Ensi maanantaina pidetään kaupunginhallituksen iltakoulu talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman päivityksen valmistelusta ja sen päälle ylimääräinen kokous, jossa tärkeimpinä asioina subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja iltapäivähoidon asiakasmaksut.
Tässä lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kaupunginhallituksen jäsenen ja kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Maria Guzenina (sd) jättää tehtävän kun siirtyi valtuuston pj:ksi.
– Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetyksen toteaminen (Kv-asia)
Carl Haglund (SFP) muutti Helsinkiin, valtuustoon nousee Nina af Hällström.
– Muutokset varhaiskasvatusoikeuteen (Kv-asia)
Sivistystoimen johtajan Sampo Suihko esittää vastoin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kantaa, että valtuusto hyväksyy varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen varhaiskasvatuslain muutosten mukaisesti.
Se tarkoittaa siis sitä, että jokaisella lapsella on jatkossa oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Kuitenkin siten, että varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos vanhemmat ovat kokopäiväisesti töissä, opiskelevat tai toimivat yrittäjinä. Laajempaan varhaiskasvatukseen on oikeus myös, jos vanhempi on osa-aikaisesti töissä tai työllistymistä edistävässä toiminnassa, kuntoutuksessa tai vastaavassa. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista.
Muutokset koskisivat Espoossa noin 5 000 lasta, mikä on 40 % kaikista kaupungin järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Näistä lapsista 1 750 lapsen kokoaikainen varhaiskasvatus muuttuisi 20 tuntia viikossa järjestettäväksi varhaiskasvatukseksi. Osapäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevien 160 lapsen varhaiskasvatusaika lyhenisi viidellä tunnilla viikossa ja esiopetukseen liittyvän varhaiskasvatuksen rajaus osa-aikaiseksi koskee noin 2 600 lasta. 250 esiopetukseen liittyvässä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen päättyy vanhempien kotona olon vuoksi.
Varhaiskasvatusoikeuden muuttamisen arvioidaan säästävän 4-5 me vuodessa sen jälkeen, kun palvelut on saatu organisoitua lakimuutosten mukaisesti. Alkuvaiheessa säästöä syntyy vähemmän mm. siksi, että lasten päiväkoti ei saa muutoksen myötä muuttua ilman vanhempien suostumusta. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, miten osapäiväinen ja osaviikkoinen varhaiskasvatus saadaan organisoitua. Kustannuksissa ei ole huomioitu yksityisen hoidon tuella olevia lapsia, koska heidän osaltaan muutosten määrä ei ole tiedossa.
Vihreiden ryhmä on opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan linjoilla, eli esitämme, ettei rajoituksia oteta käyttöön, vaan lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen turvataan riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta. Rajaus hankaloittaisi perheiden arkea ja kaventaisi valinnanmahdollisuuksia, lisäisi hallinnollista työtä ja kontrollia sekä aiheuttaisi tilanteita, joissa lapsen ryhmä voisi vanhempien työtilanteen takia vaihtua yllättäen.
Järjestimme eilen aiheesta keskustelutilaisuuden, jossa käytiin hyvää keskustelua subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksista. Alustajana oli varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Hän totesi mm. että varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen on vaikeaa, jos lapsi käy päiväkodissa vain muutamana päivänä viikossa. Perheiden kannalta taas voi olla hankalaa, jos varhaiskasvatusta on viitenä päivänä viikossa neljä tuntia, jolloin päivittäinen aika jää lyhyeksi.
Esityslistalla kerrotaan harhaanjohtavasti, että Helsinki päättää asiasta keväällä 2016. Tosiasiassa Helsingin suurimmat ryhmät linjasivat, ettei rajausta tehdä, eli siitä ei erikseen enää olla päättämässä.
Pidän huonona ratkaisuna sitä Espoo lähtisi tässä tilanteessa heikentämään lapsiperheiden asemaa ja lasten oikeutta varhaiskasvatukseen, kun Helsinki on päätynyt toiseen ratkaisuun. Toivottavasti enemmistö kaupunginhallituksessa ja valtuustossa päätyy Espoossa samalle kannalle ja saamme säilytettyä päivähoito-oikeuden nykyisellään. Se olisi niin lasten kuin perheidenkin etu.
– Iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen tarkistaminen 1.8.2016
Esitetään, että kaupunginhallitus korottaa iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja niin, että 1.8.2016 alkaen asiakasmaksu kokoaikaisesta iltapäivätoiminnasta on 140 e/kk ja osa-aikaisesta 80 e/kk.
Laki mahdollistaa asiakasmaksujen korottamisen siten, että kokoaikaisen iltapäivätoiminnan osalta maksu voi olla enintään 160 e/kk ja osa-aikaisen toiminnan osalta enintään 120e/kk.
Espoossa maksut ovat nyt 120 e/kk ja 60 e/kk. Nämä summat on päätetty vuonna 2009. Esitetty korotus olisi indeksikorotus pyöristettynä lähimpään 10 euroon.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätyi äänestysten jälkeen esittämään maksuiksi 130 e/kk ja 80 e/kk.
Tehdyn IVA-selvityksen mukaan maksujen korottaminen vähentää osallistumista iltapäivätoimintaan sitä enemmän mitä enemmän maksuja korotetaan siitäkin huolimatta, että asiakasmaksuista on mahdollisuus saada vapautus- tai huojennus. Maksujen korottaminen saattaa lisätä palveluntarvetta koulujen muussa kerhotoiminnassa, asukaspuistoissa, kirjastoissa ja nuorisotoimessa. Myös maksuvapautus- ja -huojennusanomusten määrä kasvaa sitä enemmän mitä enemmän maksuja korotetaan, mikä lisää hallinnollista työtä.
Talouden näkökulmasta maksujen korottaminen indeksin mukaan säästää vuositasolla noin 760 000 euroa ja korottaminen kaksinkertaiseksi noin 2,9 miljoonaa euroa edellyttäen, että palveluntuottajien avustuksia pienennetään korotuksia vastaavalla summalla.
Palveluntuottajien näkökulmasta asiakasmaksuja tulisi korottaa maltillisesti ja suhteessa enemmän osa-aikaisessa toiminnassa kuin kokoaikaisessa toiminnassa.
Lautakunnassa vihreät olivat voittaneen esityksen takana. Vähintäänkin sillä linjalla olemme myös kaupunginhallituksessa.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Saamme esittelyn Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta. Tämä onkin tärkeää, kun ministeri Tiilikainen ilmoitti eilen hallituksen tukevan hanketta 30%:lla vuosina 2017-2019. Päätös liittyy myös käynnissä oleviin MAL-neuvotteluihin ja erityisesti asuntotuotantotavoitteisiin. Ministerin rahoituspäätös antoi vauhtia tärkeälle hankkeelle. Espoossa tarvitaan nyt paitsi päätös hankkeen käynnistämisestä, myös uuden reitin mahdollistavia kaavamuutoksia.