Tässä huomisen tila- ja asuntojaoston huomisen kokouksen asiat avattuna, melko pitkästi jotta kiinnostuneet pääsevät kiinni koulujen korjaushankkeisiin. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Eniten keskustelua herättänee Viherlaakson koulun ja lukion peruskorjaus. Kovat ovat nyt paineet saada tilakustannuksia alas. Hankesuunnitelmavaiheessa ollaan vaan auttamattomasti myöhässä, varsinkin kun hankkeilla on kiire, jotta saadaan kaikki lapset ja nuoret mahtumaan kouluihin ja päiväkoteihin.
Marraskuussa pidämme jaoston ja käyttäjälautakuntien yhteinen iltakoulu, jossa otetaan prosessia haltuun.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuullaan toimitusjohtaja Seppo Kallion esittämä Espoon Asunnot Oy:n tilannekatsaus.
– Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Ehdotetaan hankesuunnitelmaa valtuuston hyväksyttäväksi ja että jaosto päättää hankkeen enimmäishinnaksi 30 me. Hankesuunnitelmassa tavoitehinta on 32,2 me.
Väestöennusteen mukaan yläkoulu- ja lukioikäisten määrä kasvaa Suur-Leppävaaran alueella tulevina vuosina 315 nuorella, joka tarkoittaa noin 190 lukiopaikan lisätarvetta vuoteen 2023 mennessä.
Lukioiden palveluverkon näkökulmasta Viherlaakson lukio palvelee myös Pohjois-Espoota. Periaate on, että lukiopaikkoja lisätään laajentamalla nykyisiä lukioita. Lukion koko on kasvatettu 540 opiskelupaikkaan. Yläkoulun koon säilyessä entisellään olisi koulun ja lukion oppilas- ja opiskelijamäärä yhteensä 924.
Hanke on kiireellinen, koska sisäilmaongelmien vuoksi Viherlaakson koulu toimii tällä hetkellä pääosin koulun urheilukentälle rakennetuissa väistötiloissa. Lukio toimii väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa.
Viherlaakson koulun ja lukion kokonaisuus muodostuu kuudesta eri aikoina rakennetusta osasta. Vanhin on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema koulu vuodelta 1948. Toisena valmistui vuonna 1955 nelikerroksinen luokka- ja ruokailutiloja sisältävä laajennus. Vuonna 1960 rakennettiin liikuntasali, vuonna 1963 teknisen työn rakennus ja 1972 kaksikerroksinen ensimmäisen ja toisen rakennuksen välinen yhdysosa. Näitä rakennuksia on peruskorjattu vuonna 1986. Kokonaisuuden uusin osa on rakennettu vuonna 2002.
Rakennusteknisiin selvityksiin, kustannuslaskelmiin ja Espoon kaupunginmuseon lausuntoon perustuen hankesuunnitelmassa on päädytty säilyttämään ja tekemään perusparannus vanhimpaan ja toiseksi vanhimpaan rakennukseen. Sen sijaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut rakennukset puretaan. Uusimmassa rakennuksessa uusitaan keittiö ja kunnostetaan auditorion lattia sekä tehdään joitain teknisiä parannuksia.
Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Kirstin koulun ja päiväkodin kanssa, hankkeet kilpailutetaan yhdessä.
Hankkeen investointiosuuden tavoitehinta on 33,2 me. Uudisrakentamisen tavoitehinta on yhteensä 19 me ja peruskorjauksen 14,2 me. Peruskorjattavien rakennusten 1 ja 2 korjausaste on keskimäärin n. 90 %. Hanke toteutetaan Espoon Toimitilat KOy:n taseeseen, kuten muutkin elinkaarihankkeet on toteutettu.
Rakentaminen vaiheistetaan kahteen osaan johtuen kentällä sijaitsevasta väistökoulusta. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa kesäkuussa 2017 ja otetaan käyttöön elokuussa 2019, toisen osan rakentaminen alkaa kesällä 2019 ja käyttöönotto on elokuussa 2020.
Tämä hanke on herättänyt paljon keskustelua, kiireellisyyteensä nähden valitettavan myöhäisessä vaiheessa. Alkaen siitä, onko tuo oikea paikka suurelle yläkoululle ja lukiolle. Sivistystoimi on kyllä vahvasti puolustanut paikkaa mm. sillä, että tämä palvelee myös Pohjois-Espoota.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsitteli asiaa keskiviikon kokouksessa ja vaati kustannusten laskemista vähintään tarveselvityksen tasolle (29,661 me).
Kun kävimme elokuussa jaoston, lautakunnan puheenjohtajiston ja virkamiesten kanssa paikan päällä, käytiin keskustelua siitä, onko järkevää korjata toiseksi vanhinta rakennusta, vai pitäisikö säilyttää ainoastaan vanhin ja arvokkain Aarne Ervin suunnittelema osa.
Suurena huolena on, saadaanko peruskorjaamalla sisäilmaongelmat pois, kun ongelmia on nimenomaan perustuksissa. Ja lisääkö peruskorjaus kustannuksia, joita pitäisi saada alas, kuten lautakuntakin vaatii.
Olemme keskustelleet hankesuunnitelman palauttamisesta uudelleenvalmisteltavaksi, vaikka kaupunginmuseo on kannanotossaan esittänyt myös tämän osan säilyttämista. Perusteena tilojen terveellysyys ja tarkoituksenmukaisuus sekä kustannusten karsiminen. Aikataulu ei kuitenkaan saa viivästyä, kun hanke on tarkoitus kilpailuttaa yhtäaikaa Kirstin koulun kanssa.
– Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Esitetään hankesuunnitelmaa valtuuston hyväksyttäväksi ja kattohinnaksi 21 me (hankesuunnitelmassa tavoitehinta 21,76 me).
Kirstin koulu, alkuperäiseltä nimeltään Suvelan koulu on valmistunut vuonna 1977. Sen on suunniteltu Espoon kaupungin teknisen viraston talonsuunnitteluosaston omana työnä. Rakennus on kaksikerroksinen, tasakattoinen, pääosin punatiilellä verhoiltu rakennus. Rakennusta on laajennettu 2001 ja laajennus on muutettu päiväkodiksi 2012.
Koulurakennus on kaupungin kiireellisimpiä peruskorjaushankkeita teknisen kuntonsa ja sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun toiminta siirtyi alkuvuodesta 2015 pihalle sijoitettuihin siirtokelpoisiin tiloihin. Päiväkoti toimii edelleen omassa laajennusosassaan.
Kirstin koulun perusparannuksessa tilat muutetaan kolmesarjaisen alakoulun tarpeiden mukaisiksi ja uudistetaan vastaamaan nykyaikaista oppimisympäristöä. Uusi oppilasmäärä on 470. Samalla uusitaan myös laajennuksen eli päiväkodin talotekniikka ja tehdään talotekniikkatöiden tarvitsemat/tuottamat korjaukset esim. alakattoihin ja pintoihin. Päiväkoti on kuuden ryhmän päiväkoti.
Korjattuun rakennukseen tulevat koulun ja päiväkodin lisäksi asukas- ja nuorisotila Sentteri sekä Matikka- ja mediamaa. Matikka- ja mediamaa toimi kaupunkitasoisesti uusiutuvaa oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen mallinnuspaikkana.
Korjauksen yhteydessä pyritään parantamaan rakennuksen kuntalaiskäyttöä ja alueen aktiivista järjestötoimintaa myös muualla rakennuksessa kuin pelkästään Sentterin tiloissa. Tavoitteena on aktivoida rakennuksen tilojen käyttäjiä myös yhteistoimintaan keskenään.
Koulun perusparannus toteutetaan elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa ja ne kilpailutetaan yhdessä.
Hankeen investointiosuuden kustannusarvio on 21,76 me. Hanke toteutetaan Espoon Toimitilat KOy:n taseeseen, kuten aikaisemmatkin elinkaarihankkeet.
Vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen peruskorjaus on ajoitettu vuosille 2016 – 2017. Koska hanke kilpailutetaan yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa, sen eteneminen on sovitettu yhteen Viherlaakson kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rakentaminen alkaa elokuussa 2017 ja valmistuu marraskuussa 2018. Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa 2019.
Tässäkin lautakunta on edellyttänyt kustannusarvion merkittävää alentamista. Tavoitehinnaksi esitetään tajan päättämänä 21 me, joka ei kyllä juurikaan poikkea kustannusarviosta. En tiedä, pystyykö hintaa perustellusti tuon enempää laskemaan ilman että hanketta karsitaan. Tämä hanke on sinänsä tärkeä ja kiireellinen ja hyvä, että tehdään koulun yhteyteen aidosti monikäyttöistä tilaa eri asukkaille. Olisin valmis hyväksymään näin.
– Tilakeskus-liikelaitoksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2016 – 2018 (Kh -asia)
Tilakeskus-liikelaitoksen talousarvioesitys on tehty valtuuston hyväksymän kehyksen perusteella. Sitova tulostavoite vuodelle 2016 on 15,4 milj. euroa ylijäämäinen tulos ennen varauksia. Lisäksi sitovana tulostavoitteena on talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Vuosille 2017 – 2018 liikevaihtoon sisältyy arvio toimitilakannan muutoksesta johtuvasta toimitilavuokran kasvusta ja muutoksen vaikutuksesta käyttökuluihin. Liikelaitoksen ylijäämäinen tulos kasvaa johtuen siitä, että Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen, Kiinteistö Oy Espoon sairaalan ja Espoon Elä ja Asu Oy:n yhtiökohteiden hankkeet lisäävät toimitilavuokrassa kerättävää rahoitusvastiketuloa. Rahoitusvastiketulolla rahoitetaan kiinteistöyhtiöille maksettavat rahoitusvastikkeet. Rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata käyttötalouden kuluksi, vaan se on osa investointimenoa. Rahoitusvastikkeiden korkokulut ovat käyttötalouden kuluja.
Vuosien 2016 – 2018 henkilöstömäärän on suunniteltu olevan 89.
Vuonna 2016 liikevaihdon arvioidaan olevan 211,5 milj. euroa. Sisäisten toimitilavuokratulojen osuus on 202,5 milj. euroa ja ulkoisten vuokratuottojen 7,2 milj. euroa. Toimitilakannan sisäisen vuokratason nousu on 13,6 milj. euroa, josta uusien vuokrakohteiden osuus on 12,6 milj. euroa, elinkaariveloitusten korotusten 0,4 milj. euroa
Tilakeskus tekee siis positiivista tulosta, jotta voi kattaa elinkaarihankkeista kertyvät rahoitusvastikekulut. Tämä nostaa sisäisiä vuokria, mutta raha menee tilainvestointien maksamiseen. Uudet tilat maksavat käyttäjälle enemmän kuin vanhat. Se on peruskorjausten hinta. Mutta kovat on paineet saada näitä kuluja pienemmäksi ja sitä pohditaan jaoston ja käyttäjälautakuntien yhteisessä iltakoulussa marraskuun lopulla.
– Vuoden 2016 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten puolto
Ehdotetaan puollettavaksi seuraavia erityisryhmähankkeita:
– Aalto Village/Miestentie 2 (AYY) on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan opiskelijoille tarkoitettu hanke Otaniemessä. Hanke sisältää 89 asuntoa ja on osa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) kanssa toteutettavaksi aiotusta kokonaisuudesta.
– Aalto Village/Miestentie 2 (HOAS) Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön hankkeessa on myös 89 asuntoa ja on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kanssa toteutettavaksi aiotun hankkeen toinen puolikas.
– Jämeräntaival 10 ja 11 hankkeessa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö hakee perusparannuslainaa. Hankkeessa on 426 asuntoa. Talot sijaitsevat Servinniemen asemakaava-alueella Otaniemessä.
– Jämeräntaival 3, 5 ja 7 on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan perusparannushanke sisältäen 395 asuntoa.
– Kirjanpitäjänkuja 5 on Alkuasunnot Oy:n hanke Itä-Suviniityn asemakaava-alueella. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on varannut tontin Alkuasunnot Oy:lle 13.4.2015 kokouksessaan nuorisoasuntojen suunnittelua varten. Hankkeeseen on tarkoitus toteuttaa 81 asuntoa, joista 12 on tarkoitettu erityistukea tarvitseville nuorille ja loput 69 asuntoa normaaleiksi nuorisoasunnoiksi. Sosiaali- ja terveystoimi puoltaa hakemusta.
Erityisryhmälainahakemusten lainantarve on yhteensä 71 556 800 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi haetaan 8 750 700 euroa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tavoitteena on tehdä päätökset uusien ehdollisten investointiavustus- ja korkotukilainavarausten antamisesta vuoden 2016 tammikuussa.
Sipilän hallitusohjelmassa erityisryhmien ensimmäisen tukiluokan normaalit opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot on suunniteltu rajattavaksi pois investointiavustusten piiristä. Nämä ensimmäiseen tukiluokkaan kuuluvat ryhmät voivat hakea vuoden 2016 hankemenettelyssä erityisryhmille tarkoitettua avustusta. Jos hallitusohjelmassa mainittu rajaus on voimassa 1.1.2016 lukien, käsitellään nämä hankehakemukset ilman avustusta normaaleina vuokratalon korkotukilainahakemuksina.
Huono tuo Sipilän hallituksen linjaus. Toivottavasti nämä tuikitarpeelliset hankkeet etenevät.
– Haukilahden päiväkodin ja kirjaston korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Ehdotetaan hyväksyttäväksi hankesuunnitelma ja sille enimmäishinnaksi 7 me (hankesuunnitelmass 7,4 me).
Hankkeessa puretaan huonokuntoinen ja ahtaaksi käynyt Haukilahden päiväkoti sekä Kaislikon avoin päiväkoti, jotka korvataan seitsemän lapsiryhmän päiväkodilla (147 hoitopaikkaa) ja pysyvällä avoimella päiväkodilla. Avoimen päiväkodin yhteyteen toteutetaan kirjaston lähipalvelupiste, joka korvaa samalla tontilla koulurakennuksen yhteydessä sijaitsevan huonokuntoisen ja väljän lähikirjaston.
Tapiolan alueen päivähoidossa oli alkuvuodesta 2015 poikkeusjärjestelyin toteutettuja päivähoitopaikkoja 120. Haukilahden päiväkoti tulee vähentämään tarvetta poikkeusjärjestelyihin varsinkin Tapiolan eteläosissa, kun uusia päivähoitopaikkoja saadaan noin 80 lapselle. Lisäksi hankkeessa varaudutaan päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun tuomaan päivähoidon kysynnän lisääntymiseen. Kirjaston lähipalvelutilojen sijoittaminen samaan rakennukseen päiväkodin ja avoimen päiväkodin kanssa lisää toiminnan joustavuutta ja antaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistoimintaan.
Hanke sijoittuu Haukilahden päiväkodin ja Kaislikon avoimen päiväkodin nykyiselle paikalle. Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavamuutosta, jonka valmistelun kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut.
Kyseessä on kaupungin oma hanke. Päiväkodin tavoitehinta on 6,87 milj.euroa. Hoitopaikan hinta lasta kohden on 40 930 euroa. Kirjaston tavoitehinta on 0,8 milj.euroa. Koko hankkeen tavoitehinta on yhteensä 7,4 milj.euroa.
Vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen kustannusarvio on 7,4 milj. euroa. Vanhojen rakennusten purkukustannukset eivät kuulu hankkeen kustannuksiin.
Päiväkodin sisäisen toimitilavuokran lisäys on n. 413 000 euroa / vuosi, kirjaston sisäisen toimitilavuokran vähennys n. 16 500 euroa / vuosi.
Rakennus- ja purkusuunnittelu alkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen lokakuussa 2015. Urakkakuvat valmistuvat lokakuussa 2016. Rakentaminen alkaa helmi-maaliskuussa 2017 ja päiväkodin on määrä valmistua toukokuun 2018 loppuun mennessä. Aikataulu sisältää purkutyön. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2018.
Tarpeellinen hanke ja jälleen yhdistetään eri toimintoja saman katon alle. Päivähoitorakentamisessa on puhuttu 39 000 euron summasta per hoitopaikka. Tässä hankkeessa se melkein 2000 eurolla, vaikka kustannuksia pitäisi pyrkiä päin vastoin alentamaan. Vähintäänkin kysytään tälle selitystä. Hankesuunnitelman mukaan tontti on vaikeasti rakennettavaa syvää pehmeikköä.