Tällä kertaa lyhyestä virsi kaunis kaupunginhallitusraportin osalta. Kaikki asiat päätettiin esityksen mukaan ilman soraääniä, lukuunottamatta Kurt Bymanin (sit.) lukuisia esityksiä, jotka raukesivat kannattamattomina. Esityslita avatuna löytyy täältä.
Kokouksen aluksi kuultiin seuraavat selostukset:
– veneiden talvisäilytys Espoossa
Veneilijät aktivoituivat ja aloittivat järjestäytyneen vaikuttamistyön, kun Finnoon kaavoirtus uhkasi viedä talvisäilytyspaikat. Kaupunginjohtaja kokosi työryhmän ja otti veneilijät mukaan etsimään ratkaisua. Sen tuloksena syntyi yhteisymmärrys, miten talvisäilytyspaikat järjestetään.
Selvityksessä ehdotetaan, että korvaavat paikat järjestetään venekoon mukaan uusia säilytyspaikkoja perustamalla:
– Ämmäsmäki (pienet veneet, asuntovaunut/autot ja peräkärryt)
– Skatanniitty (isot veneet)
– Kurttila (keskikokoiset veneet)
Hyvä, että yhteinen ratkaisu löytyi. Toivottavasti vastaavaa menettelytapaa käytetään muissakin ristiriitatilanteissa. Puheenvuorossani korostin sitä, että kaavoitustyö Skatanniityssä ja Kurttilassa on syytä käynnistää vikkelästi, jotta myös noiden alueiden lähiasukkaiden näkemykset tulevat kuulluiksi.
– rantaraittiraportti
Todella hyvä raportti siitä, miten rantaraittia voidaan kehittää pienin, luovin ja ketterin ratkaisuin pienelläkin rahalla. Reittiajattelusta pyritään kohti käyttäjäkokemusta: Millaisia elämyksiä rantaraitti tuottaa ja miten sen kautta profiloidutaan Espoota houkuttelevaksi merenrantakaupungiksi. On saatava itsestäänselvyydet kuntoon (wc-palvelut, roskikset, penkit), rantaraitille isäntä (omistajuus, palvelukyky, viestintä) ja mahdollistaa erilaisia kokeiluja (ylläpitomallit, väliaikaisuus).
Toivottavasti tämän raportin kehitysideoista päästään pian nauttimaan rantaraitin varrella!
– katsaus viikonlopun sateiden aiheuttamasta tulvatilanteesta
Vedenpinta nousi rankkasateiden takia muutamassa ongelmapaikassa niin, että tie oli poikki. Kaupunkitekniikan keskus ja pelastuslaitos ryhtyivät nopeasti toimeen vaurioiden korjaamiseksi.
– 2016 kuntapaikkojen täytäntöönpano
Ely-keskus on lähestynyt Uudenmaan kuntia kirjeellä, jossa pyydetään varaamaan kuntapaikkoja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille. Pääkaupunkiseudun osalta järjestelmää ei käytännössä ole ollut olemassa useisiin vuosiin. Kuntapaikoista riippumatta valtaosa oleskeluluvan saaneista asettuu asumaan pääkaupunkiseudulle, koska täällä on töitä ja tuttavia ja ihmisillä on vapaus liikkua.
Lista-asioista nostan esiin ainostaan yhden:
– Kehä I:n Keilaniemen tunnelin rakentaminen valmiiksi (Kv-asia)
Vaikka vastustimme hanketta valtuustossa, on tässä kohtaa järkevää rakentaa Karhusaarentien kattava kansi kerralla valmiiksi. Kysyin, mistä rahat (28 me) otetaan. Vastaus oli, että ne sisältyvät Tapiolan taseyksikön budjettiin. Taseyksikön sisällä on tehty järjestelyjä (voidaan lykätä esimerkiksi Maarinsolmua ja Hagalundin tunnelia), jotta rahoitus on saatu äjrjestymään vuosille 2017-2019.
Tosiasia on, että kaupungin kassastahan tuo raha menee ja koska maankäyttötulot tulevat jälkikäteen, jää rahoitus tehtäväksi lainalla. Tontteja ei haluta myydä etupainotteisesti, koska uskotaan että rahaa saadaan myöhemmin enemmän.
Vihreissä olemme aiemminkin kritisoineet taseyksikköajattelua, jonka sisällä voidaan tehdä investointeja ikään kuin irrallaan kaupungin investointiohjelmasta, vaikka se laskennallisesti mukana onkin. Taseyksikön sisällä tulot korvamerkitään alueen menoihin, jolloin ne ovat koko kaupungin potista pois. Ja ennen kuin raha tulee takaisin, kasvattavat taseyksikön investoinnit kaupungin velkataakkaa siinä missä muutkin investoinnit. No näillä mennään ja toivotaan, että tontit käyvät kaupaksi ja tunneli tulee maksettua.
Tuohon viimeiseen kohtaan viitaten on käsittämätöntä että jousenkaaren koulun remonttiin ei löytyisi rahaa muutamaa vuotta aikataulua edellä.
Miten olisi jos laitettaisiin jäihin ihan jokainen ei täysin välttämätön tiehanke kunnes on rahoitettu edes niiden koulujen täydellinen korjaus jotka ovat jo väistössä? kehätunnelin työmaan seisauttaminen on tässä kohdin ehkä vähän myöhäistä, mutta kaiken muun voisi laittaa katkolle. Turveradan tie vieläkin ottaa päähän, sillä rahalla olisi voinut tehdä jotain hyödyllistäkin.
Samaa mieltä. Vihreiden ryhmä on esittänyt tiehankkeiden lykkäystä jokaisissa budjettineuvotteluissa, mutta ilman vastakaikua. Viimeksi kehysneuvotteluissa kesäkuussa esitimme rahan siirtämistä tiehankkeista koulukorjaukseen. No kehyksestä sopua ei syntynyt ja huomenna äänestetään mm. veroprosentista. Vielä jatkamme yrittämistä syksyn budjettinevuotteluissa. Turveradantie ottaa myös minua päähän. Sehän muilutettiin päätöksentekoon aikanaan budjettikirjan tekstirivinä (=projektihanke). Ei siis koskaan ollut investointilistalla, tämän myönsi myös edesmennyt toimialajohtaja Olavi Louko. Minua ottaa päähän se, että koulujen sisäilmaongelmista ovat kyllä kaikki huolissaan, mutta käytännössä tiukka taloudenpito sitten kuitenkin menee valmistelussa edelle ja sen jälkeen muutoksia on vaikea saada läpi.