Ensi maanantaina taas kaupunginhallituksen kokous. Isoimpina asioina lausunnot sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapauslainsäädännöstä sekä Tulevaisuuden kunta -raportista. Ohessa asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Honkahallin otettavalle lainalle (Kv-asia)
Tapiolan Honka ry (”Koripallohonka”) on rakentanut Tapiolan urheilupuistoon koripallon harjoitushallin (Honkahalli) vuonna 2010-2011. Rakennuskustannukset olivat 3,45 me josta 1,5 me osuus rahoitettiin kaupungin takaamalla lainalla. Honkahalli on lyhentänyt lainaansa suunnitelman mukaisesti ja vuoden lopussa lainaa oli jäljellä noin 931 000 e.
Kaupunki ei ole tehnyt erillistä käyttövuorojen ostopalvelusopimusta Honkahallin kanssa, mutta ostaa koululiikuntaa varten tiloja noin 5 000 e arvosta vuosittain. Honkahalli maksaa vuosittain maa-alueesta vuokraa noin 6 000 e sekä kiinteistöveroa noin 20 000 e.
Honkahalli haluaa nyt järjestellä lainarakennettaan korvaamalla vaihtovelkakirjalainat vastaavan suuruisella 625 000 euron pankkilainalla ja pidentämällä laina-aikaa. Näin rahoituksen korkokulut olisivat merkittävästi pienemmät, mikä turvaisi paremmin kohtuuhintaiset lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet.
Järjestelyä varten Kiinteistö Oy Honkahalli anoo Espoon kaupungin omavelkaista takausta uudelleen järjestettävälle lainalle, jolla maksettaisiin pois sekä vaihtovelkakirjalainat että nykyinen Espoon kaupungin taattu laina 931 000 e.
Vaikuttaa taloudellisesti järkevältä ratkaisulta seurojen ja harrastajien kannalta, mutta kiinnostaisi kyllä kuulla tarkempi selvitys, miten on päädytty tilanteeseen, että lisätakausta tarvitaan. Kaupungin takaus nousee siis samalle tasolle kuin se oli vuonna 2010.
– Valtuuston työjärjestyksen 7 §:n mukainen luettelo vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Kv-asia)
Listalla on kaksi aloitetta: Teemu Lahtisen (ps.) aloite ulkoisen tarkastuksen tekemisestä Suomenojan tapahtumista (tästä oikeudenkäynti kesken) ja Liisa Kivekkään aloite uuden hankintaohjeen valmistelusta (tämän kaupunginhallitus palautti syksyllä ja asia tulee 22.5. valtuustoon).
– Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi (Kv-asia)
Lausunto on varsin kriittinen, mikä vastaa myös monien asiantuntijoiden, vihreiden sekä omaa näkemystäni. Siinä mm. todetaan, että esitetty valinnanvapausmalli on haaste palvelujen integraatiolle ja sitä kautta palvelujen vaikuttavuudelle ja saatavuudelle. Nykyistä parempi palveluintegraatio on kriittistä erityisesti niiden väestöryhmien kohdalla, joiden terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on jäänyt valtaväestön kehityksestä jälkeen.
Edelleen todetaan, että valinnanvapausmallin seurauksena julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut eriytyvät useaksi järjestelmäksi, vaikka niiden yhtenäistäminenhän oli yksi uudistuksen tavoitteista. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat edelleen erillään rahoituksen, johtamisen ja potilasohjauksen näkökulmasta. Erityisiä integraatio-ongelmia voi syntyä suun terveydenhuollon ja avoterveydenhuollon välille sekä kouluterveydenhuollon ja suoran valinnan palvelujen välille erityisesti, jos neuvolapalvelut siirrettäisiin suoran valinnan piiriin.
Lopuksi todetaan, että uudistuksessa tulisi huomioida Uudenmaan erilaisuus (1,6 miljoonaa asukasta, 60 000 työntekijää ja noin 6 mrd kustannukset) verrattuina muihin maakuntiin. Uudenmaan kokoon nähden aikataulu on epärealistinen ja pitää sisällään isoja riskejä. On todella iso riski lähteä radikaalisti muuttamaan toimivaa järjestelmään ja siirtämään merkittävää vastuuta yksityisille toimijoille varsinkaan esitetyllä aikataululla.
Yhteen kohtaan lausunnossa esitän muutosta: Pohjan mukaan demokratian sanotaan toteutuvan esitetyllä mallilla pääosin riittävällä tavalla.
Minusta näin ei ole. Maakunnan päättäjien tosiasialliset mahdollisuudet ohjata sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta jäävät esitetyssä mallissa varsin vähäisiksi. Operatiivinen johto ratkaisee sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannolliset kysymykset sekä liikelaitoksessa että markkinaehtoisessa toiminnassa. Strategiset kysymykset, kuten palvelujärjestelmän rakenne, rahoitus ja palvelutaso, käsitellään maakunnan demokraattisessa päätöksenteossa, mutta lainsäädäntö sekä vahva valtion ohjaus antavat tälle päätöksenteolle varsin tiukat puitteet.
– Espoon lausunto Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista (Kv-asia)
Tämä ei ole varsinainen lausunto, vaan työryhmä on pyytänyt eri tahojen näkemyksiä väliraportista, jossa kuvataan kuntien tehtäviä sote-uudistuksen jälkeen ja erilaisia skenaarioita eri tyyppisille kunnille. Lausunnossa suhtaudutaan skenaarioihin melko kriittisesti, mikä ei minusta ole kaikilta osin perusteltua.
Lausunnossa esitetään todella omituisin ja epärelevantein perustein sähköiseen äänestykseen siirtymistä. Sähköinen äänestys on monella tapaa ongelmallinen ennenkaikkea tietoturvan ja luotettavuuden näkökulmasta, joten esitämme sen kohdan poistamista.
– Valtuustokysymys kaupunkikonsernin sisäisistä riippuvuussuhteista Länsimetron rakentamisen ja laitteiden tarkastuksista ja hyväksymisistä sekä tästä johtuen turvallisuuden takaamisesta poikkeustilanteissa
Kurt Bymanin (sit.) 14 muun valtuustokysymys, jossa kysytään, miten kaupunki varmistaa, että Länsimetro on suunniteltu, rakennettu ja toimii Suomessa ja EU:n alueella voimassa olevien lakien ja sääntöjen, normien, standardien ja vaatimusten mukaisesti, siten ettei synny tilanteita, jossa ihmisten terveys ja henki vaarantuu tai voidaan menettää. Ja miten on varmistettu että Länsimetro Oy kykenee kaikissa tilanteissa kantamaan vastuunsa.
Vastauksessa on kuvattu miten valvontaprosessit on lakien mukaisesti järjestetty.
– Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 30.5.-2.6.2017 Kögessä, Tanskassa
Pohjoismaiset ystävyyskunnat järjestävät vuorotellen kerran vuodessa ystävyyskuntakokouksen. Joka toinen vuosi kokoontuminen järjestetään suppeampana. Tänä vuonna kutsun kokoukseen on esittänyt Tanskan Køge 30.5.-2.6.2017.
Kokouksen teemoina ovat:
– Teknologian käyttö hyvinvointi- ja vanhustenpalveluissa
– kaupunkisuunnittelu
Kutsu on esitetty maksimissaan 10 hengen delegaatiolle (luottamushenkilöt ja viranhaltijat). Teemojen mukaisesti ystävyyskuntakokoukseen osallistuu viisi viranhaltijaa (kansainvälisten asioiden päällikkö, vanhustenpalveluiden ja kaupunkisuunnittelun edustajat). Yritetään löytää vihreiden ryhmästä delegaatioon edustaja.
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Tampereella 25. – 26.4.2017
Tampereen tapaamisessa keskustellaan ajankohtaisista Suomen suurimpia kaupunkeja koskevista asioista ja kaupunkien välisistä yhteistyöstä. Kaupunginhallitusten toivotaan nimeävän tapaamiseen ensisijaisesti valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot, halutessaan myös muita edustajia, yhteensä noin kuusi edustajaa per kaupunki. Tähän osallistun mielelläni.
– Vaalilautakuntien ja -toimikuntien kokoonpanojen muuttaminen
Muutama vihreäkin vaihdos listalla.
– Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä
Tämä asia on jo kertaalleen käsitelty, mutta palautui oikeuden kautta muotovirheen takia. Kaupunginhallitus on siis jo kertaalleen hylännyt oikaisuvaatimuksen, ja pysymme samalla linjalla. Harmillista että näin on tapahtunut.
– Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tarkistaminen
Lähinnä vain indeksikorotuksia ja uuden sairaalan käynnistykseen liittyviä korotuksia, budjettineuvotteluissahan saimme torpattua isot korotukset. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt esityksen pääosin yksimielisesti. Terveyskeskusmaksuista lautakunta äänesti ja puheenjohtajan äänen ratkaistessa päätti, että Espoo selvittää mahdollisuutta luopua terveyskeskusmaksun perimisestä Helsingin mallin mukaisesti.
Esittelijä Juha Metso sekä Marika Niemi (kok.) jättivät tähän eriävän mielipiteen sillä perusteella, että asiaa on jo selvitetty ja sen pohjalta poliittinen linjaus asiasta on tehty.
Tätä asiaa on tosiaan selvitetty useampaan kertaan budjettineuvottelujen yhteydessä. Minusta olisi nyt järkevää odottaa sote-uudistusta, koska sen toteutuessa maksut harmonisoidaan ja niistä päättäminen siirtyy maakunnalle
– Valtuustokysymys Matinkylän terveyskeskusta koskevista suunnitelmista ja sen tulevaisuudesta (Kv-asia)
Bymanin (sit.) ja 14 muun valtuustokysymys, jossa kysytään aikooko kaupunki lakkauttaa Matinkylän terveyskeskuksen ja siinä toimivan hammashoitolan, miten tämä voidaan estää kasvavan Matinkylän palvelujen säilyttämiseksi ja vastaako tämä Espoon asukaslähtöisten palvelujen periaatetta.
Vastauksessa todetaan, että Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen aikataulun uudelleenarviointi on ymmärrettävästi herättänyt huolta terveyspalvelujen säilymisestä Matinkylässä. Tällä hetkellä Matinkylässä on kaksi terveysasemaa noin 500 m etäisyydellä toisistaan, kun Puolarmetsän palvelut siirtyivät Ison Omenan palvelutorille.
Kyse on siis siitä, että kaupunki veti jarrua peruskorjauksen kanssa, koska ei ole varmuutta, mitä sote-kiinteistöille tapahtuu palveluiden siirtyessä maakunnalle. Kaupunki ei halua ottaa riskiä, että peruskorjattu asema jää käsiin, jos maakunta ilmoittaa, ettei sitä tarvitse. Julkisesti tuotetun suun terveydenhuollon palvelut jatkuvat toistaiseksi keskeytyksettä Matinkylän terveysasemalla. Näin on minusta järkevä toimia.
– Valtuustokysymys Matinkylän terveysasematilanteesta (Kv-asia)
Kari Uotilan (vas.) ja 13 valtuutetun samaa asiaa koskeva tarkempi moniosainen kysymys.
Vastauksessa todetaan, että Matinkylän terveysaseman peruskorjauksesta päätetään kevään aikana. Toiminnan jatkaminen nykyisissä tiloissa turvaa alueen asukkaiden palvelut lähivuosiksi. Osa Matinkylän alueen asukkaista on ennakoinut terveysaseman peruskorjauksen alkamista ja vaihtanut hoitavaksi asemaksi Oma Lääkärisi Iso Omenan. Mikäli Matinkylän terveysaseman peruskorjaus ei käynnisty vuonna 2017, asukkaat voivat vaihtaa takaisin Matinkylän terveysaseman asiakkaiksi.
– Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimättä jättämistä tai alentamista koskevat periaatteet
Lain mukaan maksu pitää alentaa tai jättää perimättä aina ennen toimeentulotuen myöntämistä. Lisäksi varhaiskasvatus on maksutonta lastensuojelulaissa tarkoitettuna lapsen huoltona (avohuollon tukitoimi) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisena erityishuoltona silloin kun varhaiskasvatus on mainittu lapsen erityishuolto-ohjelmassa.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum -lautakunta esittävät, että Espoossa voidaan alentaa tai jättää perimättä varhaiskasvatuksen asiakasmaksu myös harkinnanvaraisesti, jolloin tarkoituksena on perheen taloudellisen tilanteen vakauttaminen ja näin mahdollisesti ehkäistä perheen toimeentulotuen tarve.
Vuonna 2016 huojennuspäätöksiä tehtiin 124 kappaletta. Huojennuspäätöksistä 89 oli myönteisiä päätöksiä ja 35 kielteisiä. Määrän arvioidaan nousevan, koska uusi laki tuo kaikki perustoimeentulotukea saavat alennuksen/perimättäjättämisen piiriin. Karkea arvio tulomenetyksistä vuositasolla on noin 115 000 e. Näistä noin 100 000 e koostuu lakisääteisesti maksuttomista lastensuojelun avohuollon tukitoimista.
Nämä periaatteet on hyväksytty lautakunnissa yksimielisesti ja ovat minusta perusteltuja.
– Valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan (Kv-asia)
Jaana Jalosen (kok) ja 44 muun allekirjoittama aloite, jossa tuodaan esille, että jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Lisäksi aloitteessa tuodaan esille mm. se, että harrastuksen taloudelliset kustannukset voivat olla liian suuria. Valtuutetut esittävät, että Espoon kaupunki kehittää tapoja ohjata jokainen lapsi tai nuori harrastuksen pariin. Lisäksi esitetään, että kaupunki kehittää malleja, joiden avulla vähävaraiset lahjakkaat lapset pystyisivät jatkamaan harrastustaan omassa tasoryhmässä.
Vastauksessa todetaan, että harrastustakuun toteutuminen edellyttää Espoossa vahvan ja laadukkaan seura- ja yhdistystoiminnan varmistamista. Tämä edellyttää riittävien resurssien ohjaamista monipuolisten ja -käyttöisten harrastetilojen rakentamiseen. Lisäksi se edellyttää kaupungin ja seurojen sekä järjestöjen keskinäistä, syvenevää yhteistyötä ja pitävää lupausta vuokra-avustusten vakaasta maksamisesta.
Lisäksi kuvataan yksityiskohtaisesti, millaista harrastustoimintaa koulujen iltapäivätoiminnassa ja kerhoissa, taidekasvatuksen, kulttuuritoimen, nuorisotyön – ja etenkin liikunnan toimesta lapsille ja nuorille tarjotaan ja järjestetään. Paljon hyvää ja tuloksellista työtä on tehty ja tehdään matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vastauksessa tosin liikunnan osuus painottuu turhan paljon suhteessa muihin harrastuksiin.
Vastauksessa kritisoidaan kaupungin liikuntatilojen rakentamispolitiikkaa. Espoo ei ole rakentanut omia liikuntahalleja kaupungin kasvun tahtiin, vaan niitä ovat toteuttaneet liikuntaseurat kaupungin takaamilla lainoilla ja vuokra-avustusten turvin. Seurojen ja yksityisten vastuulla on vuodesta 1995 lukien toistaiseksi rakennettu seitsemän jäähallia, viisi jalkapalloareenaa, liikuntahalli Tapiolaan, jossa on kolme kenttää sekä lukuisia tekonurmikenttiä. Lisäksi seurat ovat kasvavasti vuokranneet tiloja omaan harrastuskäyttöön yksityisiltä markkinoilta. Espoolla on myös runsaasti ostosopimuksia yksityistiloista.
Tämä on mielenkiintoista opponointia, kun valtuusto päätti juuri liikuntatoimen esityksestä lainan takauksesta Espoon jääurheilun tuelle jäähallin rakentamiseksi Matinkylään. Toki hyvä, että eri näkökulmia tuodaan esiin, mutta olisi selkeää, kun virkavalmistelulla olisi yhteinen näkemys siitä, miten liikunta- ja urheilutiloja kannattaa tehdä.
– Suurpelto I, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö-, kehittämis- ja yhteistyösopimuksen hyväksyminen, alue 330407, 21. kaupunginosa Henttaa
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Suurpellon keskustakortteliin kaupunkikuvallinen maamerkkirakennus, joka on toiminnallisesti monipuolinen asuntojen, liiketilojen ja palveluiden kokonaisuus. Rakennusoikeus kasvaa 5 000 k-m². Merkkirakennuksen korkeus on 20 kerrosta, muuten rakennukset pääosin 7-kerroksisia.
Kaavamuutoksen syynä se, että alueen asemakaava on ollut voimassa kohta 10 vuotta, mutta sen mukaiselle rakentamiselle ei ole kysyntää. Alueelle aiemmin osoitettu julkisluonteinen rakentaminen on toteutunut tai toteutumassa muualla Suurpellossa ja Matinkylän suuralueella. Suurempimittakaavaisille liiketiloille taas ei ole mahdollista järjestää toimivaa pysäköintiä ja huoltoa korttelissa ja niiden sijoittaminen olisi myös kaupunkikuvallisesti haastavaa. Pohjavesiolosuhteiden ja ympäröivien jo toteutettujen yleisten alueiden rakenteiden vuoksi pysäköintiä ei ole mahdollista toteuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti katualueen ja rakennuksen alle.
Voimassa oleva asemakaava ei mahdollista tavallisten asuntojen rakentamista. Viereisten Kehä II:n varren toimistokorttelien asemakaavoja on jo muutettu asumis- ja palveluvaltaisemmiksi. Lisäämällä asukasmäärää myös keskuskorttelissa edesautetaan kivijalkapalveluiden ja liiketilojen rakentumista Suurpeltoon. Palveluiden, asukkaiden ja sitä myöten käyttäjien lisääntyessä myös esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutasoa on edelleen mahdollista parantaa.
Tämä on minusta perusteltu kaavamuutos, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt yksimielisesti. Asukkailta ei ole tähän tullut kriittistä palautetta.
– Tapiolan keskuksen uudistamiseen liittyvä määräaikainen sopimus
Kyse on LähiTapiolan rakennushankkeista Tapiolan keskustassa. Sopimus koskee mm. Tapiolan palvelukeskuksen tonttia, jonka elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on 16.11.2015 varannut LähiTapiola-ryhmälle suunnittelua ja kehittämistä varten.
Toimenpiteet liittyvät mm. Merituulentien eteläsivun bussiterminaalin odotustilan toteuttamiseen. Länsimetron eteläinen sisäänkäynti järjestetään tämän odotustilan kautta. Tähän liittyy mm. Itätuulenkujan länsipään kansirakenteiden purkaminen. Palvelukeskuksen purkamisen on määrä alkaa 1.4.2017.
Sopimuksella pyritään varmistamaan, että LähiTapiola-hanke pääsisi etenemään viivytyksettä siten, että ympäristölle sekä asukkaille ja asiakkaille aiheutuvat haitat ja häiriöt saataisiin minimoitua. Sopimuksen perusteella tehtävien julkisten osien suunnittelu- ja rakentamistöiden kustannusarvio on yhteensä 2 me.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämistä koskeva erillisratkaisu
Valtioneuvosto on ilmoittanut kirjeellään 20.2.2017, että se hyväksyy pääkaupunkiseudun kaupunkien esityksen kasvupalvelujen erillisratkaisuksi. Kasvupalvelut koostuvat pääasiassa nykyisistä TE-toimiston palveluista ja ELY-keskuksen elinkeinopalveluista sekä kansallisista kasvupalveluista. Asiaa koskevasta laista Espoon kaupunki antaa lausunnon huhtikuussa 2017.
Uusi himmeli siis tulossa. Tämän jatkovalmistelussa pitää myös päättäjillä olla roolia mm. päätöksenteon järjestämisen osalta.
Kokouksessa annetaan tilannekatsaus IT-laitteiden leasing-sopimuksesta ja hallinnasta. (Mauri Suuperko)
Tämäkin on kiinnostava, jokohan selviää kadonneiden tietokoneiden arvoitus.