Maanantaina kaupunginhallituksessa taas pitkä lista. Alla kokousasiat avattuna, eslityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Merkittävimpänä ensi vuoden talousarvion kehys ja veroprosentti, joista päätetään lopullisesti valtuustossa 12.9. Kesäkuussa kaupunginhallitus antoi kehysohjeen ja silloin esitimme muutoksia, koska pidimme kehystä tarpeisiin nähden liian tiukkana. Valitettavasti esityksemme ei juuri saanut kannatusta. Kesän aikana ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, eli jatkamme samalla linjalla.
– Paapuurin päiväkodin, hankkeen 3688, rakentamisen aloittamisen hyväksyminen
Kilpailutuksen perusteella määrärahatarve on noussut 5,6 me -> 5,8 me. Siksi aloittamiselle pitää hakea erikseen lupaa kaupunginhallitukselta.
Päiväkodin valmistuminen suunnitellun aikataulun mukaan on tärkeää, jotta Saunalahden koulussa väistössä oleva päiväkoti voi siirtyä uusiin tiloihin vuoden 2017 aikana. Se puolestaan on tärkeää, koska Saunalahden koulun saama valtionapu 3,8 me joudutaan palauttamaan, elleivät tilat ole koulukäytössä vuonna 2017. Eteenpäin siis.
– Vuoden 2016 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia)
Tilannekuvassa ei suuria muutoksia: Työttömyys kasvaa edelleen ja eivätkä verotulot kasva toivotusti. Samalla asukasmääärn kasvu ja ikääntyminen kasvattavat palvelu- ja investointitarpeita.
Näillä näkymin vuosikate tulee olemaan tasoa 128 me (tavoite 200 me vuoteen 2019 mennessä) ja vuoden 2016 tulos positiivinen. Vuosikate ja tulosennuste ovat kuitenkin vielä merkittävästi alle kestävän talouden tavoitetason. Seurantaraportissa kuvataan hyvin toimialojen tilannetta ja pysymistä talousarviossa. Paljon hyvää kehittämistyötä tehdään kustannusten suitsimiseksi, mutta ylityspaineitakin on.
Toimialojen tavoitteeksi on asetettu vielä 15 me lisäsäästöjen löytäminen vuoden loppuun mennessä. Tämä ei vielä näy toimialojen ennusteissa.
Liitteenä on myös lauta- ja johtokuntien vastaukset arviointikertomuksen huomioihin ja vuoden 2016 talousarvioon liittyviin pöytäkirjamerkintöihin.
– Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia)
Esitetään että valtuusto hyväksyy ensi vuoden talousarvion suunnittelun pohjaksi vuoden 2017-2019 toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot. Lisäksi esitetään hyväksyttäväksi vuosien 2017-2026 investointikehys.
Kehys on valmisteltu kaupunginhallituksen 20.6. hyväksymän kehysohjeen sekä talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti. Toimialojen esittämien TATU- ja sopeutustoimien lisäksi menojen lisäystarpeita on jouduttu karsimaan, jotta on päästy TATU-ohjelman keskeisiin taloustavoitteisiin ja kaupungin velkamäärä kääntyy laskuun valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Kehysesitys pitää sisällään myös kilpailukykysopimuksen arvioidut vaikutukset vuosille 2017-2019. Kilpailukykysopimus alentaa kaupungin henkilöstökuluja arviolta yhteensä 12 me vuonna 2017.
Toimintatulojen tavoitetta vuosille 2017-2019 on kasvatettu asiakasmaksutuloja sekä maankäytön tuloja lisäämällä. Tässä pelkona on, että jo kertaalleen torpatut asiakasmaksukorotukset tuodaan uudelleen päätettäväksi.
Kaupungin vuosikatteen tulee nousta yli 200 me tasolle vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta kaupungin rahoitusasema säilyy terveenä ja velkaantuminen taittuu. Kehyksessä kaupungin vuosikate on 180 me vuonna 2017 ja nousee 211 miljoonaan vuonna 2019.
Kesäkuussa käytiin kehysneuvottelut, joista jäi käteen vain laiha sopu siitä, että koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien korjaamiseen varataan vuosittain 10 me joustovara. Nyt tämäkin on virkamiesesityksessä vesitetty niin, että raha tulee hakea investointiohjelman sisältä hankkeiden kustannustasoa alentamalla. Tämä ei vastaa rymien käymien neuvottelujen tulosta. Mielestämme koulukorjusten rahoittaminen ei saa olla muiden hankkeiden kustannuksista kiinni.
Kesäkuussa esitimme menokehykseen sekä sivistystoimeen että sosiaali- ja terveystoimeen 10 me lisäystä, jotta valtuuston ja kaupunginhallituksen aiemmin tekemiä päätöksiä liittyen palvelutason heikentämiseen ja maksukorotuksiin ei tarvitse avata. Lisäksi esitimme, että infrainvestoinneissa tiehankkeista siirretään rahaa koulu- ja päiväkotirakentamiseen.
Koska nämä tarpeet eivät kesän aikana ole mihinkään hävinneet pidämme lisäyksiä kehykseen edelleen tarpeellisina. Kaupunginjohtajan jo muutenkin tiukka kehysesitys pitää sisällään 15 me lisäsäästötavoitteen toimialoille.
Pidämme maltillista kunnallisveron nostoa parempana ratkaisuna talouden tasapainottamiseen ja velkamäärän kasvun taittamiseen kuin merkittävää palvelutason laskua ja koulukorjausten lykkäämistä.
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2017 (Kv-asia)
Pohjaesitys on nykyiset prosentit sillä muutoksella että kiinteistöverot korotetaan uuteen valtion määräämään alarajaan. Tästä odotettavissa kiinteistöveron tuottoon noin 6 me kasvua.
Kuten edellisessä kohdassa totesin, ryhmämme näkee veroprosentin korottamisen tässä taloustilanteessa vastuullisempana tapana tasapainottaa taloutta ja hillitä velkamäärän kasvua kuin palveluiden karsimisen.
– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2016 (Kv-asia)
Tässä lyhyet koosteet suoraan selostustekstistä:
Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma
Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa on kehitetty ja mallinnettu uusia toimintoja ja näin lisätty kaikille ikääntyneille avointen ja maksuttomien, hyvinvointia kohentavien aktiviteettien tarjontaa ja tiedotusta. Alkuvuodesta käynnistyi vauhdilla Seniori-Vamos-projekti, jonka tavoitteena on mm. kehittää kotiin vietävää vapaaehtoistoimintaa ja vähentää iäkkäiden syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Yhdessä senioreiden ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteilla aivojumppakäsikirja, joka on osa ikääntyvien aivoterveyden edistämiseen liittyvää kampanjaa.
Kestävän kehityksen ohjelma
Espoo sai keväällä tunnustusta Euroopan kestävimpänä kaupunkina ja Espoon kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus palkittiin vuoden vaikuttavimpana. Ilmasto-ohjelma 2016-2020 on valmisteltu päätöksentekoa varten. Ohjelmalla asetetaan uudet ilmastotavoitteet ja edistetään kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tuhansia asukkaita on osallistunut kestävän kehityksen työhön Vihervuoden sekä kestävän elämäntavan tapahtumien ja talkoiden kautta.
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma
Espoo Innovation Gardenin verkkosivut täydentyivät kaupunkikeskuksia ja -alueita potentiaalisina investointikohteina esittelevällä Locate in Espoo-osiolla. Keväällä käynnistynyt Smart & Clean -yhteistyöhanke rakentaa pääkaupunkiseudusta merkittävää ekologisten ja älykkäiden ratkaisuiden referenssialuetta. Digitaalisen markkinavuoropuhelun mallia pilotoitiin Suurpelto III:n alueellisessa energiaratkaisuhankinnassa. Yrittäjien ja kaupungin johdon välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi päätettiin kutsua koolle keskeisimpiä vaikuttajia espoolaisten suuryritysten, yrittäjien ja yrityskiihdyttämöjen joukosta syksystä 2016 alkaen.
Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma
Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman viimeisenä toimintavuonna toimenpiteet ja projektit painottuvat nuorten työttömyyden vähentämiseen. Monialaista tukea nuorille tarjoavan Ohjaamo Espoon ja maahanmuuttajataustaisten nuorten Urax-työhönvalmennushankkeen lisäksi on edistetty mm. nuorten naisten ja tyttöjen hyvinvoinnin paranemista yhteistyössä kaupungin toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tilastojen mukaan hyötytavoitteet ovat osittain kääntyneet positiiviseen suuntaan, koska mm. nuorisotyöttömyyden kasvu näyttäisi taittuvan ja nuorten asunnottomuus vähenevän.
Osallistuva Espoo -ohjelma
Asukkaille julkaistiin vaikuttamisesite, joka näyttää havainnollisten tarinoiden avulla, mitä asukas voi tehdä missäkin tilanteessa muuttaakseen Espoota mieleisekseen. Viranhaltijat saivat tietopaketin ja koulutusesityksen sosiaalisen median käyttämisestä asioiden valmistelussa. Vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston jäsenet haastateltiin hyvien käytäntöjen ja kehityskohteiden löytämiseksi. Nuoret osallistuivat kesäkuussa Rantaraitin kehittämiseen yhteiskunnallisen vaikuttamisen Safari-leirillä.
– Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toiminnan ja tehtävien siirrosta Omnia koulutus Oy:lle aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Uusi kuntalaki velvoittaa kuntia ja kuntayhtymiä yhtiöittämään toimintansa silloin, kun toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Se voidaan tehdä joko niin, että markkinaehtoinen koulutustoiminta siirtyy koulutuskuntayhtymän tytäryhtiölle tai että koko kuntayhtymän toiminta siirtyy sellaisenaan Omnia koulutus Oy:lle.
Selvityksen myötä on päädytty esittämään koko toiminnan yhtiöittämistä. Tätä perustellaan sillä, että Omnia koulutus Oy voi yhtiömuotoisessa toiminnassa vastata jatkossakin kaikista nykyisistä kuntayhtymän tehtävistä ja asiakkaille voidaan tarjota yhden luukun periaatetta. Toimimalla yhtenä juridisena yksikkönä voidaan myös optimoida resurssien käyttö. Yhtiömallin myötä työ- ja elinkeinoelämälle suunnattujen palvelujen volyymin kasvu tulee Omniassa vahvistumaan. Nämä palvelut perustuvat markkinaehtoiseen kilpailuun.
Kilpailluilla markkinoilla olevaa toimintaa Omniassa ovat mm. työvoimakoulutus, kotouttamiskoulutukset, yrityksille suunnattu henkilöstökoulutus sekä muut erillisrahoitteisesti toteutetut koulutukset, joissa rahoittajana on muu kuin julkinen taho.
Tämä on pitkälle yhdessä henkilöstön kanssa valmisteltu asia, joka juontaa juurensa maan hallituksen päätöksistä. Paljon keskusteltu avoimuusasia toki relevantti tässäkin, vaikka nykyisen kuntayhtymän ohjaaminen tapahtuu sekin konserniohjauksen kautta.
– Osallistujan nimeäminen Nordic Smart Cities Live -konferenssiin 2.-3.11.2016
Kaupunginhallituksen pj. Markus Torkki lähtee edustamaan kaupunkia Tukholmassa pidettävään konferenssiin.
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset vuonna 2016
Konsernipalvelujen Espoo tietotekniikka -tulosyksikön sekä hankintakeskuksen toiminnan tehostaminen ja tuloksellisuuden varmistaminen edellyttävät yksiköiden toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointia. Toimintoja uudelleen organisoidaan vastaamaan toimintaympäristön muuttuneita toiminnallisia ja osaamiseen liittyviä vaatimuksia.
Erityisesti hankintatoimen resursseista olen ollut huolissani. Hyvä että vahvistusta on tulossa.
Konsernipalveluiden hankintakeskukseen esitetään seitsemää uutta virkaa konsernipalveluiden hankintakeskukseen. Kysyn, miten rekrytoinneissa näkyy strateginen hankintaosaaminen sekä asiantuntemus vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kriteerien huomioimisessa hankinnoissa.
– Espoon kaupungin lausunto hallituksen esityksestä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta
Lakimuutokset liittyvät maan hallituksen päätöksiin leikata Ammatillisesta peruskoulutuksesta leikataan 190 me, joka vastaa 11,47 % ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta. Lisäksi hallitus on päättänyt indeksikorotusten tekemättä jättämisestä koulutuksen ja taiteen perusopetuksen rahoitukseen.
Lausunnossa todetaan, että opetus-, sivistys- ja kulttuuritoimeen kohdistuvilla rahoituksen vähentämisillä ja indeksin jäähdyttämisellä joudutaan supistamaan kuntien kustannuksia ja sillä on suora vaikutus julkisen puolen tarjoamien palvelujen määrään ja laatuun. Kunnilla ei ole mahdollisuutta kompensoida valtionosuuksien laskua.
Tärkeänä pidetään sitä, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle oppilaalle voidaan taata toisen asteen tai muu koulutuspaikka. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset 190 miljoonaa euroa ja tehtävä opiskelijamäärien leikkaus uhkaa koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamista.
– Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen hankintaperiaatteiden uudistamisesta (Kv-asia)
Mikko Peltokorven (kok) ja 29 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että kaupunginhallitus pikaisesti selvittää mahdollisuutta kokeilla ns. ranskalaista KVR-urakkamallia päiväkoti- ja kouluhankkeissa tavoitteena luoda siitä pysyvä menettelytapa ns. tyyppiratkaisujen etsimiseksi ja sen varmistamiseksi, että hankkeeseen varatut aina riittävät.
Tässä mallissa tilaaja ilmoittaa tarjouspyynnössään kokonaishinnan, jonka on valmis maksamaan kokonaistoteutuksesta ja tarjoajat esittävät tarkennetut ratkaisumallinsa ja yksilöivät laatutason, minkä ovat tilaajan reunaehdoissa valmiit toteuttamaan. Valituksi tulee se urakoitsija, joka eniten tuottaa lisäarvoa tilaajan asettamiin minimireunaehtoihin nähden.
Vastauksessa todetaan, että toteutustavan riskeinä ovat muun muassa vähäiset kokemukset toimialalla harvoin käytetystä urakkamuodosta sekä tilaajan toiminnallisten ja elinkaaritavoitteiden varmistaminen. Päiväkodeissa kyseisen toteutustavan käyttöönottoa voidaan selvittää siten, että useampia päiväkoteja kilpailutetaan yhdessä suurempana kokonaisuutena.
Pidän tärkeänä, että urakkamuodosta huolimatta kaupungilla säilyy ote niin tarpeiden kuin laatutason määrittelystä.
– Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoiminen (Kv-asia)
Veera Ruohon (ps) ja 40 muun allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että Espoon kaupunki digitoi eli valokuvaa ja/tai videokuvaa kaikki sisäilmaan vaikuttavat ja piiloon jäävät rakenteensa vaiheittain. Lisäksi ulkona säilytettävän rakennusmateriaalin suojaaminen tulee tallentaa digitaalisesti. Kaupunki voi velvoittaa myös rakentajaa tähän tehtävään. Tämä motivoi rakentajaa huolellisuuteen ja ongelmatapauksissa digitallenteet voivat nopeuttaa virheiden jäljittämistä.
Vastauksessa todetaan, että rakennusalalla on ollut jo pitkään käytössä valokuvaaminen ja videokuvaaminen toteutuksen dokumentoinnissa ja että Tilapalvelut-liikelaitoksessa on myös toimittu rakennusalan yleisen käytännön mukaisesti dokumentoiden hankkeet tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tilapalvelut liikelaitos omaa toimintaa kehittäessään tulee kiinnittämään edelleen huomiota myös valtuustoaloitteessa ehdotettuun valokuvien ja videoiden arkistointiin.
– Monikon (Leppävaaran koulukeskus ja ympärivuorokautinen päiväkoti) hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Monikon peruskorjaus- ja uudisrakennushanke sisältää suomenkielisen yhtenäisen peruskoulun, ruotsinkielisen alakoulun, suomenkielisen päiväkodin ja ruotsinkielisen päiväkodin. Molemmissa päiväkodeissa on vuoropäivähoitoa. Oppilasmäärä on yhteensä 1056 ja päiväkotien paikkamäärä 252. Leppävaaran yläkoulu on liikuntapainotteinen.
Vanha, asemakaavassa suojeltavaksi esitetty osa peruskorjataan. Muut nykyiset koulun osat puretaan.
Monikkoon siirtyvät myös Boställsskolan ja Boställs daghem, jotka toimivat entisissä Mäkkylän koulun huonokuntoisissa tiloissa sekä Bergans daghem.
Iltaisin koulun yleiset opetustilat sekä erikoisluokat ovat taiteen perusopetuksen ja kuntalaisten käytössä. Lähellä sijaitsevat liikuntahalli, urheilupuisto ja eri-ikäisille sopivat lähiliikuntapaikat täydentävät alueen sivistystoimen palveluja.
Hanke toteutetaan kaupungin omana hankkeena Tilapalveluiden taseeseen. Kattohinta on 42,5 me. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2020.
Aikataulu on riittävä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle. Muutenkin niin ovala kuin sverum ovat lausunnoissaan tyytyväisiä hankkeeseen.
Tämä on hyvä ja tilatehokkuutta parantava hanke, kun kaksi koulua ja päiväkotia saadaan saman katon alle ja voidaan hyödyntää läheisen urheilupuiston palveluita. Merkittävää on myös se, että ensimmäistä kertaa suomen- ja ruotsinkieliset koulut saadaan saman katon alle.
Hanke on kiireellinen, koska korvattavat koulut ovat kiireellisimpiä sisäilmaongelmakohteita ja Veräjäpellon koulu toimii jo väistötiloissa.
Tämä hyväksyttiin tila- ja asuntojaostossa yksimielisesti.
– Meri-Matin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Meri-Matin kouluun tulee suurlukio sekä sairaalakoulun sivutoimipiste. Hankkeen kustannuksia on karsittu matkan varrella mm. siten, että maanalaisista autopaikoista on luovuttu ja koululle tulee vain 4 liikuntaesteisten paikkaa. Tämä on perusteltua, kun sijainti on aivan metroaseman vieressä ja parkkipaikkoja rakennetaan muiden hankkeiden yhteydessä. Nuorisotiloista on luovuttu. Niitä on jo Ison omenan palvelutorilla ja Matinkylän monitoimitalolla.
Tiloja pyritään optimoimaan vielä jatkosuunnittelussakin kustannussäästöjen löytämiseksi. Opiskelijamäärä on vähintään 1 150 opiskelijapaikkaa, sisältäen sairaalakoulun 25 oppilaspaikkaa. Tätä on opetuslautakunta kritisoinut ja edellyttänyt, että jos paikkoja vähennetään aluperin suunnitellusta (1400), ne on korvattava muiden lukiohankkeiden yhteydessä.
Tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi niin liikuntapalveluiden, nuorisopalveluiden, taiteen perusopetuksen, työväenopiston kuin kuntalaistenkin käyttöön. Sinne on tulossa mm. akustoitu sali, jota tullaan hyödyntämään paitsi liikuntaan, myös juhla- ja kokoontumispaikkana sekä esiintymissalina.
Kattohinnaksi asetetaan 45,7 me, tavoitehinta on 42 me. Hankkeen toteuttaa kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö kaupungin takaamalla lainalla.
Koska rakentaminen tapahtuu rinnan Tynnyripuiston maanalaisen pysäköintilaitoksen ja Matinkylän uimahallin uudisrakennuksen kanssa, aikataulu on niihin sidoksissa. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan kesäkuussa 2018 ja valmista olisi kesäkuussa 2021.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on edellyttänyt, että tilat voidaan ottaa käyttöön aiemman suunnitelman mukaisesti jo 2020. Hankala yhtälö.
Hankkeen toteutuksessa näkyy, että kustannussäästöihin pyritään kaikin mahdollisin keinoin. On kuitenkin tärkeää, ettei tehdä säästöjä, jotka kostautuvat myöhemmin. Puuttumaan jäävät lukiopaikat on huomioitava jatkossa.
– Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta (Kv-asia)
Leena Luhtasen (sd) kysymys teatteri-hankkeen valmisteluprosessista ja vaiheesta. Vastauksessa kuvataan prosessi ja todetaan, että valmistelu etenee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 6.6.2016 päätöksen mukaisesti, josta voit lukea tarkemmin täältä.
– Suviniitty III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613600, 40. kaupunginosa Espoon keskus
Tavoitteena on mahdollistaa Sihteerinkadun rakentaminen radan varteen sekä rakentaa liityntäpysäköintialue radan pohjoispuolelle. Asemakaavassa osoitetaan rata-aluevaraus mm. kaupunkiraiteille.
Kaava-alue käsitti alkuperäisessä laajuudessaan myös Siltakadun varteen suunnitellun korttelialueen, johon piti tulla tornitalo v. 2006 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotuksen mukaisesti. Se ei kuitenkaan ole lähtenyt rakentumaan ja nyt halutaan rakentaa katu- ja liikennealue. Siksi kaava-alue on jaettu osiin.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee valtuuston päätöstä 13.6.2016 84 § Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksymisestä
Laajalahdessa asuvien asukkaiden valitus linjauksesta, joka kulkee puiston läpi. Valtuusto äänesti tästä samasta asiasta, kun Kurt Byman (sit.) teki esityksen, että linjaus muutetaan asukkaiden toiveiden mukaisesti. Asukkaat olivat aktiivisia päätöksentekoprosessin kaikissa vaiheissa, joten heidän näkemyksensä olivat tiedossa päätöstä tehdessä. Käytin asiasta puheenvuoron valtuustossa.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
1
ELY-keskuksen kirje 10.8.2016 Vuoden 2016 kuntapaikkojen täytäntöönpano Uudellamaalla, oheismateriaalina. (Teemu Haapalehto)
2
Espoon käräjäoikeus on antanut 19.8.2016 päätöksen asiassa, joka koski kahden Espoon kaupungin työntekijän toimintaa Suomenojan venesatamassa. Sivistystoimen johtaja antaa kokouksessa selvityksen oikeuden päätöksestä sekä liikuntapalveluissa tehdyistä toimenpiteistä. (Tiina Pesonen)
Käräjäoikeuden 45-sivuinen päätös on listan liitteenä. En ole vielä ehtinyt siihen tarkemmin paneutua. Kokouksessa kuullaan siis sivistystoimen johtajan selvitys ja käydyn keskustelun pohjalta sivistystoimen johtaja tekee tarvittavat päätökset, jotka kuuluvat hänen toimivaltaansa. Tarvittaessa päätöksiin on kaupunginhallituksella otto-oikeus.
3
Kokouksessa esitellään Rantaraitti-raporttia. Raportti on oheismateriaalina.
4
Kokouksessa esitellään Veneiden talvisäilytys Espoossa -raporttia. Raportti on oheismateriaalina.
– Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta Espoon kaupungilla (Kv-asia)
Vihreiden Johanna Karimäen tärkeä kysymys, johon ei vielä ole vastausta. Se palautettiin teknisessä lautakunnassa uudelleen valmisteltavaksi.
– Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) valtuustokysymys, johon ei myöskään ole vielä vastausta.
– Esitys valtioneuvostolle pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi sote- ja aluehallintouudistuksissa
Kyse on pääakaupunkiseudun kaupunginjohtajien sorvaamasta yhteinen esityksestä koskien sote-palveluiden järjestämistä pääkaupunkiseudulla. Maan hallitus antoi pk-seudun kaupungeille mahdollisuuden tehdä oma esityksensä erillisratkaisusta.
Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun keskeisiä elementtejä:
– Pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla sote-toimialueella on maakunnalliseen
itsehallintoon rinnastettava toimivalta järjestää ja tuottaa perusterveydenhuollon ja
siihen läheisesti kytkeytyvän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen palvelut.
– Pääkaupunkiseudun sote-alueeseen voivat kuulua nykyisen HYKS-alueen kaksi kuntaa (Kerava ja Kirkkonummi), mistä neuvotellaan jatkovalmistelun yhteydessä.
– Pääkaupunkiseudulle perustetaan lailla pääkaupunkiseudun sote-alue (erityislailla perustettava julkisyhteisö = kuntayhtymä). Se vastaa siitä, että palvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan alueen asukkaiden tarpeiden mukaan lähellä heitä.
– Maakunta vastaa vaativan erikoissairaanhoidon palveluista (HUS).
– Sote-alue käy neuvottelut ja sopii maakunnan kanssa pääkaupunkiseudun vaativan erikoissairaanhoidon palveluista ja niiden rahoituksesta.
– Sote-alue käy neuvottelut valtion kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden rahoituksesta ja palvelujen järjestämisestä.
– Pääkaupunkiseudulla kaupungit voivat tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa tai hankkia ostopalveluina ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta.
– Keskeisiä tavoitteita erillisratkaisulle ovat kansanvaltaisuuden, kunnallisen itsehallinnon ja läheisyysperiaatteiden toteutuminen.
– Pääkaupunkiseudun kaupungit varautuvat lainsäädäntövalmistelun aikana valmistelemaan väliaikaisen kuntayhtymän perustamista siten, että kuntayhtymä voidaan perustaa ja tehtäväsiirrot toteuttaa vuoden 2017 aikana.
Jos tälle näytetään vihreää valoa, valmistelua varten on tarkoitus valita tilapäinen ja laajapohjainen luottamushenkilötoimielin, jossa on edustus kaikista kaupungeista. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan maan hallituksen reaktiota.
– Valtuustokysymys Länsimetron kustannuksista, viivästymisestä ja tietojen antamisesta (Kv-asia)
Kurt Bymanin (sit.) ja 13 muun valtuutetun kysymys, jossa kysytään urakkamuodon valinnasta, kustannusten selvittämisestä, siitä onko valmistumisajankohdan viivästymisestä annettu väärää tai puutteellista tietoa sekä siitä, miten samat virheet vältetään jatkon osalta.
Tässä poimintoja vastauksesta:
Yhtiön rakenne on suunniteltu niin, että yhtiön henkilökunta on pieni ja niin suunnittelu kuin rakennuttamispalvelutkin ostetaan ulkopuolisilta palvelutuottajilta. Suurien kansainvälisten rakennusliikkeiden kiinnostusta hankkeen toteuttamiseksi elinkaarimallilla selvitettiin, mutta niiden kiinnostu laimeni, kun kävi ilmi, että kalusto ja liikennöinti eivät sisälly hankintaan.
Hankesuunnitelman perusteella laskettu kustannusarvio vuoden 2007 lokakuun hintatasossa oli 713,6 miljoonaa euroa. Rakentamisen aikainen indeksinousu on ollut 135 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelman indeksikorjattu kustannusarvio on siis n. 849 miljoonaa euroa. Suunnittelun edetessä on käynyt ilmi, että hankesuunnitelman mukaiset tilat eivät riitä turvallisen ja toimivan metron edellyttämien järjestelmien asentamiseen. Merkittävä osa kustannusnoususta johtuu teknisten järjestelmien tilatarpeen kasvamisesta hankesuunnitelmaan verrattuna. Sen lisäksi viranomaisten esityksestä kaikki sisäänkäynnit on toteutettu esteettöminä hankesuunnitelmassa esitetystä vain pääsisäänkäynnin esteettömyydestä poiketen. Hankesuunnitelmassa vain pääsisäänkäynti oli määritelty esteettömäksi. Em. syyt johtivat louhintalaajuuden sekä rakennettavien tilojen laajuuden kasvuun.
Yhtiö on käynnistänyt ulkopuolisen selvitysryhmän työn, jossa tarkastellaan hankkeen kustannusten kasvamiseen johtaneita syistä.
Länsimetro Oy:n hallitus on käynnistänyt hankkeen toimintamallien, organisaation ja raportoinnin tarkistamisen ja muuttamiseksi.
– Valtuustoaloite Länsimetron kustannuksista, valmistumisen ajankohdasta sekä liikenteen väliaikaisjärjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista tehtävästä selonteosta ja ennusteesta (Kv-asia)
Pirjo Kemppi-Virtasen ja 53 valtuutetun aloite, jossa edellytetään että Länsimetro Oy tuo valtuustolle luotettavan selonteon ja ennusteen metron loppukustannuksista ja valmistumisen ajankohdasta sekä liikenteen väliaikaisjärjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista valtuuston syyskuun 2016 kokoukseen.
Vastauksessa todetaan, että tämänhetkisen käsityksen mukaan edellytykset henkilöliikenteen aloittamiselle saavutetaan viimeistään tammikuussa 2017. Radan osalta lupaviranomainen on HKL, jonka päätöksen perusteella metrorata on käyttöönottokunnossa. Matkustajaliikenteen aloittamisesta päättää HSL.
Metron kustannusarvio ennen aikataulun muutosta oli 1088 miljoonaa euroa. Hankkeen
loppuunsaattamisen ja liikenteen käynnistymisen viiveen kustannusten arviointi on käynnissä.
Metroliikenteen viivästymisestä johtuen, HSL neuvotteli käyttöön aikaisemman mukaisen bussiliikenteen, joka on toiminut hyvin. HSL selvittää tilapäisen liikenteen nettokustannusvaikutuksia. Asiasta neuvotellaan HSL:n ja kaupungin kesken.