Tässä raporttia päivän kaupunginhallituksesta. Kokouksen jännitysmomentti oli esitys tilaaja-tuottajamallin uudistamisesta. Ennen kokousta JHL:n väki ja kaupungin työntekijät osoittivat suurella joukolla mieltä ulkoistuksia vastaan Asemakujan edustalla.

Asia tuotiin kokoukseen pöydälle ja liitteet (pyydetyt tarkemmat laskelmat) ilmestyivät verkkoon vasta kokouksen aikana. Ei kyllä kovin hyvää valmistelua, vaikka asia olikin päätetty jättää pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten.

Tässä päällimmäisiä ajatuksiani esityksestä:

Päätösesityksen ensimmäinen kohta on hyvä ja perusteltu:

Luovutaan tilaaja-tuottajamallista ja  siirrytään tilojen ja niiden hoidon sekä kaupunkitekniikan ylläpidon ja rakentamisen osalta malliin, jossa omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään samaan organisaatioon. Syntyy siis kaksi yksikköä osaksi ns. peruskaupunkia. Organisaatiouudistus käynnistettäisiin siten, että uusi malli käynnistyisi jo 2016 alusta.

Tämän jatkoksi esitetään, että markkinoilta hankittavan työn määrää kasvatetaan molemmissa yksiköissä.

Päätösesityksen toinen kohta sen sijaan arveluttaa:

Valmistelua toimivien markkinoiden hyödyntämiseksi jatketaan siten, että tarkastellaan sekä liikkeenluovutusta että kilpailutusta, ja toteutus voidaan tehdä vaiheittain. Jatkovalmistelussa tulee huomioida kaupungin kasvu, markkinoiden toimivuus, henkilöstön luonnollinen poistuma ja eläköityminen sekä työtilanne.

Ja tähän jatkoksi vielä tavoite, että tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 me vuoden 2017 mennessä.

Peruskaupunkimalliin siirtyminen selkeyttää johtamisjärjestelmää ja poistaa päällekkäistä byrokratiaa. Se on hyvä etenemissuunta, kunhan kyse ei ole pelkästään tilaajaorganisaation rakentamisesta. Nyt päätösesitys näyttää siltä, että peruskaupunkimalliin siirtyminen on vain askel kohti palvelutuotannon ulkoistamista.

Minusta olisi järkevää keskittyä ensin organisaatiouudistukseen ja paljonko sillä on saatavissa säästöjä (esitetty arvio 0,3-1,0 me). Toimivien markkinoiden hyödyntämistä voidaan  aika on vasta kun kaupungin omat hallinnolliset rakenteet kunnossa ja sisäisen päällekkäisen työn ja sisäisen tilaamisen kustannukset on karsittu pois.

Kaupungin kasvuun vastaaminen palvelujen ostoilla sen sijaan on ihan perusteltua. Ja on hyvä muistaa, että jo nyt 200 me liikevaihdosta 160 me tulee ulkoisten palveluiden käytöstä. Pitää vielä tarkemmin tutkailla, mikä osuus eri toiminnoista jo nyt ostetaan ulkoa.

Kakkoskohta noin muotoiltuna jättää henkilökunnan löysään hirteen. Selvityksen mukaan 10 me säästöt saadaan vain ulkoistamalla tai yhtiöittämällä.  Minusta kaupungin pitää nyt toimia vastuullisena työnantajana ja antaa henkilökunnalle mahdollisuus tuottavuuden kehittämiseen hyvällä johtamisella ja organisaatiota selkeyttämällä.

Keskustelussa nostin esiin seuraavia näkökulmia:

Valmistelun ongelma on, että toimintoja on tarkasteltu könttänä, vaikka kyse on kovin erilaisista toiminnoista. Edelleen puuttuu analyysi siitä, mitä tehtäviä kaupungin kannattaa tehdä itse ja mikä merkitys ulkoistamisella on palvelujen laatuun. Ylipäänsä laatutarkastelu puuttuu ja ulkoistuksen perustelut ovat kovin markkinalähtöiset: jos on toimivat markkinat, kannattaa ulkoistaa.

Ulkoistuksen riskit ovat merkittäviä. Tarvitaan vahvaa osto-osaamista ja valvontaa. Selvityksissä ei ole kuvattu, miten se hoidettaisiin ja onko tämä laskettu mukaan kustannuksiin. Harmaan talouden torjunta olisi haasteellista ja verorahojen käytön läpinäkyvyys kärsisi. Ja jos ei ole vertailukohtana kaupungin omaa toimintaa, ollaan markkinoiden armoilla (vrt. terveyspalvelut).

Nämä ovat ensimmäisiä pohdintojani, en ole vielä kaikkia liitteitä ehtinyt lukemaan, emmekä luonnollisesti ole ehtineet käsitellä asiaa ryhmässä. Päätöksenteko etenee seuraavasti:

4.5. valtuuston neuvottelutoimikunta (= valtuustoryhmien puheenjohtajat) käsittelee
11.5. kaupunginhallitus
18.5. valtuusto päättää

Vihreä valtuustoryhmä kokoontuu käsittelemään asiaa ennen seuraavaa kaupunginhallituksen kokousta.

Sitten varsinaisiin lista-asioihin. Nostan tähän ne, joissa on jotain mainittavaa. Kurt Bymanilla (sit.) oli asiaa melkein joka kohtaan. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi (Kv-asia) (Pöydälle 30.3.2015)

Keskustelun pohjalta esittelijä täydensi esitystään ehdotukseni mukaisesti jotakuinkin näin:

”Ympäristölautakunnassa on vireillä ympäristölupahakemus louhinta-alueen laajennukselle osa-alueille V – VI. Tähän hakemukseen liitetään Mustanpurontien alueen kaivoja koskeva erillisselvitys ulosteperäisten bakteerien esiintymisen syistä. Selvitykseen liitty- vät kiinteistökatselmukset tehdään huhti – toukokuussa. Lupahakemus tulee lautakuntaan todennäköisesti elo- syyskuussa.”

Ja sen lisäksi kiirehdittiin vielä tämänkin alueen saamista kunnallistekniikan piiriin seuraavalla lisäyksellä:

”HSY:lle tullaan esittämään, että vielä vesihuollon piiriin kuulumattomien alueiden liittämistä vesihuoltoon kiirehditään.”

– Valtuustokysymys espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta (Kv-asia)

– Valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla (Kv-asia)

Venepaikoista käytiin melkein pidempi keskustelu kuin tilaaja-tuottajamallista. Molempiin kohtiin tuli identtinen vastaus. Esittelijä teki seuraavan lisäyksen:

Yhteenveto veneiden talvitelakointipaikoista

Espoossa pyritään järjestämään veneiden talvitelakointipaikkoja monilla eri tavoilla. Ämmäsmäkeen suunnitellaan veneiden talvisäilytysalue. Suomenojan voimalaitoksen suoja-alueen tietyt asuntotuotantoon soveltumattomat osat suunnitellaan suunnitellaan veneiden talvisäilytykseen. Lisäksi Espoon muut satamat, kaupalliset korkeavarastot ja varastot sekä mahdolliset muut veneiden talvisäilytykseen soveltuvat paikat ja alueet selvitetään. Lisäksi veneen omistajan on mahdollista valita muiden kuntien alueella toimivista varastointimahdollisuuksista tai järjestää itse muulla tavoin veneen säilytys.

Sen lisäksi hyväksyttiin äänin 8-4 seuraava Jouni Särkijärven esittämä lisäys, jota tuimme:

”Kaavoituksessa osoitetaan Suomenojalta talvisäilytyspaikat niille Espoon satamissa pidettäville veneille, joita ei voida kuljettaa katuliikenteessä henkilöautotrailereilla. Mitoituksessa otetaan huomioon muiden satamien talvisäilytysalueiden pieneneminen. Vaihtoehtoisen rannassa sijaitsevan säilytysalueen etsimistä jatketaan.”

–  Valtuustokysymys Matinkylän jäähallin sisäilmasta (Kv-asia) (Pöydälle 20.4.2015)

Esittelijä täydensi pyynnöstäni vastausta tila- ja asuntojaoston aamuisen kokouksen päätöksen mukaisesti seuraavasti:

”Tila- ja asuntojaostossa 27.4.2015 todetun mukaisesti jäähallin käyttöaikaa on mahdollista jatkaa pienimuotoisilla vuosikorjauksilla, joilla korjataan jäähallin ilmanvaihdossa ja rakenteissa ilmenneitä puutteita. Toteutettavien korjaustoimenpiteiden arvioidaan maksavan noin 100.000 euroa ja niillä arvioidaan jatkettavan rakennuksen elinkaarta muutamilla vuosilla eteenpäin. Korjaukset toteutetaan hallin kesätauon aikana elokuun loppuun mennessä.”

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

Saatiin suullinen raportti asukasfoorumitoiminnasta. Käytin puheenvuoron, jossa toivoin että raportointi olisi jatkossa selkeästi omana lista-asiana selostuksen kera.

Asukasfoorumi-työskentely määritelty keskeiseksi osaksi Espoon asukasvuorovaikutusta. Kaupunginhallitus on päättänyt asukasfoorumien tehtävistä ja siitä, että niiden toiminnasta ja varojen käytöstä raportoidaan kaupunginhallitukselle. Pidän tärkeänä, että raportointi tapahtuu siten, että myös analysoidaan toiminnan vaikuttavuutta, tavoitteiden saavuttamista sekä rahan käyttöä. Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmä seuraa osaltaan asukasfoorumien toimintaa ja varapuheenjohtaja Mari Nevalainen on siitä ansiokkaasti raportoinut.

Espoon asukasfoorumitoiminnasta ilmestyi hiljattain Pro Gradu -työ, jossa on mielenkiintoisia tuloksia:

Tutkimustulosten mukaan asukasfoorumitoimijat ja Espoon kaupunki pitävät asukasfoorumitoimintaa melko näkymättömänä asukastoimintana. Tämän hetkiset tavoitteet ohjaavat toimintaa hyvin yleisellä tasolla, mikä ei anna asukasfoorumitoimijoille riittäviä ohjeita toiminnan järjestämiseen. Tutkimus osoittaa myös, että asukasfoorumitoimijoilla ja Espoon kaupungilla on erilaisia näkemyksiä toiminnan tarkoituksesta.

Tarvitaan selkeyttä siihen, mitkä ovat kaupungin ja eri luottamuselinten roolit, vastuut ja vaikutusmahdollisuudet suhteessa asukasfoorumeihin. Ja toiminnan oltava avointa, pelisääntöjen selkeät sekä rahankäytön läpinäkyvää. Kaupunki ei voi ulkoistaa vastuuta asukasvaikuttamisen järjestämisestä.