Tässä maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Isoimpina asioina Finnoon osayleiskaavan laittaminen nähtäville (jäi viime kokouksessa pöydälle) ja Lommila, jossa uusintanäytös, kun kaava kaatui oikeudessa Markku Sistosen (sd) esteellisyyteen.
– Valtuutetun, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Tämä on Ari Konttaksen (kok.) toiseksi viimeinen kokous kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kun tuli valituksi kaupungin rahoitusjohtajaksi. Tilalle kaupunginhallitukseen Markus Torkki (kok.) ja valtuustoon nousee ensimmäinen varavaltuutettu Jan Holst (kok).
– Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Vihreiden Antti Kainulainen jättää tehtävän. Seuraaja valitaan vihreiden valtuustoryhmän kokouksessa 5.10.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen valinta (Kv-asia)
Tämäkin on vihreiden paikka. Viime valtuuston kokouksessa nimettiin Antti Kainulainen varalta varsinaiseksi, jolloin nyt valitaan hänen tilalleen varajäsen. Valinta tehdään valtuustoryhmän kokouksessa 5.10.
– Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia)
Tiina Ahlforsin (vas.), jossa 41 muuta allekirjoittajaa.
Kuntalaisaloite.fi on oikeusministeriön tarjoama palvelu, jonka kautta aloitteiden tekeminen helpottuu merkittävästi. Sen käyttö on turvallista ja kunnille maksutonta. Aloitteessa esitetään, että Espoo liittyy palveluun ja että valtuustolle tuodaan viipymättä selvitys vuonna 2014 tehdyistä kuntalaisaloitteista.
Vastauksessa kerrotaan, että nyt kuntalaisaloitteen voi tällä hetkellä tehdä Espoossa sähköpostilla tai paperilla. Jos aloitteessa on useampi osallistuja, tiedot osallistujista tulee liittää aloitteeseen. Allekirjoittajan on vakuutettava olevansa sen kunnan asukas, jota aloite koskee.
Kuntalaisaloitteesta säädetään kuntalaissa ja uusi kuntalaki laajentaa aloiteoikeutta kunnan asukkaiden ohella kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille sekä palvelujen käyttäjille. Tämä laajennus astuu voimaan seuraavan valtuustokauden alussa 1.6.2017.
Oikeusministeriö on halunnut helpottaa aloitteiden tekemistä kuntalaisaloite.fi-palvelulla. Palveluun on liittynyt noin puolet Suomen kunnista, suurista kaupungeista Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku. Espoo on siis ollut kuusikkokunnista ainoana vielä pohtivalla kannalla.
Muiden suurten kaupunkien kokemukset palvelusta ovat hyvin neutraalit. Kuntalaisaloitteita on saapunut palvelun kautta tähän mennessä Helsinkiin 43 kpl, Vantaalle 11 kpl, Tampereelle 18 kpl, Turkuun 25 kpl ja Ouluun 18 kpl. Palvelu on otettu käyttöön em. kunnissa syyskuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana.
Edelleen vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungille tehtiin 76 kuntalaisaloitetta vuonna 2014 ja että palvelun käyttöönotto helpottaisi aloitteiden käsittelyä ja pitkällä aikavälillä todennäköisesti niiden tekoon liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa. On kuitenkin todennäköistä, että jatkossakin aloitteen tekijöitä ohjeistetaan ja neuvotaan myös kaupungin toimesta.
Aloitteet ohjataan kunnassa sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka toimialueeseen ne kuuluvat. Espoossa vuosittain tehdyistä aloitteista suurin osa kuuluu muun kuin valtuuston toimivaltaan, erityisesti niitä tehdään teknisen keskuksen tai katu- ja viherpalvelujen toimialalla. Valtuustolle tuodaan vain sen toimialaan kuuluvat aloitteet. Liitteestä löytyy luettelo vuoden 2014 kuntalaisaloitteista.
Lopuksi todetaan, että Osallistuva Espoo –kehitysohjelman ohjausryhmä on käsitellyt asiaa ja suhtautuu aloitteeseen myönteisesti. Ja että ohjausryhmä tulee seuraamaan palvelun toimintaa.
Vastaus on sinänsä myönteinen, mutta johtopäätös puuttuu. Vastauksessa ei kuitenkaan mitenkään perustella, miksei palveluun kannattaisi liittyä. Olisi siis loogista päätyä siihen, että palvelu otetaan käyttöön. Mikään muu ei ole perusteltua, jos ja kun valtuusto on linjannut, että Espoo haluaa olla Suomen toimivin demokratia.
– Otaverkko Oy:n osakkeiden myyminen
Teknillinen korkeakoulu perusti Otaverkko Oy:n vuonna 1997 rakentamaan ja hallinnoimaan Espoon Otaniemeen MediaPoli nimistä tieto- ja palveluverkkoa. Nyt Otaverkko Oy on vakavarainen yhtiö, joka tuottaa tietoturvallisia IT-palveluita, IT-ulkoistusratkaisuja sekä asiantuntijapalveluita yrityksille, oppilaitoksille, säätiöille ja muille julkisyhteisöille. Se työllisti viime vuonna keskimäärin 24 henkilöä ja liikevaihto oli 3,9 milj. euroa.
Espoon kaupunki omistaa 75 kpl (5,3 %) osakekannasta. Yhtiön omistaminen ei kuulu Espoon kaupungin ydintehtäviin eikä omistuksella ole strategista merkitystä. Lisäksi yhtiö toimii vapailla kilpailuilla markkinoilla.
Yhtiö on tarjoutunut ostamaan osakkeet yhteensä 45 335,25 eurolla. Lisäksi se tarjoutuu vastaamaan osakekaupasta syntyvän varainsiirtoveron maksamisesta.
Osakkeiden myynti on mielestäni perusteltua ja tämä on jo hyväksytty elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa yksimielisesti.
– Elinkeinopäällikön viran perustaminen konserniesikuntaan
Konserniesikunnan ja teknisen ja ympäristötoimen työnjakoa muutettiin siten, että konserniesikunnan kaupunkikehitysyksikössä oleva elinkeinopäällikön virka ja sitä hoitava henkilö (Pasi Laitala) siirtyy teknisen ja ympäristötoimen esikunnan hallinto- ja kehittämisyksikköön 1.10.2015 alkaen. Tämän vuoksi konserniesikunnan kaupunkikehitysyksikköön on perustettava elinkeinopäällikön virka. Tehtävät painottuvat aiempaa enemmän yritys- ja yrittäjyysasioihin sekä innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiin ja Espoo Innovation Gardenin vetovoiman kansainväliseen vahvistumiseen.
Elinkeinopäällikön viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sen tehtäväkohtainen palkka on 4 939,21 e/kk.
Pasi Laitala on tehnyt paljon kestävään kehitykseen liittyviä hankkeita ja toimii mm. ohjelmapäällikkönä kestävä kehitys sekä elinkeino- ja kilpailukykyohjelmissa. On varmasti järkevää, että kestävän kehityksen asiat saadaan tätä kautta tekniseen ja ympäristötoimeen. Laitalalla on ollut valtava työmäärä, joten näen tämän rekrytoinnin ihan perusteltuna, vaikka kaupungilla todella tiukka rekrytointipolitiikka onkin.
– Osallistujien nimeäminen Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin 12.-14.11.2015
Uudenmaan maakuntaparlamentti pidetään 12.-14.11.2015 risteilyllä M/S Silja Symphonylla. Maakuntaparlamentin teemana on ”Aikamatka menestykseen”. Maakuntaparlamentin hinta on 300 – 389 euroa hyttivaihtoehdoista riippuen. Mikäli osallistuu ainoastaan satamassa pidettävään osuuteen, hinta on 65 euroa.
Maakuntaparlamentti on tärkeä verkottumisen paikka. Nyt se osuu harmillisesti päällekkäin keskimmäisen budjettineuvottelupäivän kanssa.
– Lommila, maankäyttö- ja esisopimusten sekä asemakaavan muutoksen hyväksyminen (osittain Kv-asia)
Tässä lyhyt kertaus, miksi jo kertaalleen valtuustossa hyväksytty Lommilan kaava on taas päätettävänä:
Kaupunginhallitus hyväksyi 16.12.2013 Lommilan asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueiden luovuttamista koskevan esisopimuksen. Valtuusto hyväksyi kaavan 27.1.2014. Valtuuston päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen valittajina ELY-keskus ja kaksi yksityishenkilöä.
Hallinto-oikeus antoi 26.6.2015 päätöksen, jonka mukaan Markku Sistonen (sd) oli esteellinen saatuaan seminaarilippujen muodossa vaalitukea Hok-Elannolta ja Keskolta ja siksi kaavan hyväksymispäätös on lainvastaisena kumottava. Sen sijaan ELY-keskuksen valitus ei menestynyt. Siinä kaavan kumoamista vaadittiin samoilla perusteilla, joilla mekin olemme sitä vastustaneet (ei edistä kestävää kaupunkirakennetta ja uhkaa näivettää Espoon keskuksen palvelut).
Ongelma tässä on, että Uudenmaan maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymä ja ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistama Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava sallii Lommilaan ainoana keskusta-alueiden ulkopuolisena alueena merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön, jonka enimmäiskoko on 200 000 k-m2, ja josta merkitykseltään seudullisen päivittäistavarakaupan osuus voi olla enintään 10 000 k-m2. Oikeuden päätöksen mukaan kaava ei olisi myöskään 1996 hyväksytyn yleiskaavan vastainen. ELY-keskuksella on tästä eri näkemys ja Pohjois-Espoon yleiskaavan uudistamistyöhän on Espoossa käynnissä.
Tämä on melkoinen episodi. Viime kierroksella esitimme kaupunginhallituksessa perusteltua palautusta ja kaupunginvaltuustossa Kirsi Louhelaisen nimissä seuraavaa perusteltua hylkäystä:
”Esitän hylättäväksi 14.11.2006 päivätyn ja 20.5.2013 muutetun Lommila-Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavilla perusteilla:
– Hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen kauppakeskuksen viedessä kaiken lisäliiketilan vähimmäistarpeesta.
– Asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun.
– Ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.
– Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan ensisijainen sijoituspaikka on keskusta-alue.
– Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi.
– Palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä on tarkoitettu.
Lommila-Gloms -kaavaa on perusteltu erityisesti seudullisesti merkittävän tilaa vievän erikoiskaupan tarpeilla. Alueella on tarve päivittäistavarakaupalle ja sen sijainti on tilaa vievälle seudulliselle kaupalle otollinen. Nykymuodossaan kaava kuitenkin perustuu pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin.
Tämän lisäksi kaavassa esitetty ostoskeskus aiheuttaa merkittäviä estevaikutuksia jalankululle ja pyöräilylle, kun osa kulkureiteistä alueen läpi menee yksityisen sisätilan läpi. Lisäksi alueen kokonaisrakennusoikeus on merkittävästi suurempi kuin alueella on järkevää.
Ehdotetulla rakennusoikeudella Lommilan kauppakeskuksesta tulisi pääkaupunkiseudun suurimpia ja se söisi käytännössä koko Espoon keskuksen kehittämispotentiaalin. Lisäksi paine lisätä asutusta keskuksen kupeeseen etäälle juna-asemasta ja sen lisäävät vaikutukset autoiluun söisivät väitetyt päästöhyödyt.”
Hylkäys hävisi valtuustossa selvin numeroin 57-16, 1 tyhjä. Koska maailma ei ole merkittävästi muuttunut sitten viime käsittelyn, en näe syytä muuttaa kantaa. Muotoilen siis perustellun vastaesityksen kaavan hylkäämisestä.
– Karhuniitynmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 632400, 72. kaupunginosa Karhusuo (Kv-asia)
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Karhusuon koulun merkittävä laajentaminen koulukeskukseksi sekä päiväkoti- ja kirjastotiloiksi. Lisäksi osoitetaan turvalliset liikenneyhteydet jalan ja pyörällä Nupurintieltä Karhuniityntien kautta kouluun sekä Nupurintien liittymässä. Pieneltä osin kaavoitetaan pientaloaluetta Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä.
Karhusuon koulu on käynyt ahtaaksi. Sitä helpottamaan koulutontille on rakennettu väliaikainen, siirtokelpoinen koulurakennus. Nykyinen koulu palvelee alueen nykyisen asukasmäärän tarpeita. Sivistystoimen ennusteen mukaan Keski-Espoon alueella, radan pohjoispuolella päiväkoti- ja kouluikäisten määrä kasvaa ja alueelle tullaan tarvitsemaan yhtenäiskoulu luokille 1-9 sekä lisää päivähoitopaikkoja.
Karhusuon koulu suunnitellaan 3‑sarjaiseksi yhtenäiseksi peruskouluksi, jonka laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 698. Samaan rakennukseen tulevan Karhusuon päiväkodin mitoitus on kuusi ryhmää eli 126 laskennallista hoitopaikkaa, johon sisältyy esiopetus.
Sivistystoimi on tarkastellut eri vaihtoehtoja koulun sijainniksi ja päätynyt esittämään Karhusuon koulua laajennettavaksi muun muassa Nuuksion, Nupurin, Pitkäniityn ja Miilukorven alueiden tarpeisiin. Laajemmin koulu- ja päiväkotiverkkoa tarkastellaan tulevan maankäytön osalta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön yhteydessä.
Tavoitteena on, että koulun rakentaminen alkaisi vuoden 2018 alkupuolella, ja rakennus valmistuisi vuoden 2019 joulukuussa.
Rakentamisen tekee haastavaksi se, että maaston korkeuserot ovat suurehkot. Lisäksi turvalliset liikennejärjestelyt edellyttävät kiertoliittymää Nupurintien ja Karhuniityntien liittymään sekä kevyenliikenteenväyliä siitä koululle. Näiden rakentaminen on tarkoitus sovittaa koulurakentamisen aikatauluun siten, että ne olisivat tehtyinä jo ennen koulun rakentamisen aloittamista. Vaikka kyseessä on valtion tie, kustannukset jäävät todennäköisesti kaupungin maksettavaksi. Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 3,8 miljoonaa euroa, josta liittymäalueen osuus on yksikaistaisena kiertoliittymänä ratkaistuna noin 2,75 miljoonaa euroa.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen keskusteluun on noussut koulurakennuksen kunto ja mahdollinen purkaminen. Kaavamääräystä esitetään tarkennettavaksi siten, että se sallii purkamisen, mikäli selvitysten perusteella todetaan, että rakennus on käyttökelvoton pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan eikä rakennusta voida korjata käyttökelpoiseksi kohtuullisin toimenpitein, ja siten sen käyttäminen aiheuttaisi haittaa käyttäjiensä turvallisuudelle ja terveydelle.
Tämä hanke on herättänyt voimakasta kritiikkiä. Paikka on vaikeasti rakennettava ja edellyttää kalliita liikennejärjestelyjä. Myös vanhan sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaaminen herättää epäilyjä. Siksi suojelumerkinnän lievennys on tärkeä. Hanke on myös kallis, investointiohjelmassa hinta-arvio on 30 me.
Vaikka sivistystoimi on harkinnut eri paikkoja, tila- ja asuntojaosto edellytti 17.8. kokouksessa investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä, että ennen hankesuunnitelman hyväksymistä selvitetään vaihtoehdot toteuttaa tarvittava lisärakentaminen laajempaa aluetta palvelevasti ja kustannustehokkaasti siten, että tarvittavat oppilaspaikat ovat käytössä 2020 mennessä. Hankesuunnitelma on tulossa jaostoon 26.10.
Kaava hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja voinee nyt mennä eteenpäin tuolla suojelumerkinnän tarkistuksella. Itse kouluhankkeen toteutuksesta käydään vielä vähintäänkin keskustelua.
– Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (pöydälle 14.9.2015)
Tämä jäi siis viime kokouksessa yksimielisesti pöydälle. Tarkempi selostus täällä. Ennen sitä teimme seuraavan palautusesityksen:
”Osayleiskaava palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Lisäksi maantäyttöjen rajausta tulee vielä tarkastella erityisesti venevalkaman itäosassa vesilintupoikueiden kulkureitin turvaamiseksi.”
Palautus hävisi äänin 11-3, 1 tyhjä.
Palautusesitystä ei kannattane tehdä uudelleen, koska kannatusta ei ollut ja se näkyy päätöshistoriassa. Pöydällepanokeskustelussa oli puhetta, että kaava asetettaisiin nähtäville kaupunginhallituksen evästyksin. Kaupunkisuunnittelulautakuntahan jo evästi osaltaan jatkovalmistelua jossa huomioidaan nuo meidänkin palautusesityksessä esiin nostamat asiat. Ne olisi hyvä saada myös kaupunginhallituksen linjauksiksi.
– Valmistelukehotus lumen vastaanottopaikkojen selvittämiseksi ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi Vanttilassa
Tästä asiasta kuultiin viime kokouksessa selostus ja pyynnöstäni se käsitellään nyt virallisena lista-asiana, jotta saadaan selkeät linjaukset jatkolle.
Päätösehdotuksessa ehdotetaan, että kaupunginhallitus:
– kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja teknistä keskusta yhdessä selvittämään, mihin Espoossa voidaan perustaa lisää pysyviä lumen vastaanottopaikkoja,
– kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tutkimaan Vanttilan nykyisen teollisuusalueen muuttamista osin asuinkäyttöön,
– kehottaa teknistä keskusta ryhtymään toimenpiteisiin Vanttilan tilapäisen lumen vastaanottopaikan lähialueen liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.
Ongelma siis syntyi siitä, että Turvesuon lumen vastaanottopaikka poistui käytöstä keväällä 2015 asemakaavoituksen myötä, eikä uutta pysyvää paikkaa ole selvityksistä huolimatta löydetty. Virkamiesvalmistelun pohjalta tilapäiseen toimintaan valikoitui Vanttila, jolle myönnettiin toimenpidelupa asukkaita tai luottamushenkilöitä kuulematta 24.6.2015. Alueen on määrä valmistua käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä. Vanttilan alueen väliaikaisen lumen vastaanottoalueen arvioidaan olevan tässä käytössä noin viisi vuotta.
Teknisen keskuksen näkemys on, että pysyviä lumen vastaanottopaikkoja tulisi olla useampia ja niiden tulisi sijaita Espoossa Kehä III sisäpuolella. Jos paikkoja olisi useampia, olisivat ne kooltaan pienempiä ja lumen kuljetusmatkat lyhyempiä.
Koululaisten koulureitin turvaamiseksi on suunniteltu rakentaa suora puistoraitti Kauklahdenväylältä Vanttilan koululle. Samoin tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa Vanttilantielle hidastetöyssyjä ja keskisaarekkeita sekä Vanttilantien ja Kauklahdenväylän risteykseen liikennevalot.
Koska prosessi ei Vanttilan osalta mennyt putkeen ja koska sopivien paikkojen löytäminen ei ole helppoa, on tärkeää varmistaa, että paikkojen selvittämistä tehdään avoimesti ja luottamushenkilöohjauksessa. Päätökseen olisi hyvä saada kirjaus, miten tekninen lautakunta ja kaupunkisuunnittelulautakunta työtä seuraavat ja ohjaavat. Valmistelulle ja seurannalle olisi myös hyvä kirjata jonkinlaista aikataulua.
Vanttilan osalta on tärkeää varmistaa, että turvallisuutta lisäävät liikennejärjestelyt todella toteutetaan ja että alueen uudelleen kaavoitus käynnistyy. Tästä on Kauklahti-seura järjestämässä erillisen tilaisuuden ja hyvä niin. Harmillisesti kyllä se osuu päällekkäin valtuustoryhmien kokousten kanssa.