Tila- ja asuntojaoston syyskauden ensimmäisen kokouksen asialista on pitkä ja painava: Meri-Matin suurlukion ja Matinkylän uimahallin sekä Leppävaaran koulukeskus Monikon hankesuunnitelmat, talousarvioesitys vuosille 2017-2021 investointien osalta ja menettelytapaohje sisäilmaongelmien korjaamiseen, vammaisten asumisen parantamiseen tähtäävä ohjelma sekä vastauksia useisiin valtuustoaloitteisiin.
Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuullaan seuraavat selostukset:
– Ajankohtaiset sisäilmakohteet (Maija Lehtinen)
– Kiinteistönhoidon ostopalvelutilanne (Maija Lehtinen)
Lisäksi jaostolle saadaan katsaus Espoon sairaalan tilanteesta.
– Meri-Matin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Meri-Matin kouluun tulee suurlukio sekä sairaalakoulun sivutoimipiste. Hankkeen kustannuksia on karsittu matkan varrella mm. siten, että maanalaisista autopaikoista on luovuttu ja koululle tulee vain 4 liikuntaesteisten paikkaa. Tämä on perusteltua, kun sijainti on aivan metroaseman vieressä ja parkkipaikkoja rakennetaan muiden hankkeiden yhteydessä. Nuorisotiloista on luovuttu. Niitä on jo Ison omenan palvelutorilla ja Matinkylän monitoimitalolla.
Tiloja pyritään optimoimaan vielä jatkosuunnittelussakin kustannussäästöjen löytämiseksi. Opiskelijamäärä on vähintään 1 150 opiskelijapaikkaa, sisältäen sairaalakoulun 25 oppilaspaikkaa. Tätä on opetuslautakunta kritisoinut ja edellyttänyt, että jos paikkoja vähennetään aluperin suunnitellusta (1400), ne on korvattava muiden lukiohankkeiden yhteydessä.
Tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi niin liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, taiteen perusopetuksen, työväenopiston kuin kuntalaistenkin käyttöön. Sinne on tulossa mm. akustoitu sali, jota tullaan hyödyntämään paitsi liikuntaan, myös juhla- ja kokoontumispaikkana sekä esiintymissalina.
Kattohinnaksi asetetaan 45,7 me, tavoitehinta on 42 me. Hankkeen toteuttaa kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö kaupungin takaamalla lainalla.
Koska rakentaminen tapahtuu rinnan Tynnyripuiston maanalaisen pysäköintilaitoksen ja Matinkylän uimahallin uudisrakennuksen kanssa, aikataulu on niihin sidoksissa. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan kesäkuussa 2018 ja valmista olisi kesäkuussa 2021.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on edellyttänyt, että tilat voidaan ottaa käyttöön aiemman suunnitelman mukaisesti jo 2020. Hankala yhtälö.
Hankkeen toteutuksessa näkyy, että kustannussäästöihin pyritään kaikin mahdollisin keinoin. On kuitenkin tärkeää, ettei tehdä säästöjä, jotka kostautuvat myöhemmin. Puuttumaan jäävät lukiopaikat on huomioitava jatkossa.
– Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Matinkylään saadaan vihdoin kauan kaivattu uimahalli. Allasmääristä tingitty ja kuntosalista luovuttu rakennuspaikan ahtauden ja kustannusten karsimisen takia. Vesipinta-alaa on n. 420 m2 vähemmän kuin tarveselvitysvaiheessa. Esimerkiksi erillinen hyppy-vesijuoksuallas on jäänyt pois.
Liikunta- ja nuorisolautakunta on edellyttänyt, että hankesuunnitelmassa toteuttamatta jäävä allaskapasiteetti toteutetaan Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen yhteyteen.
Lisäksi lautakunta on edellyttänyt, että opetusaltaan koon on oltava vähintään 150 m2, kun se hankesuunnitelmassa on 140 m2. Kuntosalista luopuminen nähdään ongelmaksi erityisesti ikäihmisten osalta, koska monet ikäihmiset käyttävät kuntosalia nimenomaan uimahallien yhteydessä.
Esteettömyys on hankesuunnitelmassa kattavasti huomioitu.
Hankkeen kattohinta on 27 me, tavoitehinta 25,5, me. Se ei sisällä kaavan edellyttämiä autopaikkoja (49 kpl), jotka hankitaan erikseen Tynnyripuiston maanalaisesta pysäköintilaitoksesta.
Tämänkin hankkeen toteuttaa kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö kaupungin takaamalla lainalla. Ja rakentamisaikataulurajoitteet ovat samat kuin Meri-Matin koululla.
Pohdin, onko tilojen karsiminen pitkällä tähtäimellä järkevää. Matinkylä on voimakkaasti kasvava alue, ja kysyntää palveluille tulee varmasti olemaan. Tehdäänkö nyt lyhytnäköisesti liian pieni halli? Osa rajoitteista johtuu myös tontin ahtaudesta. Toisaalta sijainti välittömästi metroaseman vieressä on toisaalta optimaalinen.
– Monikon (Leppävaaran koulukeskus ja ympärivuorokautinen päiväkoti) hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Monikon peruskorjaus- ja uudisrakennushanke sisältää suomenkielisen yhtenäisen peruskoulun, ruotsinkielisen alakoulun, suomenkielisen päiväkodin ja ruotsinkielisen päiväkodin. Molemmissa päiväkodeissa on vuoropäivähoitoa. Oppilasmäärä on yhteensä 1056 ja päiväkotien paikkamäärä 252. Leppävaaran yläkoulu on liikuntapainotteinen.
Vanha, asemakaavassa suojeltavaksi esitetty osa peruskorjataan. Muut nykyiset koulun osat puretaan.
Monikkoon siirtyvät myös Boställsskolan ja Boställs daghem, jotka toimivat entisissä Mäkkylän koulun huonokuntoisissa tiloissa sekä Bergans daghem.
Iltaisin koulun yleiset opetustilat sekä erikoisluokat ovat taiteen perusopetuksen ja kuntalaisten käytössä. Lähellä sijaitsevat liikuntahalli, urheilupuisto ja eri-ikäisille sopivat lähiliikuntapaikat täydentävät alueen sivistystoimen palveluja.
Hanke toteutetaan kaupungin omana hankkeena Tilapalveluiden taseeseen. Kattohinta on 42,5 me. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2020.
Aikataulu on riittävä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle. Muutenkin niin ovala kuin sverum ovat lausunnoissaan tyytyväisiä hankkeeseen.
Tämä on hyvä ja tilatehokkuutta parantava hanke, kun kaksi koulua ja päiväkotia saadaan saman katon alle ja voidaan hyödyntää läheisen urheilupuiston palveluita. Merkittävää on myös se, että ensimmäistä kertaa suomen- ja ruotsinkieliset koulut saadaan saman katon alle.
Hanke on kiireellinen, koska korvattavat koulut ovat kiireellisimpiä sisäilmaongelmakohteita ja Veräjäpellon koulu toimii jo väistötiloissa.
– Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi (Kh-Kv-asia)
Mari Anthonin (vihr.) ja 38 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että selvitetään mahdollisuus tehdä kaikissa Espoon kouluissa THL:n suosittelema oirekysely mahdollisimman pikaisesti. Alakoulujen oirekysely suunnataan oppilaiden huoltajille ja se voidaan toteuttaa sähköisesti Wilman kautta. Yläkouluissa ja lukioissa kysely voidaan tehdä oppilaille koulussa.
Vastauksessa todetaan, että sisäilmaongelmien käsittelyssä noudatetaan kaupungin sisäilma-asioiden menettelytapaohjeita, joihin ei sisälly oirekyselyiden tekemistä kaikille kaupungin kiinteistöjen käyttäjille. Kiinteistökannan kunnosta saadaan parhaiten ajankohtaista tietoa kiinteistöjen kuntoarvioiden kautta. Koko kiinteistökannan käyttäjille tehtävää oirekyselyä ei pidetä tässä vaiheessa tarpeellisena eikä kustannustehokkaana tapana sisäilmaongelmien ennakoinnissa.
Lisäksi todetaan, että Espoon kouluissa tehdään ennakoivasti kolmen vuoden välein terveystarkastajan toimesta kiinteistön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvä tarkastuskäynti, johon osallistuvat tilojen käyttäjä ja tilapalveluiden edustaja. Tarkastuksen osana käsitellään myös mahdolliset kohteen sisäilmaongelmat tai sisäilmaongelmaepäilyt.
Ja lopuksi todetaan, että Tilapalvelut-liikelaitos toteuttaa koulu- ja päiväkotikohteiden koko henkilöstölle asiakastyytyväisyyskyselyn syksyn 2016 aikana. Kyselyyn sisältyy myös kohteen sisäilmaolosuhteita koskevia kysymyksiä ja näin saadaan tietoa myös käyttäjien kohdekohtaisista havainnoista sisäilmaan liittyen.
Vastaus on valitettavan puutteellinen. Oirekyselyiden tarpeettomuutta perustellaan kustannustehokkuudella ilman minkäänlaisia vaikutus- tai kustannusarvioita.
Kaupungin uusi menettelytapaohje on tämän kokouksen listalla (ks. kohta 14) tiedoksi merkittävänä asiana. Ohjeistus on sinänsä parannus aiempaan, kun ongelmiin puuttumisen prosessi on selkeästi kuvattu ja vastuutettu. Prosessikuvauksesta puuttuu kuitenkin oireilevien lasten näkökulma. Tätä ja Marin aloitetta olen pitänyt esillä koko valmisteluprosessin ajan.
Menettelytapaohjeessa mainitaan oirekyselyt ainoastaan työterveyspalveluiden yhteydessä ja mahdollisesti tehtävinä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviksi on listattu seuraavat:
– Toimittaa pyydettäessä sisäilma-asioihin liittyvät havainnot mm. oireilevien määristä sekä oireiden syistä.
– Tekee jatkuvaa pidemmän aikajänteen seurantaa oireiluista.
– Osallistuu henkilöstölle järjestettäviin tiedotustilaisuuksiin.
Minusta vastaus ei ole riittävä vaan se pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Vähintäänkin pitää olla kustannusarvio kyselyiden tekemisestä ja selkeä malli, miten oppilaiden oireet otetaan huomioon, jos ei systemaattisia THL:n suosittelemia kyselyitä ryhdytä tekemään.
– Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta (Kh-Kv-asia)
Mikko Peltokorven (kok) ja 29 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että kaupunginhallitus pikaisesti selvittää mahdollisuutta kokeilla ns. ranskalaista KVR-urakkamallia päiväkoti- ja kouluhankkeissa tavoitteena luoda siitä pysyvä menettelytapa ns. tyyppiratkaisujen etsimiseksi ja sen varmistamiseksi, että hankkeeseen varatut aina riittävät.
Tässä mallissa tilaaja ilmoittaa tarjouspyynnössään kokonaishinnan, jonka on valmis maksamaan kokonaistoteutuksesta ja tarjoajat esittävät tarkennetut ratkaisumallinsa ja yksilöivät laatutason, minkä ovat tilaajan reunaehdoissa valmiit toteuttamaan. Valituksi tulee se urakoitsija, joka eniten tuottaa lisäarvoa tilaajan asettamiin minimireunaehtoihin nähden.
Vastauksessa todetaan, että toteutustavan riskeinä ovat muun muassa vähäiset kokemukset toimialalla harvoin käytetystä urakkamuodosta sekä tilaajan toiminnallisten ja elinkaaritavoitteiden varmistaminen. Päiväkodeissa kyseisen toteutustavan käyttöönottoa voidaan selvittää siten, että useampia päiväkoteja kilpailutetaan yhdessä suurempana kokonaisuutena.
Pidän tärkeänä, että urakkamuodosta huolimatta kaupungilla säilyy ote niin tarpeiden kuin laatutason määrittelystä.
– Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta (Kh-Kv-asia)
Jukka Kilven (ps) ja 14 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että kaupunginhallitus ryhtyy kiireellisesti seuraaviin toimenpiteisiin:
– Leppävaaran uimahallin peseytymistiloihin välittömästi liittyvät saniteettitilat suojataan näköesteillä niiden sujuvan käytettävyyden mahdollistamiseksi.
– Uimahallin suuremmassa saunassa lauderatkaisua korjataan niin, että löylyn heittäminen on mahdollista.
– Uimahallin pukukaapit vaihdetaan normaalikokoisiin pukukaappeihin, joihin myös talvivaatteiden sijoittaminen on mahdollista.
Vastauksessa todetaan lyhyesti, että liikuntapalvelut on hyväksynyt ratkaisut ja että ne ovat rakennusmääräysten mukaiset ja rakennuslupavaiheessa hyväksytty. ja että tilapalvelut seuraa tilojen toimivuutta ja toteuttaa tarvittavia korjauksia vuosikorjausten yhteydessä.
Vastaus voisi kyllä olla tarkempi ja ottaa kantaa esitettyihin ongelmakohtiin.
– Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoiminen (Kh-Kv-asia)
Veera Ruohon (ps) ja 40 muun allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että Espoon kaupunki digitoi eli valokuvaa ja/tai videokuvaa kaikki sisäilmaan vaikuttavat ja piiloon jäävät rakenteensa vaiheittain. Lisäksi ulkona säilytettävän rakennusmateriaalin suojaaminen tulee tallentaa digitaalisesti. Kaupunki voi velvoittaa myös rakentajaa tähän tehtävään. Tämä motivoi rakentajaa huolellisuuteen ja ongelmatapauksissa digitallenteet voivat nopeuttaa virheiden jäljittämistä.
Vastauksessa todetaan, että rakennusalalla on ollut jo pitkään käytössä valokuvaaminen ja videokuvaaminen toteutuksen dokumentoinnissa ja että Tilapalvelut-liikelaitoksessa on myös toimittu rakennusalan yleisen käytännön mukaisesti dokumentoiden hankkeet tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tilapalvelut liikelaitos omaa toimintaa kehittäessään tulee kiinnittämään edelleen huomiota myös valtuustoaloitteessa ehdotettuun valokuvien ja videoiden arkistointiin.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017 – 2021 investointien osalta
Investointiohjelman laadintaa raamittaa valtuuston TATU-ohjelman yhteydessä asettama investointikatto 280 me/v. Investointikattoa ei voi kiertää yhtiö- tai vuokrahankkeilla, vaan ne vastaavasti vähentävät kaupungin omia investointeja.
Perusparantamiseen on varattu vuosittain 9 me. Lisäksi elinkaarta jatkaviin investointeihin on varattu vuosittain 6,7 me (tälle vuodelle ennustettu 7,2 me). Nämä luvut ovat samat kuin aiempina vuosina.
Investointiohjelma vaatii vielä paneutumista, esitän että jätetään pöydälle. Tämä on yksi budjettineuvottelujen tiukoista väännöistä, johon on syytä paneutua huolella jo tässä vaiheessa. Valmistelu luonnollisesti lähtee valtuuston asettamasta investointikatosta, mutta nyt vasta nähdään, mitä se tarkoittaa käytännössä. Liitteessä on listattu hankkeet, jotka on siirretty investointikauden 2017-2026 ulkopuolelle. Niitä on paljon.
Kehysneuvotteluissa päätettiin yksimielisesti kj:n esityksestä, että turvallisten ja terveellisten palvelutilojen varmistamiseen ja sisäilmaongelmien korjaamiseen lisätään investointiohjelmaan vuosittainen harkinnanvarainen 10 me joustovara yllättävästi esiin tuleviin korjaustarpeisiin vuosina 2017-2019. Tämä varaus ei näy esityksessä mitenkään.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen vuoden 2016 seurantaraportti I (osittain Kh-asia)
Tilapalvelut-liikelaitoksen sitovat tulostavoitteet ja niiden toteutuminen:
Tavoite 1: Vuoden 2016 tulostavoite on 15,9 me ylijäämäinen tulos ennen varauksia.
Toteutuminen 31.7.2016: Tuloksen ennustetaan olevan noin 17,8 me ylijäämäinen ennen tilinpäätössiirtokirjauksia
-> Tulostavoite toteutuu
Tavoite 2: Talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Toteutuminen 31.7.2016: Muutetun talousarvion mukaan investointien enimmäismäärä on 95,2 me. Investointien ennustetaan olevan 78,1 me joidenkin hankkeiden viivästymisen takia.
-> Tulostavoite ei toteudu, koska kustannusarviot ovat joidenkin hankkeiden osalta ylittyneet ja niiden niiden suunnittelua on muutettu/jatkettu kustannusten alentamiseksi.
Tilapalveluiden toiminnan kehittämistä on jatkettu tuottavuuden parantamiseksi ja säästöjen löytämiseksi. Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin tehostaminen on käynnistynyt sekä
tyyppikouluratkaisuja kehitellään. Näistä on puhuttu paljon niin jaostossa kuin valtuustossakin.
Sisäilmaongelmien menettelytapaohjeita on päivitetty. Tavoitteena on myös
sisäilmakorjausten tehostaminen ja väistötilaratkaisujen edullisuuden kehittäminen.
Ensimmäiselle toimintavuodelle asetetut TATU säästö- ja tuottavuustavoitteet (2,5 me) tullaan saavuttamaan (toteuma on 31.7.2016 noin 2 me).
Lisäksi päätettävänä on Paapuurin päiväkodin rakentamisen aloittamisen. Urakan kilpailutuksen perusteella hankkeen kokonaismäärärahan tarvetta on jouduttu korottamaan 5,6 me -> 5,8 me. Päiväkodin valmistuminen suunnitellun aikataulun mukaan on tärkeää, jotta Saunalahden koulussa väistössä oleva päiväkoti voi siirtyä uusiin tiloihin vuoden 2017 aikana ja näin ei menetetä koulun rakentamiseen saatuja valtionapuja.
Toiminnan kehittäminen näyttää etenevän. Investointien kanssa on tekemistä ja sisäilmaongelmien selättämisessä pitäisi alkaa syntyä tuloksia.
– Espoonlahden paloaseman uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen
Kyseessä on uudisrakennus, joka korvaa Espoonlahden nykyisen, Rehtorintiellä sijaitsevan, paloasemarakennuksen. Rehtorintien tontti voidaan kaavoittaa muuhun käyttötarkoitukseen edellyttäen, että kaupunkitekniikan keskuksen kohteessa sijaitseva tukikohta siirtyy muihin tiloihin. Paloasema on siirretään Espoonlahteen (Tyskaksenkaari 3).
Tavoitekustannukset enintään 5,442 me. Hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että rakentaminen alkaa tammikuussa 2018 ja valmistuu joulukuussa 2018.
Aikataulua perustellaan sillä, että Länsimetron jatkeen liikennöidessä tärinärajoitteet tiukentuvat, joka johtaa merkittävästi varovaisempaan louhintaan ja näin kalliimpiin toteutuskustannuksiin, mikäli hanke viivästyy.
Tämän hankkeen kiireellisyydestä on käyty keskustelua, kun koulupuolella paine on kova. Pelastuslaitosten asema liittyy myös tulevaan maakuntauudistukseen, jonka yhteydessä ratkaistaan, mikä taho jatkossa on vastuussa palo- ja pelastustoimen järjestämisestä.
– Sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi laadittujen menettelytapaohjeiden päivittäminen
Ohjeet on päivitetty, jotta vastuut saataisiin selkiytettyä, reagointiaikaa nopeutettua ja asiakastyytyväisyyttä parannettua sisäilma-asioiden hoitamiseen liittyen. Ongelmien korjaamisen lisäksi huomiota on kiinnitetty viestinnän merkitykseen.
Päivitetyssä ohjeistuksessa prosessi on jaoteltu neljään eri vaiheeseen:
1. Ongelman havaitseminen
2. Kiinteistönhoito- ja siivoustoimenpiteet
3. Kunnossapitotoimenpiteet
4. Vaativammat tutkimus- ja korjaustoimenpiteet
Ohjeistuksen yksinkertaistamisen lisäksi suurimmat muutokset liittyvät prosessin uudenlaiseen roolitukseen. Asiakaspäällikkö ja projektinvetäjä muodostavat työparin, jossa asiakaspäällikkö pitää yhteyttä tilojen käyttäjään ja projektinvetäjä vastaa projektin teknisestä toteutuksesta.
Toivottavasti uusi systeemi saadaan nyt toimimaan niin, että vastuut ovat selvät, ongelmiin tartutaan viipymättä ja viestintä myös oppilaiden ja vanhempien suuntaan toimii. Ohjeistuksessa pitäisi minusta selkeämmin näkyä oppilaiden näkökulma ja oireiden systemaattinen kartoitus (ks. listan kohta 7).
– Asumisen ohjelma – Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016-2025
Ohjelman tavoitteena on kehittää vammaisten asumisen palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta: laadukasta palvelutarpeen arviointia, tarkoituksenmukaisia palveluja ja monipuolista palveluvalikoimaa.
Espoossa asuu tällä hetkellä lapsuudenkodissaan yli 200 täysi-ikäistä
kehitysvammapalvelujen piirissä olevaa henkilöä. Heidän määränsä kasvaa 20-30 henkilöllä vuosittain.
Asumisen palvelujen tuottamisen painopiste siirtyy vähitellen asumisyksiköissä toteutettavasta ympärivuorokautisesta asumisen tuesta erilaisiin tavalliseen asuntoon tuotettaviin asumisen tuen tapoihin. Vammaisille henkilöille pyritään löytämään jatkossa entistä enemmän asuntoja normaalista asuntokannasta ja pienten vammaisille henkilöille tarkoitettujen asumisyksiköiden rakentaminen vähenee. Ohjelmakauden aikana 2016 – 2025 varaudutaan tarjoamaan muutama tontti runsaasti tukea tarvitsevien vammaisten henkilöiden asumisyksiköille.
Ohjelmassa on neljä tavoitetta ja niiden saavuttamiseksi toimenpiteet:
1. Vammaisten henkilöiden asumisen tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti kotiin tuotavien palveluiden avulla
2. Asumisen palvelut ovat laadukkaita, kustannustehokkaita ja sosiaalisesti kestäviä
3. Laitosasuminen on purettu vuoteen 2020 mennessä
4. Asumisen asiakkaat ovat tyytyväisiä asumisen palveluihinsa
Espoon vammaisneuvosto on antanut lausuntonsa ohjelmasta. Siinä korostetaan erityisesti esteettömien asuntojen määrän lisäämistä ja tarvetta myös perheasunnoille ja palveluille perheille, joissa vanhempi on vammautunut. Lisäksi vammaisneuvosto korostaa yhteisöllisyyden lisäämistä ja asumisesta koituvien maksujen kohtuullisuutta.
Tärkeä ohjelma, jossa on määrätietoinen ote vammaisten asumisen ongelmien ratkomiseen. Toivottavasti löytyy myös resurssit sen toteuttamiseen. Tavoite esteettömän asumisen lisäämisestä on tärkeä ja se on syytä huomioida myös Asunto-ohjelman päivityksessä.
Tärkeää on myös asumispalveluiden suunnittelu yhteistyössä vammaisten ja heidän perheidensä kanssa, palveluiden kohtuuhintaisuus sekä tavoitteeksikin nostettu asumistyytyväisyyden mittaaminen.