Maanantaina kaupunginhallituksessa käydään ennakkotilinpäätöksen myötä keskustelua kaupungin taloustilanteesta ja tehdään päätöksiä mm. jäähallin rakentamisesta, ensi valtuustokauden ohjelmatyöstä sekä siitä miten ja paljonko kaupungin pitäisi subventoida eläkeläisten aterioita, Ohessa lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry:n) Matinkylän jääurheilukeskuksen rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) (Pöydälle 30.1.2017)
Tämä jäi viimeksi pöydälle, jotta saadaan tarkempi tieto kaupungin roolista hallin jäävuorojen käytössä (ja maksamisessa).
Espoon jäähallitilanne on jääurheilun näkökulmasta heikko: Kaupungin omista jäähalleista käytössä on tällä hetkellä Espoonlahden Forum. Tapiolan harjoitusjäähallissa kaupungin osuus on 45 %. Matinkylän ja Laaksolahden jäähallit ovat käyttökiellossa. Näiden kahden purettavan jäähallin tilavaje on tarkoitus korvata vuokraamalla Matinkylän uudesta jäähallista kaksi kaukaloa kaupungin käyttöön.
Kahden kaukalon vuokraamisella pienennetään myös harrastamisen hintaa. Liikuntapalvelujen lautakunnan hyväksymien maksujen mukaan jäähallin käyttövuoro maksaa 10 euroa tunnilta. Kahden kaukalon vuokraamisella turvataan myös espoolaisten koulujen ja päiväkotien liikuntatunnit, sekä kuntalaisten yleisöluisteluvuorot.
Kahden kaukalon vuokraamisen lisäksi liikuntapalvelut ehdottaa, että urheilupuiston käyttäjien puku-pesu-wc-tilat, urheilupuiston kaluston huoltotilat sekä henkilökunnan tilat vuokrataan Espoon Kiekkoilun Tuki ryn jäähallista.
Matinkylän jääurheilukeskuksen kustannusarvio on 17,6 me. Rahoitukseen käytetään omia varoja 500 000 e sekä avustuksia 750 000 e ja lainan osuus on näin arvioitu olevan 16,35 me. Takaus haetaan 20 milj. eurolle. Se sisältää varauksen rakentamisen aikana mahdollisesti esiin tuleviin lisä- ja muutostöihin.
Kaupungin roolia on nyt selkeämmin avattu, mutta vielä jää puuttumaan tieto siitä, paljonko kaupunki käytännössä tulee maksamaan vuosittain vuokrina Kiekkoilun tuelle. Sinänsä pidän hanketta perusteltuna tapana saada lisää jäähallitilaa jääurheilun tarpeisiin, kun kaupungilla ei ole varaa itse ivestoida jäähallirakentamiseen.
– Valtuustokauden 2013 – 2017 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien päättyminen ja valtuustokauden 2017 – 2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheet (Kv-asia)
Esitetään lopetettavaksi valtuustokauden 2013–2017 poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ja merkitään tiedoksi loppuraportit.
Ohjelmien aiheet ovat olleet:
– Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma
– Kestävä kehitys -ohjelma
– Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma
– Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma
– Osallistuva Espoo -ohjelma
Näistä kaksi teemaa ovat itselleni erityisen läheisiä ja tärkeitä: Kestävä kehitys ja Osallistuva Espoo. Kestävässä kehityksessä on menty valtuustokaudella ohjelmatyön myötä aimo harppauksia eteenpäin. Sen sijaan Osallistuva Espoo -ohjelma on valitettavasti ollut pettymys. Tavoitteena oli parantaa sekä edustuksellista demokratiaa että asukkaiden suoraa osallistumista. Näissä ei ole päästy eteenpäin lainkaan toivotulla tavalla ja muut kaupungit ovat meitä paljon edellä. Helsingissä päätettiin siirtyä pormestarimalliin ja monissa kaupungeissa asukkaita on osallistettu paljon modernimmin keinoin kuin esitteitä painattamalla.
Ohjelmatyötä on kuitenkin päätetty jatkaa ja valtuustokauden 2017 – 2021 poikkihallinnollisten kehitysohjelmien aiheiksi esitetään:
– Osallistuva Espoo
– Espoo Innovation Garden
– Espoo the most sustainable city in Europe
– Hyvinvointi ja terveyden johtaminen
Teemat ovat pääosin vihreiden tavoitteiden mukaisia. Sen sijaan nimien pitäisi olla suomenkielisiä, jotta niiden sisältö avautuu myös asukkaille ja toiminnasta on helppo kertoa. Englanninkielisiä nimiä voi toki käyttää kansainvälisessä kaupunkimarkkinoinnissa. Kestävä kehitys -ryhmä siis jatkaisi. Espoo Innovation Gardenin sisältö on syytä avata tarkemmin. Käsite yhdistyy Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi -alueeseen, mutta elinvoima ja kilpailukyky on koko kaupungin asia.
Lisäksi esitetään, että jatkossa kehitysohjelmien ohjausryhmissä on viisi luottamushenkilöjäsentä ja viisi viranhaltijajäsentä (kuten nytkin on ollut) ja jokaiselle luottamushenkilöjäsenelle on henkilökohtainen varajäsen (nyt varajäseniä ei ole, tämä on tärkeä muutos). Ohjausryhmän tehtäväalueeseen läheisesti liittyvien lautakuntien puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus ohjausryhmän kokouksissa. Myös tämä on vihreiden ajama uudistus. Tällä kaudella ympäristölautakunnan pj. Henna Partanen (vihr.) on aktiivisesti osallistunut kestävä kehitys -ohjelmaryhmän työhön, mikä on tuonut työhön lisäarvoa.
– Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia)
Tässä suoraan esityslistasta kopioituna talouslukuja:
Toimintakatteen alijäämä toteutui noin 24 me talousarviossa oletettua paremmin ja alijäämä kasvoi maltillisesti 1,6 % vuodesta 2015. Toimintakatetta paransi ulkoisten toimintatuottojen kasvu 12 % mm. maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotoissa, Länsimetron liikennöinnin siirtyminen sekä Espoo Caterigin ja HUSin ylijäämäpalautukset. Vertailukelpoinen toimintakatteen alijäämän kasvu on noin 3 %.
Verotulot kasvoivat yhteensä 3,8 % ja ylittivät talousarviossa oletetun noin 48 me, ylitys johtui pääasiassa Espoon muuta maata paremmasta ansiotulokehityksestä vuonna 2015, joka aiheutti Espoon vuosien 2015 ja 2016 jako-osuuksien korjaukset ja oikaisutilitykset marras- ja joulukuussa. Espoon valtionosuustuotot olivat 60,9 me ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus muille kunnille oli -163 me.
Toimintakatteeseen vaikuttaneista eristä sekä poikkeuksellisen suurista verotuloista johtuen kaupungin vuosikate on ennakkotilinpäätöksen mukaan 198,7 me, joka ylittää talousarviossa oletetun yli 80 me. Poistoennuste on noin 136 me ja tilikauden tulokseksi ennustetaan arviolta 62 me.
Käyttötalous on mm. verotulo-oikaisuista johtuen ylijäämäinen ja ylittää talouden tasapainotus ja tuottavuus ohjelmassa asetetut tavoitteet. Taso ei kuitenkaan riitä kattamaan palvelutarpeen kasvun vaatimien investointien rahoitusta. Investointeja toteutettiin 287 me ja edelleen noin 25 % investoinneista rahoitetaan lainarahalla. Kaupungin lainakanta kasvoi edelleen 210 me ja konsernilainat arviolta yhteensä 513 me vuonna 2016.
Taas ennakoitua parempi tulos, kuten useimmiten on viime vuosina ollut. Tosin tälläkin kertaa tulosta selitetään kertaluonteisilla erillä, joten sama ei välttämättä toistu seuraavana vuonna. Hyvä tietenkin että menee näin päin.
Liitteenä myös konserniraportti sekä vastaukset talousarvion 2016 yhteydessä hyväksyttyihin pöytäkirjamerkintöihin.
– Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa (Kv-asia)
Bymanin (sit) ja 13 muun kysymys johon ei vielä ole vastausta.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien asettaminen vuoden 2017 kuntavaaleihin
Muutamia paikkoja meillä vielä vapaana, samoin ainakin rkp:llä. Mutta hyvin on nimiä kasassa, kiitos Kimmolle ja kaikille tehtävään ryhtyneille. Nyt on vielä hyvä tilaisuus ilmoittautua.
– Espoon erityisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat laitokset vuoden 2017 kuntavaaleissa
Erityisiä ennakkoäänestyspaikkoja kunnassa ovat sairaalat, ympärivuorokautista hoitoa antavat ja muut, kunnanhallituksen päätöksellä määrätyt sosiaalihuollon toimintayksiköt sekä rangaistuslaitokset (laitos). Lähtökohtaisesti laitosäänestys on siis järjestettävä sekä sairaalassa että sellaisessa laitoksessa, jossa annetaan ympärivuorokautista hoitoa. Näiden lisäksi kunnanhallitus voi harkintansa mukaan päättää, että äänestys järjestetään muussakin kuin ympärivuorokautista hoitoa antavassa laitoksessa.
Liitteenä olevaan listaan on laitosäänestyspaikoiksi valittu pääasiassa sellaiset laitokset, joissa lain mukaan on järjestettävä ennakkoäänestys. Niitä on 49 kpl.
– Lausunnon antaminen Espoon käräjäoikeudelle lautamiesten lukumäärästä
Espoon käräjäoikeus ehdottaa, että Espoosta valittaisiin 48 lautamiestä 1.6.2017 alkavalle toimikaudelle. Aikaisemmin Espoosta on valittu 59 lautamiestä.
Esitetyssä lautamiesten lukumäärässä on huomioitu käräjäoikeuden tavoite siitä, että lautamiehille tulisi istuntopäiviä keskimäärin 10 – 12 vuodessa.
Esitys on, että hyväksytään lautamiesten määrän vähentäminen. Tämä on puolestani ok. Lautamiesten käyttöä on vähennetty ja on pidetty tärkeänä, että kullekin lautamiehelle tulee riittävän paljon istuntoja, jotta tuntuma säilyy.
– Palvelukeskusten eläkeläisaterioiden subventio 1.3.2017 alkaen
Kaupunginhallitus käytti asiaan otto-oikeutta viime kokouksessa, koska ei ollut tarkkaa tietoa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksestä (pöytäkirja ei ollut netissä).
Nyt esitetään, että kaupunginhallitus hyväksyy palvelukeskusten eläkeläisaterioiden subvention 1.3.2017 alkaen seuraavasti:
1.) Tuki kohdennetaan vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, jotka ovat
a. vähävaraisia, jolloin tuloraja on sama kuin kotisiivouspalvelusetelissä
– 1-hengen taloudessa 1 146 euroa bruttokuukausituloista
– 2-hengen taloudessa 1 586 euroa bruttokuukausituloista
b. virhe- tai aliravitsemusriskissä. Ravitsemustilanne arvioidaan BMI ja MNA -mittareiden avulla. Mikäli BMI-arvo on 23 tai alle, tehdään henkilölle MNA 0-30 -testi. MNA -pisteen ollessa alle 23 on henkilöllä virhe- tai aliravitsemusriski
c. henkilöitä, joiden palvelutarpeen arvioinnissa tulee esille muita toimintakykyyn liittyviä perusteltuja syitä, kuten ilmeinen syrjäytymisvaara
d. rintamaveteraanitunnuksen omaavia veteraaneja.
2.) ateriaedun arvo on 2,50 euroa / ateria
3.) ateriaedun voi käyttää Espoon palvelukeskuksissa, Haukitalon lounasravintolassa, Soukan palvelutalossa sekä Elä ja asu ‑seniorikeskuksissa. Ateriaetu on käytettävissä jokaisella kerralla, kun henkilö päätöksen voimassaoloaikana aterioi palvelukeskuksissa.
Päätösesitys on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukainen. Ja kysymys on siis siitä, että kaupunki on aiemmin subventoinut kaikkien eläkeläisten aterioita 200 000 eurolla vuosittain. Kun Espoo Catering yhtiöitettiin, ei subventoiminen suoraan ole enää mahdollista.
Vanhusneuvosto toteaa kannaotossaan, että kalleimman palvelukeskusaterian hinnaksi tulee ilman kaupungin subventiota yli 9 euroa, mikä saattaa johtaa siihen, että osa nykyisistä ruokailijoista lakkaa
aterioimasta palvelukeskuksissa, jolloin heille saattaa tulla aliravitsemusongelmia.
Vanhusneuvosto esitettää, että ilman subventiotakin kussakin palvelukeskuksessa olisi tarjolla yksi edullinen lounasvaihtoehto, joka on tarjolla kaikille halukkaille ruokailijoille. Vanhusneuvosto kiinnittää huomiota myös yhteisen ruokailun sosiaalisiin puoliin. Yhdessä ruokailu edistää ihmisten yhdessäoloa ja lisää hyvinvointia.
Espoo Cateringista saamani tiedon mukaan eläkeläisille tulee olemaan tarjolla 1.3. alkaen edullisimpia vaihtoehtoja hintojen ollessa 4,50 – 9,30 €. Esimerkiksi keittolounas (sis. juomat, leipä, lisäkesalaatti) maksaa 7,10 €. Keittolounaan ilman lisäkesalaattia saa vastaavasti edullisemmin.
Sitä olen ihmetellyt, että eikö voisi ajatella, että Espoo Catering tuottaisi tuon kalleimmankin aterian palvelukeskuksiin edullisemmin. Ja valitsisi sitten raaka-aineet sen mukaan. Kouluateriaan verrattuna hintaero on huima, mutta toki volyymitkin on toiset.
– Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.3.2017 alkaen
Esitys on opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja sverumin päätösten mukainen. Viime keväänä maan hallitus oli aikeissa korottaa maksuja, mutta perui syksyllä esityksensä. Näin asiasta ei tarvinnut käydä isoa vääntöä täällä Espoossa. Vihreät vastustivat esitettyjä maksukorotuksia jo keväällä.
Varhaiskasvatuksesta perittävä korkein maksu on nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta 290 e/kk (sama kuin nykyinen enimmäismaksu). Pienin perittävä maksu on 27 e/kk. Sitä pienempää maksua ei pääsääntöisesti peritä.
Maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja korotetaan siten, että kaksi- ja kolmihenkisillä perheillä asiakasmaksut pienenevät jonkin verran. Nelihenkisillä ja suuremmilla perheillä tulorajat ja maksuprosentit eivät muutu nykyisestä.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen arvioidaan vähentävän suomenkielisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja noin 0,85 me/v ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen noin 0,1 m/v.
Ei liity suoraan tähän asiaan, mutta vihreät ovat opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ilmaisseet huolen siitä, että yksityisen päivähoidon lisääntyessä on pidettävä huoli, että se pysyy kustannuksiltaan kunnallisen tasolla. Ei saa käydä niin, että hinnat karkaavat pienituloisten ulottumattomiin, mutta edullisempaa kunnallista vaihtoehtoa ei olekaan enää tarjolla.
– Valtuustoaloite opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta (Kv-asia)
Kari Uotila (vas) sekä 23 muun aloite, jossa esitetään, että Espoo laatii pitkäjänteisen ja kunniahimoisen opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman ja kartoittaa ohjelman laatimisen yhteydessä opiskelija-asuntojen keskeiset pullonkaulat sekä esittää keinot, jolla voidaan jatkossa taata riittävät opiskelija-asuntojen rakentamisedellytykset Espoossa.
Vastauksessa todetaan, että asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta tuotiin tiedoksi tila- ja asuntojaostolle viimeksi 14.11.2016. Siinä yhteydessä esitettiin myös suunnitelma tulevista opiskelija-asuntohankkeista. Suunnitelmassa on tällä hetkellä yhteensä 13 hanketta ja hankeaihiota. Hankkeissa on noin 90 000 k-m2 asumisen kerrosalaa, mikä vastaa 2 000 uutta opiskelija-asuntoa. Osassa hankkeista asemakaava on lainvoimainen ja kunnallistekniikka valmis. Nämä hankkeet (noin 300 asuntoa) käynnistyvät sen jälkeen, kun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on antanut osapäätöksen rakennussuunnitelmien ja kustannusten hyväksymisestä. Arvio rakentamisen aloitusajankohdasta on 2017 – 2018. Muiden hankkeiden kaavamuutos on käynnissä tai käynnistymässä. Niiden arvioitu rakentamisen aloitusajankohta on 2019 – 2021.
Espoon kaupunki järjesti erityisesti ammattimaisille rakennuttajille, kerrostalotonttihaun 26.9. – 4.11.2016. Tonttihaussa oli mukana 12 kerrostalotonttia Olarista, Nöykkiöstä, Espoon keskuksesta, Saunalahdesta, Kauklahdesta ja Suurpellosta. Opiskelija-asuntojen rakennuttajat eivät hakeneet tontteja. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ilmoitti syyksi, ettei se löytänyt sopivaa tonttia haettavaksi. Sopivan tontin edellytyksenä on hyvä ja helposti saavutettavissa oleva sijainti Otaniemeen nähden. Myös muut opiskelija-asuntoja rakennuttavat tahot edellyttävät tonttien sijaitsevan joko Länsimetron tai tulevan Raide-Jokerin vaikutusalueella. Lisäksi opiskelija-asuntokohteiden rakentamiskustannukset eivät saa nousta kohtuuttomiksi esimerkiksi autopaikkamääräysten johdosta.
Asunto-ohjelman seurannan yhteydessä 14.11.2016 tila- ja asuntojaosto kehotti (esityksestäni) perustamaan erillisen ohjausryhmän opiskelija-asuntojen tuotanto-ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Ohjausryhmään kutsutaan opiskelija-asuntoja tuottavien toimijoiden edustajat sekä Senaatti-kiinteistöjen edustaja. Ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran helmikuussa 2017. Tavoitteena on seurata opiskelija-asuntohankkeista laaditun suunnitelman toteutumista sekä käydä keskustelua ja löytää uusia mahdollisia hankeaihioita, jotta opiskelija-asuntojen rakentamisessa päästään pitkäjänteisyyteen ja riittävään tuotantomäärään.
Olemme vihreissä tehneet paljon töitä opiskelija-asuntotuotannon kasvattamiseksi, mm. neuvottelimme konkreettiset tavoitteet asunto-ohjelmaan. Erityisesti olemme vaatineet, että autopaikkanormeja on pienennettävä, jotta opiskelija-asuntojen rakentaminen on kannattavaa. Näin on tehtykin: Tapiolan Tuuliniittyyn nousee autoton opiskelijatalo ja Otaniemessä normeja lievennettiin merkittävästi opiskelija-asuntokortteleiden osalta.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Finnoon osayleiskaavan hyväksymistä koskevista valituksista
Viisi valitusta, valittajina asunto-osakeyhtiöitä sekä Espoon ympäristöyhdistys (Espyy) ja Helsingin lintutieteellinen yhdistys Tringa ry.
Espyyn ja Tringan mukaan mukaan Finnoon osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen, koska maakuntakaavassa ei ole keskustamerkintää. Myöskään maakuntakaavan viheryhteyttä ei ole otettu riittävästi huomioon. Hyväksytyssä Finnoon osayleiskaavassa linnustoarvojen säilymistä ei ole tarkoituksenmukaisella tavalla varmistettu. Kaavan jakaminen hämärtää kokonaisvaikutuksia luontoon.
Näitä asioita on puitu tarkkaan kaavan eri käsittelyvaiheissa. Valtuusto hyväksyi kaavan 17.10.2016 ja käytin asiasta puheenvuoron. https://tiinaelo.fi/2016/10/18/valtuusto-17-10-2016-finnoon-keskuksen-osayleiskaava-hyvaksyttiin/ Jotta luontoarvot huomioidaan asemakaavoitusvaiheessa, valtuusto hyväksyi yksimielisesti toivomukseni, joka on linjassa kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen päätösten kanssa:
”Valtuusto edellyttää, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys.”
Lausunnossa esitetään ettei valituksille ole perusteita. Koska olemme olleet kaavaa hyväksymässä, en näe perusteita yhtyä valituksiin. Asemakaavavaiheessa kyllä riittää töitä luontoarvojen turvaamisessa.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka on tehty yleisten rakennusten tontin vuokraamisesta Pelastakaa Lapset ry:lle
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 19.9.2016, että Lintuvaarassa korttelissa sijaitseva yleisten rakennusten tontti vuokrataan Pelastakaa Lapset ry:lle vapaarahoitteisen lastenkotihankkeen toteutusta varten. Pelastakaa Lapset ry:n tarkoituksena on rakentaa tontille hoitoyksikkö, jossa on ympärivuorokautinen henkilökunta. Sosiaali- ja terveystoimi on puoltanut hanketta.
Lähialueen asukkaat ovat valittaneet perusteena se, että kaavamääräyksen mukaan Y-tontille saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon ja toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Lastenkotitoiminta kaavaillussa muodossaan merkitsisi ympärivuorokautista ja tosiasiallisesti jatkuvaa asumista tontilla poiketen kaavanmääräyksestä.
Hylkäsimme jo aiemmin asiaa koskeneen oikaisuvaatimuksen, enkä edelleenkään näe perusteltua syytä valituksille.
– Esitys valtioneuvostolle Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimen säilyttämisestä alueen pelastustoimen tehtävänä ja alueen kuntien järjestämisvastuun piirissä sekä kiireellisen ensihoidon tuottamisesta
Esitetään valtioneuvostolle, että sote- ja maakuntauudistuksesta huolimatta Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimi tulee säilyttää alueen pelastustoimen tehtävänä ja sen alueen kuntien järjestämisvastuun piirissä ja että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos myös jatkossa toimii kiireellisen ensihoidon tuottajana toiminta-alueellaan.
Lausuimme jo aiemmin 18 pelastuslaitoksen mallista, että vaihtoehdossa muodostuisi yksi muita huomattavasti suurempi pelastuslaitos ja muut pelastuslaitokset säilyisivät käytännössä entisenlaisina. Uudenmaan maakunta on 23 kertaa suurempi asukasmäärältään kuin pienin maakunta. Maakuntamallissa suurimmat muutokset tehtäisiin Uudellamaalla, jossa jo nyt pelastustoimen eri alueet muodostavat toimivan kokonaisuuden ja jonka osalta pelastustoimen järjestämislakia koskevat tavoitteet jo täyttyvät. 18 pelastuslaitoksen mallia voidaan siten pitää kaikkein huonoimpana valmistelussa esitetyistä vaihtoehdoista.
Lienee perusteltua pysyä linjassa aiemman lausunnon kanssa.
– Suurpellon jätehuolto Oy:n osakkeiden merkintä
Suurpellon kaava-alueilla jätteenkeräys on toteutettu imujätejärjestelmällä, jonka hallinnoimiseksi perustettiin vuonna 2008 Suurpellon jätehuolto Oy. Kaikki alueen kiinteistöt tulevat jäteyhtiön omistajiksi ja ovat sitoutuneet käyttämään jäteyhtiön jätteenkeräysjärjestelmää. Kukin kiinteistö rakentaa tonttiliittymänsä ja jätekuilut omalla kustannuksellaan. Toimintakulut katetaan osakkailta (liittyneiltä kiinteistöiltä) perittävillä maksuilla omakustannusperiaatteella.
Espoon kaupunki on yksi yhtiön perustajaosakkaista tasavertaisena maanomistajana muiden maanomistajien kanssa, joka omistaa yhtiön äänivallasta 29,36 %.
Esitetään, että kaupunki merkitsee 36 102 kpl Suurpellon jätehuolto Oy:n B-osakkeita, merkintähintaan 28,48 euroa/osake. Osuus perustuu siihen, että kaupunki omistaa alueella 184 016 k-m2 rakennusoikeusneliöitä ja yksi rakennusoikeusneliö vastaa yhtä uutta B-osaketta.
Tämä on sen verran mutkikas kokonaisuus, etten ensilukemalla hahmottanut kokonaisuutta. Paneudun vielä viikonloppuna tarkemmin.