Tässä raporttia maanantain kaupunginhallituksesta. Lista-asiat menivät melkoisen yksimielisesti esityksen mukaan tai palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Esityslista avattuna löytyy täältä.
Isoimmat asiat tulivat listan ulkopuolelta: Saatiin selostus tietokoneiden katoamisesta sekä tilannekatsaus Espoo Cateringin organisaatiouudistuksesta, josta HS uutisoi ilman vihreiden kommentteja. Kirjoituksen lopusta löytyy.
– Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen (Kv-asia)
Ohjelma on varsin kattava ja perusteellinen, mutta sen maahanmuuttajia koskeva luku oli paljolti kopioitu edellisestä ohjelmasta, joka on tehty vuosille 2011-2012. Lisäksi ohjelmassa viitataan vanhaan monikulttuurisuusohjelmaan, vaikka uusikin on tehty.
Kaupunginjohtaja veti lopulta asian pois listalta, jotta voivat päivittää kyseisen kappaleen käydyn keskustelun pohjalta. Hyvä näin, maailma on viidessä vuodessa muuttunut myös maahanmuuttajien näkökulmasta.
– Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Pöydälle 25.5.2015)
Hyväksyttiin osakkeen osto, mutta tehtiin avoimuutta lisääviä päätöksiä: Poistettiin Jouni Särkijärven (kok.) esityksestä osakassopimuksesta merkintä, että se olisi salainen. Eli tehtiin siitä julkinen.
Lisäksi hyävksyttiin Ville Lehtolan (kok.) lisäys:
Kaupunginhallitus kehoittaa kaupunginjohtajaa aloittamaan neuvottelut muiden osakkaiden kanssa osakassopimuksen salaamispykälän poistamiseksi. Kaupunki ei tavoittele voittoa Asioimistulkkikeskus Oy:n kautta, joten liiketoiminnallista sopimuksen salausperustetta ei ole.
– Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikan tarkistaminen (Pöydälle 25.5.2015)
Tämä palautettiin uudelleen valmisteltavaksi lähinnä meidän ryhmältä tulleiden näkemysten huomioimiseksi.
– Otaniemen keskus, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 220506, 10. kaupunginosa Otaniemi (osittain Kv-asia)
Kysyin, miksi kaava-alueesta on rajattu pari korttelia pois, vaikka kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelystä on alle kaksi viikkoa. Vastaus oli, että maanomistajat Aalto-yliopistokiinteistöt ja Senaatti olivat muuttaneet mieltään suunnitelmien suhteen, eivätkä halunneet sitoa vielä käsiään maankäyttömaksuihin. No pääasia, että yliopiston uuden päärakennuksen kaava saadaan nyt rivakasti eteenpäin.
– Lisäasia: Espoo Cateringin tulevaisuus
Kyse on siitä, että EU kieltää liikelaitosta myymästä palveluita ulkopuolisille. Espoo Cateringissa se koskee mm. eläkeläisaterioita. Tällä hetkellä Espoo Catering hoitaa valtaosan espoolaisten koulujen ja päiväkotien ruokailuista. Vähän yli 10 % ostetaan ulkoa, koska oma kapasiteetti ei riitä.
Päätöksenteon pohjaksi on selvitetty neljä vaihtoehtoa. Niistä kaksi on relevanttia:
1.) Liikelaitoksen ulkoinen myynti kilpailutetaan ja sen tuottaa markkinoilla toimiva sopimustoimittaja. Liikelaitos tuottaa itse muun tuotannon. Tämän vaihtoehdon nettovaikutukseksi arvioidaan +150 000 euroa.
2.) Liikelaitos yhtiöitetään in house -yhtiöksi. Tämä yhtiö olisi kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa palveluja vähäisissä määrin (max. 10%) ulkopuolisille tahoille. Tämän vaihtoehdon nettovaikutukseksi arvioidaan +1,9 miljoonaa euroa.
Jo summistakin näkee, että vikamiehet esittänevät yhtiöittämistä. Siihen liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä, joihin ei vielä saatu kunnollisia vastauksia. Arviolta 1,6 miljoonaa tuosta 1,9 miljoonan hyödystä tulisi siitä, että henkilöstö siirtyisi PAM-työehtosopimukseen nykyisen kunnallisen työehtosopimuksen piiristä. Loppu tulisi ulkoisen myynnin kasvattamisesta.
Espoo Catering on Espoon liikelaitoksista menestyvin. Vuodesta 2009 lähtien tuottavuutta on parannettu 24%, mikä tarkoittaa 10 miljoonaa euroa. Henkilöstö on siis pystynyt parantamaan työnsä tuottavuutta merkittävästi. On kohtuutonta, että kiitoksena tästä tuottavuutta haettaisiin seuraavaksi pienitulosten työntekijöiden palkkapussista.
Olemme edellyttäneet päätöksenteon pohjaksi vertailukelpoisia laskelmia eri työehtosopimusten vaikutuksista kustannuksiin ja palkkoihin. Esimerkiksi Helsingin Palmiassa otettin PAMin sijaan käyttöön työntekijöille parempi Avainta. Myös eri vaihtoehtojen vaikutukset osatyökykyisten työllistämiseen tulee selvittää.
Lisäksi tarvitsemme tarkempaa analyysia yhtiöittämisen taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista kaupungin muille toimialoille. Liikelaitoksena Espoo Catering pystyy esimerkiksi osallistumaan päiväkotien ruoanjakelukuluihin. Vielä ei myöskään ole esitetty, miten kysymys kouluruoan arvonlisäverottomuudesta ratkaistaisiin yhtiömallissa.
Yhtiöittäminen ei saa tarkoittaa sitä, että ruokailuun liittyviä kuluja siirretään jo nyt tiukoilla olevien varhaiskasvatuksen ja opetuksen maksettaviksi.
Meille on vakuutettu, että In House yhtiön perustamisella ei tavoitella palveluiden ulkoistamista, vaan mahdollistetaan ulkoinen myynti ja sen hallittu kasvattaminen. On kuitenkin pohdittava, onko ulkoisen myynnin kasvattaminen kaupungin ydintoimintaa, vai saavutettaisiinko parempi tulos joustavammin keskittymällä tuottamaan ruokaa omien toimintojen tarpeisiin nykymallilla.
On myös varmistettava, ettei valtuutettujen tiedonsaantioikeutta ruokapalveluiden järjestämisestä heikennetä nykyisestä.
Espoo Catering panostaa ruoan terveellisyyteen ja on pystynyt tiukoista tuottavuustavoitteista huolimatta lisäämään luomu- ja lähiruoan käyttöä. Tätä osaamista ja tietotaitoa meidän ei pidä hukata. Pidän tärkeänä, että kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavat ruoat valmistetaan jatkossakin kaupungin omana tuotantona. Näin voidaan parhaiten huolehtia palvelutasosta, ruoan laadusta ja toiminnan vastuullisuudesta.
– IT-laiterekisetrin epäselvyydet
Saimme seikkaperäisen selostuksen siitä, miten on yritetty selvittää minne tuhannet laitteet ovat kadonneet. Asiaan puututtiin, kun havahduttiin viivevuokrien merkittävään kasvuun. Kaupunki suoritti täydellisen laiteinventaarion, jonka tuloksena yli 9000 laitetta jäi kadoksiin. Kun selvyyttä ei saatu, asia siirrettiin poliisin tutkittavaksi.
Ilmeistä leväperäisyyttä valvonnassa on ollut. Tämäkin tapaus osoittaa taas osaltaan, ettei kaupungin hankinta- ja valvontaosaamista ja vastuuta voi liikaa korostaa, kun ostetaan palveluita ulkoa. Luultavasti oikeus aikanaan ratkaisee kuka on velvollinen korvaamaan ja mitä.
On kyse isoista summista: viivevuokrien ja lunastusmaksujen määrä saattaa olla yhteensä useita miljoonia euroja. Selvitysten kuluessa on käynyt ilmi, että Espoo ei taida olla ongelman kanssa yksin. Nyt kaupunki on solminut uuden rahoitussopimuksen Kuntarahoituksen kanssa. Laitteet yksilöidään ja kaupunki pitää rekisteriä. Vastaava ei enää ole mahdollista.