Maanantaina taas kaupunginhallituksen kokous, alla asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Suurimpana asiana jo neuvotellun talousarvion lisäksi Suomenojan satamasotkujen selvittämisen seuraavat askeleet. Ja tärkeänä luontotekona kalasääsken pesäsaaren rauhoittaminen asukasyhdistyksen aloitteesta!
– Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (Pöydälle 3.11.2014)
Tästä päästiin puolueiden kesken sopuun. Kaupunginjohtajan esitykseen lisätään 5,5 miljoonaa siten, että sosiaali- ja terveystoimi saa 2,4 miljoonaa euroa, sivistystoimi 2,7 miljoonaa euroa sekä tekninen ja ympäristötoimi 0,4 miljoonaa.
Espoo-lisän leikkaus peruttiin ensi vuodelta ja päätettiin, että lisän vaikutuksista tehdään selvitys. Lisävaroja tulee erityisopetukseen ja kouluavustajiin, koululaisten iltapäivähoitoon ja asukaspuistoihin, perhe- ja sosiaalipalveluihin, vanhusten palveluihin, erityisesti omaishoitoon ja kotihoitoon, sekä kaavoituksen nopeuttamiseen.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu oli neuvottelujen vetovastuussa tänä vuonna. Paljolti hänen neuvottelutaitojaan on kiittäminen, että sopu syntyi ja tulos oli noinkin hyvä. Lisärahojen painotukset olivat paljolti Vihreiden esitysten mukaisia.
Erityisen ilahtunut olen siitä, että tierahoista saatiin kammettua 3,7 miljoonaa koulujen ja päiväkotien elinkaarta pidentäviin korjauksiin. Kaupunginjohtajan pohjaesitykseen oli jo lisätty 3 miljoonaa tähän tarkoitukseen. Lisäys oli siis todella merkittävä.
Pöytäkirjamerkintöihin saatiin mukaan mm. riittävät resurssit pyöräilyn edistämiselle ja luonnonhoidon toimintamallin uudistaminen, jotta luonnon monimuotoisuus tulisi paremmin huomioiduksi kaupunkimetsien hoidossa. Tärkeitä vihreitä kädenjälkiä.
– Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Tässä tiivistelmää taloustilanteesta:
Tämän hetken arvion mukaan tilikauden tulosennuste on lähes 30 miljoonaa parempi kuin heinäkuun lopun tilanteessa.
Merkittävimmin tulosta parantavat nämä tekijät, joiden ennuste on muuttunut seuraavasti:
– maanmyyntivoittojen ennusteen parantuminen 5,7 milj. eurolla
– verotuloennusteen parantuminen 6 milj. eurolla
– rahoitustuottoennusteen parantuminen 12,6 milj. eurolla
– henkilöstökulujen ennusteen parantuminen 10 milj. eurolla
Merkittävimmät tulosta heikentävät tekijät, joiden ennuste on muuttunut:
– palvelujen ostojen ylityksen kasvaminen 5 milj. eurolla
– avustusten ylityksen kasvaminen 2 milj. eurolla
Ylitykset kohdistuvat edelleen erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen.
Ennusteiden mukaan kaupungin vuosikate tulee olemaan 87,9 milj. euroa ja tilikauden tulos 24,2 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate on toteutumassa noin 5,7 milj. euroa ja tulos n.7,7 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana.
Tulosta on parantanut rahoitustuottojen ennakoitua parempi kertyminen. Varsinainen toimintakate (toimintatuottojen ja – kulujen erotus, joka kertoo paljonko toimintamenoista jää verovaroin katettavaksi) on toteutumassa 8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Syynä siihen ovat lähinnä erikoissairaanhoito ja toimeentulotuki, jotka ovat kasvaneet merkittävästi viime vuodesta.
Espoon valtion-osuudet ovat kuluvalle vuodelle 29,4 milj. euroa. Tämä on noin 2 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa ennakoitiin.
Taloustilanne on edelleen vakava, mutta tuottavuutta on saatu parannettua ja menoja hillittyä. Toisaalta talousarvioneuvottelut osoittivat, että menopaineita on muuallakin kuin erikoissairaanhoidossa ja toimeentulotuessa. Lapsimäärän kasvaessa opetukseen on saatava lisää resursseja, etteivät ryhmäkoot kasva. Tokaluokkalaisten iltapäivähoito on koko ajan säästöuhan alla, eivätkä paikat meinaa riittää. Vanhusten kotona hoitaminen laitoshoidon sijaan on hyvä tavoite, mutta vaatii sekin lisäresursseja. Ei voi olla niin, että yhä huonokuntoisempien vanhusten on pärjättävä yksin, kun riittävää hoivaa ei ole varaa tarjota.
Nyt on löydettävä rakenteellisia uudistuksia menojen hillintään, jotta tarvittaviin palveluihin ja investointeihin riittää rahaa.
– Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali (Kv-asia)
Meillä valtuuston puheenjohtajuus ensi vuonna ja nuijan varteen tarttuu Jyrki Kasvi.
– Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali (Kv-asia)
Kaupunginhallituksessa vihreiden paikkamäärä putoaa loppukaudeksi kahteen. Jatkamme Saara Hyrkön kanssa varsinaisina jäseninä, Jyrki Myllärniemi ja Mari Nevalainen varalla. Jaostoissakin tapahtuu muutoksia: Jyrki siirtyy Saaran tilalle seurakseni tila- ja asuntojaostoon, Saara siirtyy konsernijaostoon ja Mari jatkaa elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa.
– Liikunta- ja nuorisopalvelujen merellinen ulkoilu -yksikön toiminnan tarkastuksessa havaittujen puutteiden johdosta tehtävät toimenpiteet
Esitetään päätettäväksi seuraavaa:
1. merkitsee selostusosassa kuvatut toimenpiteet tiedoksi.
2. kehottaa liikunta- ja nuorisopalvelujen johtajaa välittömästi aloittamaan hallinnon sisäiset kurinpitotoimenpiteet koskien merellinen ulkoilu -yksikön työntekijän asiatonta käytöstä satamassa.
3. päättää, että merellinen ulkoilu -yksikön toiminnasta tehdään kaupunginjohtajan ja ulkoisen tarkastuksen johdolla ulkopuolinen erityistilintarkastus, jonka valmistumisen jälkeen päätetään mahdollisesti tarvittavista muista toimenpiteistä.
4. päättää, että eritystilintarkastuskertomus tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi heti sen valmistuttua ja samalla raportoidaan, miten selostusosassa kuvattujen toimenpiteiden toteutus on edennyt.
5. toteaa, että asiassa tehtyjen rikosilmoitusten johdosta suoritettavat tutkinnat ovat edelleen kesken. Niiden tuloksista tuodaan kaupunginhallitukselle selvitys heti, kun se on mahdollista.
Selostusosassa käydään läpi jo tehdyt toimenpiteet. Asia ei vielä tällä ratkea lopullisesti, mutta eteenpäin mennään. Median luoma paine ja kaupunginhallituksen tiukat vaatimukset ovat tuottaneet tulosta. Nyt on tärkeää varmistaa, että erityistilintarkastus tehdään riittävän laajana, jotta kaikkiin epäselvyyksiin saadaan vastaukset. Käymme vielä ryhmässä asian huolellisesti läpi.
– Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) valtuustokysymys jossa todetaan, että palkkatukityöllistämistä ohjataan kaupungin ja Uudenmaan TE-toimiston työllisyydenhoidon 2014 yhteistyösopimuksessa. Sopimuksessa mainitaan että tavoitteena on työllistää 200 henkilöä ja tarjota heille ainakin 1 100 työllistämiskuukautta.
Tärkeä aihe, mekin olemme pitäneet esillä kaupungin velvoitteita vaikeasti työllistyvien työllistämisessä.
– Valtuustoaloite toimenpiteistä roskaamisen vähentämiseksi (Kv-asia)
Kurt Bymanin aloite, jossa ehdotetaan, että kaupunginhallitus ryhtyisi riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin roskaamisen kuriin saattamiseksi. Keinoiksi ehdotetaan kunnallista roskarikemaksua tai ympäristönkuormituskorvausta, joita mm. poliisi ja pysäköinnintarkastajat voisivat antaa havaitusta roskaamisesta. Myös jätteiden jättäminen kierrätyspisteiden viereen olisi valvonnan kohteena. Samoin ehdotetaan roskakorien koon kasvattamista ja niiden tyhjennysvälien tihentämistä tarvittaessa. Myös pikaruokaloita yms. velvoitettaisiin huolehtimaan myymiensä tuotteiden kääreiden yms. roskien poistamista ympäristöstä.
– Kalasääsken pesimäsaaren rauhoittaminen luonnonsuojelulain 24 §:n mukaiseksi suojelualueeksi
Rauhoitettavaksi esitetään Bodomjärven itäreunalla sijaitsevaa Lillörenin saarta. Saari on Espoon kaupungin omistuksessa ja sen pinta-ala on noin 800 m2.
Suojelulla on tarkoitus turvata saaressa pesivän rauhoitetun ja Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2010 mukaan silmälläpidettäviin lajeihin kuuluvan kalasääsken pesimärauha maihinnousun ja leiriytymisen aiheuttamalta häiriöltä. Kalasääsken pesäpaikan rauhoittamisen lisäksi Lillörenin suojelemisella turvataan pieni pala pääkaupunkiseudulla harvinaiseksi käyvää, rakentamatonta saaristoluontoa järviympäristössä.
Rauhoitusesitys liittyy Pro Bodomjärvi ry:n kalasääsken suojelemiseksi tekemään aloitteeseen ympäristölautakunnalle 24.1.2014. Kalasääski on pesinyt Lillörenissä vähintään vuodesta 1986. Lentokykyisistä poikasista on ollut havaintoja vuosilta 1989 – 2012. Myös vuonna 2013 tehtiin poikashavaintoja, mutta pesintä kuitenkin epäonnistui. Viime vuosina on ollut merkkejä siitä, että saareen on toistuvasti rantauduttu pesimä-aikana sekä kalastettu saaren välittömässä läheisyydessä. Häirintä on ollut mahdollisesti syynä pesinnän epäonnistumiselle vuonna 2013.
Tärkeä aloite Pro Bodomjärvi ry:ltä!
– Puitesopimuksen hyväksyminen kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken sekä jatkotoimenpiteet sen täytäntöönpanoksi
Puitesopimus täsmentää lainsäädännössä, HSY:n perussopimuksessa ja sopimuksessa pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä kirjattuja jäsenkuntien ja HSY:n vastuita ja yhteistyötä sekä työ- ja kustannusjakoa koskien vesihuollon toiminta-alueen laajentumista, vesihuoltoinvestointien ohjelmointia, suunnittelua, ja rakentamista sekä vesihuoltojärjestelmän ylläpitoa.
Puitesopimuksella pyritään varmistamaan aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten jako ja keskinäisten kustannusten läpinäkyvyys sopimusosapuolten kesken.
Tämä on hyväksytty teknisessä lautakunnassa yksimielisesti.
– Päätökset ja kirjelmät
Erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöt esittävät, että Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistäminen toteutetaan siten, että kaikki viisi kuntaa lakkaavat 31.12.2016 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta, jonka nimeksi tulee Helsinki. Uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2017.
Espoon kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen 16.6.2014, että Espoon kaupunginjohtaja ei osallistu erityiseen kuntajakoselvitykseen liittyvän yhdistymissopimuksen laatimiseen, koska se olisi vastoin valtuuston aiemmin päättämiä linjauksia. Kaupunki on toimittanut selvittäjien mahdollisesti pyytämät selvitystehtävään liittyvät asiakirjat ja muun aineiston normaalisti.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on jättänyt liitteenä olevan eriävän mielipiteen erityisen kuntajakoselvityksen selvityshenkilöiden tekemään ehdotukseen. Espoon mielestä selvittäjien esittämää Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan yhdistämistä ei pidä toteuttaa. Espoo on edellyttänyt, että annettu eriävä mielipide liitetään osaksi erityisen kuntajakoselvityksen raporttia.
Minusta eriävä mielipide tässä kohtaa ei olisi ollut tarpeen. Se merkitään nyt tiedoksi.