Tässä ensi maanantain kaupunginhallituksen kokousasiat avattuna. Tullee lyhyt kokous, kun talousarvio jää neuvotteluja varten pöydälle. Talousarviosta referoin vähän pidemmin listatekstiä kiinnostuneille. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia)

Espoon väestö kasvaa 4000 asukkaalla vuodessa maahanmuuton ja syntyvyyden enemmyyden vuoksi. Samalla ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kaupunki varautuu myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun kaikissa palveluissa. Tässäpä haastetta, kun työpaikat ovat kivenalla ja verotulot eivät kasva samassa mitassa.

Kehykseen verrattuna talousarvioesitys sisältää 7 me lisäyksen sekä sosiaali- ja terveystoimelle että sivistystoimelle turvapaikanhakijoiden palvelujen järjestämiseen. Valtaosa tästä saadaan takaisin valtiolta.

Opetustoimeen on tehty 4,4 me lisäys (4 me suomenkieliseen 0,4 me ruotsinkieliseen) kasvavien oppilasmääriin sekä vaativien oppilaiden vahvempaan tukeen. Varhaiskasvatukseen sen sijaan ei ole lisätty rahaa, vaikka lautakunta esitti 3,6 me lisäystä. Päin vastoin esitetään että arvioidaan valtion päätösten vaikutukset varhaiskasvatukseen ja tehdään niiden mahdollistamat tarkistukset (=säästöt) syksyn aikana. Säästötoimina esitetään mm. kotihoidontuen kuntalisän, ns. Espoo-lisän, alentamista ja rajaamista maksettavaksi vain alle 2-vuotiaille sekä yksityisen päivähoidon ja kerhotoiminnan lisäämistä. Säästötoimien yhteisvaikutus on 3,9 me.

Sosiaali- ja terveystoimeen esitetään tulopohjan vahvistusta 6 me (maan hallituksen päätösten mahdollistamat taksojen ja maksujen korotukset), jota kautta saadaan sama summa toimintamenojen kattamiseen. Summalla katetaan erikoissairaanhoidon ja toimeentulotuen kasvavia kuluja sekä varaudutaan palvelutarpeen kasvuun hammashoidossa kun kelan korvausperusteet muuttuvat. Lisäksi osa summasta jää korvamrerkitsemättä käytettäväksi sinne missä tarvitaan. Herää kysymys, mitä tapahtuu, jos emme päätäkään nostaa taksoja, vaikka maan hallitus sen mahdollistaisi.

Tavoitteeksi on asetettu 180 me vuosikate vuonna 2017. Ensi vuonna vuosikatetta arvioidaan kertyvän 121 me ja vuosina 2017 ja 2018 155 me. Tavoitteeseen ei siis päästäne, koska kaupunki ei voi kasvaa ilman investointeja palveluihin ja infraan.

Kaupungin omien investointien määrä on vuonna 2017 noin 376 me, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 41 prosenttia. Loppuosa katetaan rahastojen tuotoilla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna 2016-2018  käytetään rahastoja 15 me/vuosi.

Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2018 yhteensä 20 me eli lähes nelinkertaiset vuoden 2015 korkomenoihin verrattuna.

Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2015 olemaan noin 12 me ylijäämäinen. Talousarviovuoden 2016 tulos tulee olemaan arvion mukaan noin 13 me alijäämäinen. Suunnitelmakauden 2016-2018 tulos on laskelmien mukaan niukasti ylijäämäinen.

Vuonna 2015 emokaupunki ottaa talousarviolainaa yhteensä 269 me ja lyhennykset ovat 54,3 me. Lainakanta on vuoden lopussa 501 me eli 1 855 e/asukas. Vuonna 2016 otetaan uutta lainaa 303 me ja lainaa on vuoden lopussa 731 me eli 2 664 e/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2018 lopussa 934 me eli 3 308 e/asukas. Rahoitustarvetta lisää merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen sekä Länsimetron lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen.

Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella 2016 – 2020 jatkuu edellisvuosien tapaan mittavana. Konserni investoi vuonna 2016 noin 800 me ja kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd.

Kaupungin henkilöstömäärä syyskuun 2015 lopulla oli 14 109. Henkilöstömäärä on pysynyt samalla tasolla vuoden 2015 ajan, mikä vastaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitetta. Vuoden 2016 kuluessa seurataan paitsi kaupungin omien henkilötyövuosien määrää myös aiempaa tarkemmin vuokratyövoimana ostettuja henkilötyövuosia suhteessa kaupungin asukasmäärän kehitykseen sekä arvioidaan, miten kaupungin palveluostot vaikuttavat näihin henkilötyövuosimääriin.

Talousarvion yhteydessä päätetään myös tilaaja-tuottajamalliin liittyvistä organisaatiomuutoksista:

Kaupungin linjauksen mukaisesti tilaaja-tuottajamallia kehitetään uudeksi toimintamalliksi, jossa tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos yhdistetään uudeksi Kuntatekniikan keskukseksi ja Tilakeskus-liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos yhdistetään uudeksi Espoo Tilapalvelut – liikelaitokseksi 1.1.2016 alkaen Palveluliiketoimen toimialan jäljelle jäävät toiminnot, jotka koostuvat sisäisistä konsernipalveluista ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta, tullaan siirtämään yleishallintoon. Yleishallintoon perustettavaan Konsernipalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt: Hallinto- ja kehittämisyksikkö, Espoo Tietotekniikka, Kaupunkitieto, Henkilöstöpalvelut, Talouspalvelut, Logistiikka, Hankintakeskus ja Pelastustoimi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa liikelaitoksena nykyisin tehtävin. Näitä koskevat johtosääntötarkistukset tulevat valtuuston käsiteltäviksi joulukuussa.

Talousarvio jää pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Ensi viikolla kokoamme vihreät neuvottelutavoitteet ja neuvottelut alkavat 11.11.

Opetuksen säästöjen peruminen huojentaa, mutta päivähoidon tilanne on sitäkin huolestuttavampi. Budjettikirjan linjaus pitää sisällään sen, että hallituksen päätökset ryhmäkokojen kasvattamisesta ja subjektiivisen päivähoidon leikkauksista toteutetaan. Varhaiskasvatusjaosto on ottanut yksimielisesti kannan, että ryhmäkokoja ei pidä kasvattaa. Toivottavasti valtuuston enemmistö on samaa mieltä.

Ja pienempinä huolina mm. lasten harrastusmahdollisuuksien turvaaminen. Eikä kuulosta järkevältä, että tarkoitus on karsia kenttien jäädytyksestä ja saaristoveneen reittiliikenteestä.

Ja budjetin lisäksi on pidettävä huoli, että organisaatiouudistus ja siihen liittyvät johtosääntömuutokset ehditään käydä läpi ja tarvittaessa neuvotella huolella.

– Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)

Periaate on, että lukiopaikkoja lisätään laajentamalla nykyisiä lukioita. Lukioiden palveluverkon näkökulmasta Viherlaakson lukio palvelee myös Pohjois-Espoota. Lukion koko on kasvatettu 540 opiskelupaikkaan. Yläkoulun koon säilyessä entisellään olisi koulun ja lukion oppilas- ja opiskelijamäärä yhteensä 924.

Hanke on kiireellinen, koska sisäilmaongelmien vuoksi Viherlaakson koulu toimii tällä hetkellä pääosin koulun urheilukentälle rakennetuissa väistötiloissa. Lukio toimii väistötiloissa Kutojantiellä Kilossa.

Viherlaakson koulun ja lukion kokonaisuus muodostuu kuudesta eri aikoina rakennetusta osasta. Vanhin on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema koulu vuodelta 1948. Toisena valmistui vuonna 1955 nelikerroksinen luokka- ja ruokailutiloja sisältävä laajennus. Vuonna 1960 rakennettiin liikuntasali, vuonna 1963 teknisen työn rakennus ja 1972 kaksikerroksinen ensimmäisen ja toisen rakennuksen välinen yhdysosa. Näitä rakennuksia on peruskorjattu vuonna 1986. Kokonaisuuden uusin osa on rakennettu vuonna 2002.

Koulun perusparannus toteutetaan nk. elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde muodostaa elinkaarikoulupaketin 4A yhdessä Kirstin koulun ja päiväkodin kanssa, hankkeet kilpailutetaan yhdessä.

Tämä palautettiin kertaalleen tila- ja asuntojaostossa sen selvittämiseksi, voidaanko kustannusarviota laskea purkamalla myös toiseksi vanhin rakennus.

Saimme perustelut sille, miksi myös toiseksi vanhin rakennus kannattaa säilyttää ja että myös purkamisvaihtoehto on valmistelussa selvitetty. Emme lähteneet kiistämään perusteluita (löytyvät esityslistasta), vaan hyväksyimme hankesuunnitelman yksimielisesti.

Hankesuunnitelmassa tavoitehinta on 33,2 me. Tajassa päätimme hankkeen enimmäishinnaksi 30 me. Tämä on nyt yksi keino saada hankkeiden kustannukset pysymään kurissa.

– Tillinmäki, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 420603, 42. kaupunginosa Saunalahti

Toimitilarakennusten korttelialue muutetaan asunnoiksi ja nykyisen asuinrakennusten korttelialuetta tehostetaan. Lisäksi liikenteellisiä muutoksia Tillinmäentiellä ja Kauklahdenväylällä. Varaus raidejoukkoliikenteellekin on.

Asuinrakentamista tulee noin 10 950 k-m2, mikä on noin 3 100 k-m2 lisäystä nykyiseen asemakaavaan. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmäärä on noin 245 asukasta. Korttelialue sijoittuu kokonaisuudessaan tärkeälle pohjavesialueelle ja kaavamääräyksissä on huomioitu siihen liittyen tarvittavia suojaustoimenpiteitä. Lisäksi kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on huomioitu kehitettävät liito-oravayhteydet Kauklahdenväylän länsipuolelta Keskuspuiston suuntaan.

Esittelijä veti tämän viimeksi pois listalta, kun maankäyttösopimukset puuttuivat. Kaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.

– Kolmen kiinteistön ostaminen Vanhakartanon kaupunginosasta

Esitetään ostettavaksi Rakennusosakeyhtiö Hartelalta yhteensä noin 13 ha 2 399 000 eurolla.

Ostettavat kiinteistöt sijaitsevat Kehä III:n varressa Nepperissä. Alue on kokonaan asemakaavoittamatonta aluetta. Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Siinä kiinteistöjen pohjoisreuna on teollisuuden ja varastotoiminnan aluetta (T) ja tämän eteläpuolella on pientalovaltaista asuinaluetta (AP), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja virkistysaluetta (V).

Suurin osa ostettavasta alueesta sijaitsee Nepperinportin asemakaavaehdotusalueella, josta kaupunkisuunnittelulautakunta on tehnyt päätöksen 8.4.2008. Maankäyttösopimusneuvottelut kuitenkin keskeytyivät tuolloin, eikä kaavaa enää kannata viedä eteenpäin silloisessa muodossa.

Maanomistaja on esittänyt kiinteistöjen myymistä kaupungille. Ostettavien alueiden hankkiminen kaupungin omistukseen lisää mahdollisuuksia kehittää Kehä III:n varren maankäyttöä kaupungin tarpeiden mukaan Pohjois-Espoon yleiskaavatyön etenemisen myötä.

Nepperinportin asemakaavoituksen keskeydyttyä ehdotusvaiheessa on kauppahinnan arvioinnissa kohdetta syytä arvioida raakamaana. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon kiinteistöjen hyvä sijainti ja kaavaehdotuksen alueelle tuoma korkeampi odotusarvo. Hintaneuvotteluissa on päädytty yksikköhintaan 18,5 euroa / m2, jolloin kokonaishinnaksi muodostuu 2 399 000 euroa.

Vaikuttaa järkevältä kaupalta.