaisjärjestelyä, jolla varmistetaan, ettei lupakäsittely ja siten koko hanke keskeydy lupaa käsitelleen arkkitehdin poissaolon ajaksi? Mikäli ei ole, voidaanko nykyisillä resursseilla toteuttaa?
2. Riittävätkö nykyiset resurssit ennakkoneuvonnan parantamiseen ja eri yksiköiden virkamiesten ja suunnittelijoiden yhteispalavereiden järjestämiseen myös pienempien hankkeiden osalta?
3. Vantaalla rakennus- ja poikkeusluvan voi jättää yhtä aikaa sisään, jolloin lupakäsittelyt etenevät limittäin. Voisiko saman käytännön ottaa käyttöön myös Espoossa, jotta lupakäsittelyaikaa saataisiin lyhennettyä?
Rakennusvalvonnan sujuvoittamista on käsitelty muutamaan kertaan myös kaupunginhallituksessa yhdessä rakennusvalvonnan johtavien virkamiesten kanssa. Vastauksessa kuvataan, mihin toimiin lupaprosessin sujuvoittamiseksi on ryhdytty. Lisävakansseja ei kuitenkaan ole tulossa kaupungin tiukan taloustilanteen takia. Myös Espoossa voi laittaa samaan aikaan vireille rakennus- ja poikkeamishakemuksen.
– Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms. (Kv-asia)
Kurt Bymanin kysymys rakenteilla olevan Länsimetron pätkän kustannusten kattamisesta ja maksamisesta. Melko lyhyessä vastauksessa avataan yleisellä tasolla metron rahoitusta ja matkan varrella esiin nousseita ongelmia (mm. metrovaunujen automatisointi).
Joukkoliikenneinvestointien kustannukset käsitellään pääkaupunkiseudulla HSL:n infrasopimuksen mukaisesti. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat osallistuvat uusinvestointeihin käytön suhteessa kuitenkin niin, että kunta, jossa hanke toteutetaan vastaa itse puolesta infran investoinnin kustannuksista.
Lainojen lyhennykset alkavat 2016 ja kaikkien lainojen lyhennykset ovat käynnissä 2020. Tällöin Espoon osuus lyhennyksistä on n. 25 milj. euroa vuodessa. Korkojen osuus vuonna 2020 on n. 19,5 milj. euroa vuodessa. Tämän jälkeen korkojen osuus laskee noin 0,8 milj. euroa vuodessa lyhennysten pysyessä tasalyhennysperiaatteella samoina.
Metron seurauksena syntyvän runsaan asunto- ja työpaikkarakentamisen seurauksena saadaan pitkällä aikavälillä runsaasti maankäyttömaksu-, maanmyynti- ja verotuloja. Lisäksi joukkoliikenteen käyttökustannukset pienenevät. Hyöty lienee lainanhoitokustannusten luokkaa.
Joukkoliikenteen subventio ja lippujen hinnat päätetään poliittisesti seudullisesti HSL:ssä. Siihen Länsimetrolla ei ole suoraa vaikutusta. Tässä piileekin iso ongelma: Nyt on päätetty, että joukkoliikenteen kustannukset katetaan siten, että 50% tulee lipputuloista ja 50% kuntien subventiona. Jos tätä suhdetta ei muuteta, tulee lipunhintoihin Länsimetron infrakulujen takia yli 10% korotuspaine. Tämä ei ole järkevää, kun samaan aikaan pitäisi houkutella mahdollisimman moni uuden metron käyttäjäksi.
– Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien 2015 – 2017 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia)
Vertailuksi viime vuoden luvut:
Espoon kaupungin tulos vuodelta 2013 oli 56 milj. euroa ja vuosikatetta kertyi noin 165 milj. euroa. Vuosikatteesta ja tuloksesta kaksi kolmasosaa muodostui kuitenkin kertaluontoisista eristä. Lukuja paransivat rahoitustuottojen kertaluontoiset kirjaukset sekä verotilityksen aikataulumuutos. Myös kulukehitykseen liittyvät ohjaustoimenpiteet syyskaudella 2013 hillitsivät kulujen kasvua. Ilman kertaluonteisia eriä vuosikate olisi ollut noin 125 milj. euroa ja tulos 16 milj. euroa.
Vuoden 2014 osalta vuosikatteen ennustetaan jäävän noin 70 milj. euroon ja tuloksen jäävän 43 milj. euroa miinuksen puolelle.
Vuoden 2015 käyttötalouden kehys on rakennettu niin, että talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman taloudelliset tavoitteet on sisällytetty toimialojen vuosien 2015-17 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäystarpeita on vahvasti karsittu ja sen lisäksi tasapainotuserää on lisätty suunnitelmakaudelle yhteensä lähes 125 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että pelkästään tuottavuutta kehittämällä ja nykylainsäädännön palveluvelvoite huomioon ottaen tavoiteltua toimintakatteen parannusta ei saavuteta. Palvelutasoa ja -tarjontaa on tarkasteltava kriittisesti ja joltain osin alennettava.
Vuoden 2015 kehyslukujen mukaan vuosikate olisi noin 62 me ja tilikauden tulos 58 me tappiolla.
Investointikehyslaskelmassa investointikokonaisuutta on sovitettu valtuuston talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa hyväksymään investointikattoon (180 me). Investointikattoon sisällytetään nettoinvestoinnit pois lukien Länsimetro. Taseyksiköt ja kunnallistekniikan sopimusrakentaminen, joiden rahoitus saadaan pääosin sopimustuloista ovat katon ulkopuolella. Investointiehdotukset ylittävät investointikaton 32 milj. euroa vuonna 2016, sekä 16 milj. euroa kaudella 2017-19.
Talousarvion ja -suunnitelman rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla ja lisääntyvät korkokustannukset ovat mukana arviossa. Emokaupungin lainamäärä nousee voimakkaasti.
Kehyksestä käytiin tällä viikolla ryhmien väliset neuvottelut. Kaupunginjohtajan esitys kehysluvuiksi on todella tiukka ja tarkoittaa toimialoilla myös palveluista säästämistä. Keväällä sovitut tuottavuustoimet eivät vielä vaikuta toivotulla tavalla. Toivottavasti tuloksia saadaan pian, jottei tuottavuuden parantaminen mene pelkästään palveluista leikkaamiseksi.
Investointikehys on myös todella tiukka, vaikkei valtuuston asettamaan 180 me kattosummaan edes päästä. Erityisen huolissani olen siitä, että vaikka koulukorjauksia on priorisoitu suhteessa muihin investointeihin, ei korjaustahtia lähivuosina pystytä juuri kiirehtimään. Myöskään perusparannusinvestointeihin ei ole osoitettu lisää rahaa, vaikka sitä on sinne aiempina vuosina saatu neuvoteltua. Tähän on löydettävä parannusta jatkovalmistelussa.
Neuvotteluissa tähdennettiin, että luvut hyväksytään ohjeellisiksi valmistelun pohjaksi ja lopulliset päätökset tehdään syksyn talousarvioneuvotteluissa. Maan hallituksen budjettiriihestä odotetaan nyt helpotusta kuntien tilanteeseen. Espoonkin kannalta vaikutus voi olla kymmeniä miljoonia (mm. kiinteistöveron alarajan nosto 20 me). Myös alijäämän kattamisesta päätetään syksyn neuvotteluissa. Tilanteen ollessa tämä veronkorotus on pidettävä mukana keinovalikoimassa.
Espoo kasvaa voimakkaasti ja investointitahti on kova. Riskinä on, että investointien rahoitus pakottaa heikentämään kohtuuttomasti palveluita. Tarkkana on siis oltava, että investointikustannukset saadaan pidettyä kurissa, kuitenkin niin, ettei taas lykätä olemassa olevien rakennusten oikea-aikaisia korjauksia. Haastava yhtälö.