Tässä huomisen tila- ja asuntojaoston asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Isoimpana asiana lähetekeskustelu ensi vuoden talousarviosta investointien osalta.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Saamme pyytämämme tilannekatsauksen Matinkylän jäähallin sisäilmasta.
– Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiön hankesuunnitelman päivityksen hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Keskuskeittiöhanke on ollut vireillä pitkään, se on tulossa Kiloon osoitteeseen Nuijalantie 8. Keskuskeittiön tuotantokapasiteetti on 12 500 annosta/vrk ja siellä tuotetaan päiväkotien ateriapalvelut sekä kotiin kuljetettavat vanhusten kotipalveluateriat.
Hankesuunnitelma on hyväksytty valtuustossa syksyllä 2012. Tämän vuoden talousarviossa hanke on ajoitettu vuosille 2015 – 2019 ja sille on varattu rahaa 11,278 me.
Palveluliikelaitosten johtokunta on esittänyt, että ensi vuoden talousarvioon varattaisiin keskuskeittiön rakentamiseen 17,78 me sekä koneisiin ja varusteluun 4,55 me.
Kustannusarvion nousua perustellaan mm. sillä, että hankesuunnitteluvaiheen kustannuksissa ei ole huomioitu varavoiman, itsepesevän ilmastointikaton ja maalämmön kustannuksia. Varavoima tarvitaan tuotannon turvaamiseen poikkeusoloissa. Itsepesevä ilmastointikatto säästää yhden henkilön kustannukset vuosittain ja turvaa tuotannon hygieniatasoa. Maalämmön investointikustannukset kuoleutuvat alle 10 vuodessa. Neliöitä on karsittu se mikä on pystytty. Rakennuksessa on huomioitu energiatehokkuus ja keittiö varustetaan lämmön talteenotolla.
Tilakeskus-liikelaitoksen alustavassa talousarvioesityksessä hanketta ei ole esitetty toteutettavaksi kaupungin omaan taseeseen, vaan hanke esitetään toteutettavaksi yhtiöhankkeena.
Espoo Cateringin tuottavuus arvioidaan paranevan ruokatuotannon ja -kuljetusten keskittämisen myötä sekä keskuskeittiön toiminnan vakiinnuttua henkilöstö- ja elintarvikekulujen säästöinä. Liikelaitos arvioi keskuskeittiön toteuttamisen myötä saavuttavan 1 me tuottavuustavoitteen. Keskuskeittiöhankkeen myötä Espoo Cateringin tilakustannukset kasvavat.
Vaihtoehtoina keskuskeittiölle on ulkoisen hankinnan kasvattaminen. Nykyiset tuotantokeittiöt ovat tilojen, laitteiden ja henkilöstön osalta ylikuormitettuja. Kilpailuilla markkinoilla ei kuitenkaan ole valmistuskapasiteettia tuottaa sitä
ateriamäärää Espoon kaupungille, jota keskuskeittiön kapasiteetiksi on suunniteltu.
Ilman uutta keskuskeittiötä tulee keittiöverkoston tuotantokapasiteettia lisätä joko rakentamalla uusia aluekeittiötä tai kasvattamalla uusien rakennettavien tuotantokeittiöiden tila- ja laitekapasiteettia.
Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 syksyllä ja rakennuksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 aikana.
Harmillista, että kustannukset ovat tässäkin nousseet ennakoidusta. Hanke on kuitenkin tarpeen, jotta saadaan ruokaa lapsille ja vanhuksille. Aikanaan on tehty linjapäätös ruoan valmistuksen keskittämisestä, vaikka ideaali olisi, että ruokaa tehtäisiin mahdollisimman paljon lähellä käyttäjiä. Kysyn vielä perusteita sille, miksi on päädytty yhtiöhankkeeseen. Keskeinen syy lienee valtuuston asettama investointikatto, jota näin voidaan kiertää.
– Valtuustoaloite Keran tehtaiden vanhan päärakennuksen säilyttämisestä (Kh-Kv-asia)
Tein tämän aloitteen demareiden Harriet Klarin kanssa, kun hän yhteistyötä pyysi. Vihreistä Tony Hagerlund on pitänyt asiaa ansiokkaasti esillä, joten koin luontevaksi olla toinen aloitteen tekijöistä, vaikka nyt vähän hassusti pääsen itse jaoston puheenjohtajana siihen vastaamaan.
Aloitteessa esitetään, että Keran tehtaiden vanha päärakennus säilytettäisiin kaavoituksen yhteydessä. Espoon tulisi ensisijaisesti hankkia rakennus omistukseensa, jonka jälkeen siitä voisi tehdä uuden asuinalueen keskuksen. Kunnostettu Keran päärakennus sopisi hyvin esimerkiksi kylätaloksi asukkaiden käyttöön, nuorten bänditreenitiloiksi, senioreiden tapaamistiloiksi tai näyttelytiloiksi.
Vastauksessa todetaan, että alueen osayleiskaavatyö on meneillään ja että palvelutarpeet sekä rakennusten suojelukysymykset käsitellään tarkemmin osayleiskaavaa seuraavassa asemakaavavaiheessa. Mahdollista suojeluasiaa voidaan siis asemakaavoituksella ruveta ratkomaan aikaisintaan vuoden 2016 puolella.
Edelleen todetaan, että kaupungilla ei ole tietoa rakennuksen kunnosta tai mahdollisuudesta palauttaa rakennuksen korjauksen yhteydessä rakennuksen alkuperäinen ulkoasu eikä näitä seikkoja ole tiedusteltu myöskään rakennuksen omistajalta. Ja että alueen palveluverkon ollessa vielä avoin ei ole tarkoituksenmukaista hankkia kaupunkia sitovaa kiinteistöomistusta, jolle ei ole käyttöä.
Vastaus on sinänsä perusteltu ja suunnittelutilanteen toteava. Ilman tietoa talon kunnosta, on vaikea suoraan lähteä vaatimaan, että kaupunki ostaisi sen itselleen. Valtuustossa olisi kuitenkin hyvä liittää vastaukseen toivomus, että talon säilyttäminen ja kunnostaminen asukkaiden käyttöön otetaan kaavatyön lähtökohdaksi. Samoin talon kunto olisi syytä kartoittaa ja tehdä tarvittavat toimet, jottei se pääse niin huonoon kuntoon, että korjaus tulee sen takia kalliiksi.
– Suvelan Onni -korttelin kehittämishanke
Tästä saimme selostuksen edellisessä kokouksessa, jolloin evästimme valmistelua. Nyt ehdotetaan päätettäväksi, että Suvelan Onni ‑korttelin suunnittelua voidaan jatkaa vaikka kortteliin tulisi vain valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.
Suvelan Onni -korttelin suunnittelu aloitettiin vuonna 2011 Espoon Asunnot Oy:n, Espoon keskuksen kehittämisprojektin ja kaupunkisuunnittelukeskuksen yhteistyönä. Tavoitteena on peruskorjata asunnot ja lisätä samalla Suvelan alueen viihtyisyyttä ja nostaa alueen arvostusta.
Kehittämishankkeen tavoitteena on edelleen puolitoistakertaistaa korttelin rakennusoikeus siten, että lopullinen rakennusoikeus tulee olemaan noin 32 000 k-m2. Suurin osa olemassa olevista kerrostaloista purettaneen, mutta osa voitaneen ehkä säilyttää ja niiden kerrosalaa kasvattaa lisäkerroksia ja -siipiä rakentamalla.
Yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut korttelin hallintamuotojen monipuolistaminen. Alkuperäinen tavoite hallintamuotojakaumalle oli, että 39 % korttelin asunnoista olisi valtion tukemia normaaleja vuokra-asuntoja, 19 % valtion tukemia opiskelija-asuntoja ja 42 % omistus- ja asumisoikeusasuntoja. Tällä hetkellä kortteliin on tulossa 75 % valtion tukemia normaaleja vuokra-asuntoja, 10 % valtion tukemia nuorisoasuntoja ja 15 % asumisoikeusasuntoja. Opiskelija-asuntoja ei tule, koska HOAS on irtautunut hankkeesta.
Pidimme jaostossa valitettavana sitä, ettei hankkeeseen ole saatu mukaan omistusasuntojen rakentajia. Kuitenkin olimme valmiit viemään hanketta eteenpäin vuokra-asuntopainotteisena, jotta alue saadaan uudistettua.
– Neljän lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella
Espoon Asunnot Oy hakee korkotukilainan puoltoa kahden vuokratalohankkeen rakentamista varten Holmanpuisto II -asemakaava-alueelle Puolarmetsään. Toiseen tulee 61 asuntoa, toiseen 65 asuntoa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi tontit Espoon Asunnot Oy:lle 12.1.2015 kokouksessaan.
TA-Asumisoikeus Oy hakee korkotukilainan puoltoa kahdelle asumisoikeuskohteelleen. Painiittyyn sijoittuville hankkeille tulee 22 asuntoa ja 36 asuntoa.
Espoon Asunnot Oy:n hankkeiden osalta kunnallistekniikan rakentaminen aloitetaan syksyllä ja ajoyhteys sekä vesihuolto ovat tonteilla arviolta keväällä 2016. Kaavallisesti rakentaminen on mahdollista, mutta jatkossa Kalliolähteentien hankkeen sopeutumista ympäristöön, mm. korkomaailman ja pihojen suhteen tulee tutkia tarkemmin. TA-Asumisoikeus Oy:n hankkeiden osalta kunnallistekniikka on kunnossa ja kaavallisesti rakentaminen on mahdollista.
– Tilakeskus-liikelaitoksen alustava esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2016 – 2020 investointien osalta
Tässä vaiheessa tämä merkitään tiedoksi ja jaostolla mahdollisuus käydä evästyskeskustelu. Hyvä niin. Olemme edelleen suurien haasteiden edessä. Investointikatto ja tiukka taloustilanne pakottavat karsimaan investoinneista, toisaalta kasvavat lapsimäärät ja sisäilmaongelmaiset tilat vaativat korjaamaan ja rakentamaan uutta. Monta tärkeää hanketta on selvityslistalla ja vailla rahoitusta.
Jatkossa Tilakeskuksen rooli ja vastuu tiloista tulee edelleen korostumaan ja myös jaoston on otettava strategisempaa otetta tilojen hallintaan. Pohjaksi tarvitaan kattava kuvaus tilapalveluverkosta nyt sekä realistiset ennusteet väkimäärän kasvun tuomista tilatarpeista.
Hankkeiden osalta tärkein vaihe on tarveselvitys ja siihen meidän pitäisi päästä paremmin mukaan. Tarvitaan myös kunnolliset päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmat. Varhaiskasvatuksen osalta tällainen on työkalu onkin kuulemma jo olemassa.
Kun hankkeiden määrää on vaikea rajoittaa, on keskityttävä myös niiden kustannuksiin. Yksi keino on asettaa kunnianhimoinen neliöhintaan perustuva tavoitehinta koulu- ja päiväkoti-investoinneille, jolloin se ohjaisi suunnittelua kustannustehokkuuteen. Tietysti poikkeusolosuhteet on otettava huomioon, mutta lähtökohta olisi kuitenkin kaikille sama.
– Menettelytapaohjeet ja yleiset periaatteet sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi Espoon kaupungin kiinteistöissä
Näillä ohjeilla on tarkoitus selkiyttää eri toimijoiden tehtäviä ja vastuita sisäilmaongelmia ratkottaessa. Olen ollut tällaisten ohjeiden tekemistä esittämässä. Hienoa, että ne on vihdoin saatu kokoon. Jotain pientä viilattavaa vielä on mm. koskien sähköistä viestintää, tutkimusraporttien julkistamista, ympäristöterveyden roolia, rakennusten terveellisyyden arviointia sekä luottamushenkilöiden roolia. Ehdotan jätettäväksi pöydälle.