Maanantaina taas kaupunginhallitus, ei kovin pitkä lista tällä kertaa. Tärkeimpänä ja isoimpana asiana Finnoon keskuksen osayleiskaava, jota on valmisteltu huolella kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Lisäksi paljon puhuttanut veneiden talvisäilytyksen mahdollistava Ämmäsmäen asemakaava sekä Espoon keskuksen elinvoimaa lisäävä Kiltakallio I -kaava.
Ohessa lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Eräisiin sote- ja maakuntauudistuksen tilaisuuksiin osallistuminen
Sote-uudistuksen tekijät jalkautuvat kentälle:
– Ministeri Vehviläisen maakuntauudistuksen alueellinen esittelytilaisuus 27.9.2016, osallistujiksi ehdotetaan kaupunginhallituksen puheenjohtajistoa. Itse en pääse paikalle.
– Ministeri Rehulan sote – maakuntakierros Uudellamaalla 4.10.2016, tänne olen jo ilmoittautunut.
– Maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistyskokoukseen 3.10.2016, osallistujiksi ehdotetaan kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää ja varalle kaupunginsihteeri Mari Immosta. Hyvä näin.
Eniten tällä hetkellä jännittää pääkaupunkiseudun erillisratkaisun kohtalo. Siitä odotetaan maan hallituksen linjauksia ensi viikolla.
– Finnoon osayleiskaavan (pohjoinen) hyväksyminen, alue 840200 (Kv-asia)
Finnoon aluetta on suunniteltu laajempana kokonaisuutena. Nyt tuodaan hyväksyttäväksi osayleiskaavan pohjoinen osa, eli tulevan metroaseman seutu. Eteläinen osa, eli ranta mahdollisine tekosaarineen on rajattu tästä pois. Tämä siksi, että keskusta-alue halutaan saada eteenpäin ja
ranta-alueen suunnittelu edellyttää vielä lisäselvityksiä.
Hyvä näin, koska kaupunginhallituskin edellytti esityksestäni yksimielisesti, että
”jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä”
Finnoon tuleva kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Kaava mahdollistaa 10 000 uuden asukkaan ja 5 900 työpaikan sijoittumisen alueelle. Tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu asemakaavoituksen myötä.
Tiiveimmät ja tehokkaimmat alueet keskittyvät tulevan metrokeskuksen läheisille alueille sekä vyöhykkeelle metrokeskuksesta meren rataan. Suurin osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu 600 metrin etäisyydelle metroaseman sisäänkäynneistä, noin 9 400 asukasta ja noin 3 000 työpaikkaa.
Asukkaita on tulossa niin paljon, että alueella on tarve kahdelle yhtenäiselle peruskoululle ja seitsemälle isolle päiväkodille. Tämä kuvastaa osaltaan, miten suuresta kaupunkikeskuksesta on kyse. Kaava-alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa, joten rakentaminen tuo kaupungille tuloja.
Osayleiskaavalla edistetään myös ilmastonmuutoksen torjuntaa edellyttämällä uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä passiivista auringonsuojausta. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin.
Finnoon lintukosteikko, viheralueet ja liito-oravien reitit on kaavassa huomioitu. Alueen arvokkaimmat luontokohteet säilyvät kaava-alueen suojelu- ja virkistysalueilla eivätkä alueen merkittävät luontoarvot oleellisesti heikkene. Osayleiskaavassa edellytetään ekologisten yhteyksien sekä liito-oravan elinympäristöjen ja yhteyksien säilyttäminen.
Tämän kaavan valmistelussa vihreät ovat aktiivisesti vaikuttaneet niin hyvän kaupunkiympäristön synnyttämiseen kuin Finnoon lintukosteikon suojeluun ja riittävän suojavyöhykkeen varaamiseen sen ympärille. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi vihreiden aloitteesta yksimielisesti seuraavan lisäyksen:
”Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n tuottamassa raportissa “Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon” esitetyt mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet arvioidaan huolellisesti ja otetaan tarvittaviin ohjaussäädöksiin asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys.”
Tärkäeä, että lisäys oli lautakunnassa yksimielinen. Se on tärkeää saada myös kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksiin ja sitten on asemakaavojen yhteydessä vahdittava, että luontoarvot todella säilyvät.
– Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 610808, 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia)
Kaavalla mahdollistetaan Espoon keskuksen palvelujen laajentuminen sekä Espoontorin ja Entressen kauppakeskusten yhdistyminen Siltakadun ylittävällä kauppasillalla. Kauppakeskuksen laajennuksen katolle tulee asuntoja.
Hanke parantaa merkittävästi Espoon asemanseudun palveluita ja lisää alueen vetovoimaisuutta.
Tärkeä hanke siis, jonka soisi vihdoin lähtevän toteutumaan. Olemme vihreissä tehneet paljon töitä nimenomaan Espoon asemanseudun palveluiden kehittämiseksi. Tämä toivottavasti vauhdittaa myös kaupunkiradan jatkamista Leppävaarasta eteenpäin.
– Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 640101, 75. kaupunginosa Kolmperä (Kv-asia)
Kaava mahdollistaa korkeatasoisen ja nykyaikaisen veneiden ja ajoneuvojen talvisäilytysalueen rakentaminen Ämmässuontien varteen, täyttömäelle. Tämä mahdollistaa merenranta-alueiden kehittämisen muuhun käyttöön. Ympäröivät virkistysalueet säilyvät. Alueen rakennusoikeus ei
muutu.
Ämmäsmäelle rakennettava veneiden talvisäilytysalue ratkaisee osaltaan Espoossa helposti kuljetettavien veneiden talvisäilytyksen. Ämmäsmäen telakointialueen tavoitteena on mahdollistaa myös tulevaisuudessa kohtuuhintainen talvitelakointimahdollisuus ja mahdollisuus omatoimikausihuoltoihin.
Ratkaisua veneiden talvisäilytykseen on haettu yhdessä veneilijöiden edustajien kanssa kaupunginjohtajan nimeämässä työryhmässä ja päästy yhteiseen ratkaisuun, jonka osa tämä talvisäilytysalue on. Hyvä esimerkki siitä, että ristiriitatilanteissa eri intressitahot kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun.
– Valtuustokysymys Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta ja aikataulusta (Kv-asia)
Leena Luhtasen (sd) ja 35 muun allekirjoittama kysymys, johon ei vielä ole vastausta.
– Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi (Kv-asia)
Mari Anthonin (vihr.) ja 38 muun allekirjoittama valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi.
Aloitevastaus palautettiin esityksestäni tila- ja asuntojaostossa kertaalleen uudelleen valmisteltavaksi siten, että lasten oireiden kartoitus huomioidaan kaupungin sisäilmaprosessissa paremmin.
Vastauksessa todetaan edelleen, että Tilapalvelut ei kannata kaikki koulut kattavia oirekartoituksia. Sen sijaan yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa parannetaan, jotta käyttäjien
oirehtimisesta saadaan paremmin tietoa. Samassa yhteydessä selvitetään myös tarvetta tehdä oirekartoituksia oppilaille yksittäisissä kohteissa. Lisäksi todetaan, että muutamissa sisäilmakohteissa on tehty kyselytutkimuksia ilmanpuhdistuslaitteiden toimittajan toimesta
laitteiden asentamisen yhteydessä.
Sain vastausta jaostossa kovalla työllä parannettua, vaikkei kattaville oirekyselyille löytynyt tukea. Oireita on siis tarkoitus kartoittaa ja huomioida paremmin, vaikkei kattavia oirekyselyjä tässä vaiheessa suunnitella. Olennaista on, että kaupungin menettelytapaohjetta täydennetään prosessin
kehittämisen edetessä ja että viestinnän koordinointia tilapalveluiden ja opetustoimen kesken parannetaan. Tähän on jatkossakin kiinnitettävä huomiota, koska nyt vanhemmat liian usein kokevat etteivät saa tietoa ja ettei lasten oireilua oteta vakavasti.
– Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten liikkumisesta julkisella liikenteellä maksuttomasti (Kv-asia)
Veera Ruohon (ps) ja 28 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että Espoon kaupunki kustantaisi halukkaille yli 68-vuotiaille vanhuuseläkkeellä oleville ilmaisen matkustamisen julkisissa liikennevälineissä. Oikeus ilmaiseen matkustamiseen voitaisiin rajata vain Espoon sisäiseen liikenteeseen tai ruuhkattomaan ajankohtaan esimerkiksi klo 10 – 15 väliseksi ajaksi.
Vastausta varten on pyydetty lausunto Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymältä (HSL), koska se päättää Espoon alueella noudatettavasta tariffijärjestelmästä mukaan lukien alennusliput.
Hinnoittelu on yhteneväistä koko HSL-alueella, joten ikäihmisten maksuttomia matkoja ei voi toteuttaa vain espoolaisille. Aloitteen toteuttaminen edellyttäisi siis, että maksuttomuus koskisi kaikkien HSL-jäsenkuntien 68 vuotta täyttäneitä asukkaita ja koko HSL -alueen joukkoliikenteen matkoja.
Yli 68 -vuotiaiden asukkaiden maksuttomista matkoista aiheutuisi Espoon kaupungille vuosittain 5,7 milj. euron lisäkustannus. Jos maksuttomuus koskisi vain arkena klo 10–15 välillä tehtyjä asuinkunnan sisäisiä matkoja, Espoolle koituvat lisäkustannukset olisivat 1,0 milj. euroa.
Vastaavasti, jos matkustaminen olisi ilmaista myös viikonloppuisin, Espoolle koituvat kustannukset olisivat vuosittain 1,4 milj. euroa.
HSL:n uudessa tariffijärjestelmässä otetaan käyttöön seniorilippu, jolloin 70 vuotta täyttäneet HSL -kuntien asukkaat saavat matkakortin arvolla ostetuista arvolipuista 50 % alennuksen aikuisen arvolipun hinnasta kaikkina viikonpäivinä klo 9-14 alkavilla matkoilla.
Tuleva seniorilippu lisää kuntien rahoitustarvetta noin 2,4 milj. euroa vuodessa, josta Espoon osuus 0,59 milj. euroa.
HSL:n hallituksen hyväksymän 70 vuoden alennusikärajan muuttaminen 68 vuoteen merkitsisi lisäkustannuksia Espoon lisäksi myös muille HSL-jäsenkunnille ja edellyttäisi kuntien yhteistä hyväksyntää.
Minusta vastaus on perusteltu. Vihreät on tehnyt töitä hartiavoimin, jotta lipun hinnat saadaan pidettyä kaikille kohtuullisina ja samalla palvelutaso hyvänä. Hinnankorotuspaineet ovat kovat kun osa raideliikenteen rakentamisen kustannuksista vyörytetään lipunhintoihin. Tähän vihreät ovat pitkään vaatineet muutosta.
Pidän tärkeänä, että tariffiuudistuksen yhteydessä on tulossa alennuslippu 70 vuotta täyttäneille.
– Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta (Kv-asia)
Jukka Kilven (ps) ja 14 muun allekirjoittajan aloite, jossa esitetään Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen seuraavien puutteiden korjaamista:
– Leppävaaran uimahallin peseytymistiloihin välittömästi liittyvät saniteettitilat suojataan näköesteillä niiden sujuvan käytettävyyden mahdollistamiseksi.
– Uimahallin suuremmassa saunassa lauderatkaisua korjataan niin, että löylyn heittäminen on mahdollista.
– Uimahallin pukukaapit vaihdetaan normaalikokoisiin pukukaappeihin, joihin myös talvivaatteiden sijoittaminen on mahdollista.”
Tämäkin palautettiin tila- ja asuntojaostossa, jotta saatiin vastaukset selkeisiin ehdotuksiin. Ongelma Leppävaaran uimahallissa on, että peruskorjaus jouduttiin tekemään vanhan rakennuksen ehdoilla suojeluarvojen takia.
Vastauksessa todetaan, että saniteettitilojen osalta selvitetään ratkaisuja, joilla saniteettitilat voitaisiin selkeämmin eriyttää pukuhuone- ja pesutiloista. Saunan lauteiden muutostyöt on jo tilattu
saunan toiminnallisuuden parantamiseksi. Pukukaappien vaihtaminen ei ole käyttäjämäärän vuoksi mahdollista, mutta Tilapalvelut selvittää suunnitteluratkaisua, jolla voidaan sijoittaa lisäsäilytystilaa
uimahallin sisätiloihin.