Maanantaina kaupunginhallituksessa vaihteeksi lyhyempi lista. Asuinalueiden välisen eriarvoistumisen vähentämistä käsitellään Henna Partasen (vihr.) aloitteen muodossa. Alla kokousasiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Etsivän nuorisotyön henkilöstön siirtyminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta kaupungille 1.8.2017
Kaupunki on ostanut etsivän nuorisotyön palvelut Omnialta, mutta nyt nämä palvelut halutaan siirtää osaksi kaupungin omaa toimintaa. Henkilöstö (kuusi etsivää nuorisotyötä tekevää ohjaajaa) siirtyy sivistystoimen nuorisopalveluihin.
Perusteena siirrolle on tarve uudelleen organisoida ja kehittää etsivää nuorisotyötä Espoossa huomioiden kaupungin nuorisopalveluissa järjestettävä yli 16-vuotiaiden nuorten matalan kynnyksen palvelukokonaisuus. Etsivän nuorisotyön resurssit ovat olleet liian pienet suhteessa nuorten määrään ja kasvavaan palvelutarpeeseen
Etsivän nuorisotyön pääasiallinen rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä myös jatkossa. Espoon nykyinen omarahoitusosuus kattaa ylimenevät kulut. Keskittämällä palvelut kaupungin nuorisopalveluihin varmistetaan toiminnan jatkuminen ja kehittäminen espoolaisten nuorten tarpeisiin.
Nähdäkseni on fiksua keskittää nuorisopalvelut yhteen paikkaan. Tämä tukee myös vihreiden tavoitetta vahvistaa kaupungin nuorisotoimea.
– Lisäsopimus Tapiolan keskuksen päätoteutussopimukseen, maankäyttösopimukseen ja maankäyttösopimuksen täydennykseen sekä kiinteistökaupan esisopimukseen
LähiTapiolan Merituulentiellä omistamaa tonttia laajennetaan länteen päin. LähiTapiola rakentaa tontille Ainoa-kokonaisuuteen liittyviä liiketiloja sekä asuntoja. Lisäksi LähiTapiola rakentaa kahdelle Merituulentien eteläpuolella omistamalleen tontille pääosin asuntoja.
LähiTapiola toteuttaa kaupungille Merituulentien eteläpuolelle Merituulentien tasoon bussiterminaalin odotustiloja sekä kulkuyhteyksiä. Länsimetro toteuttaa metroasemalta liukuportaat odotustilaan. Lisäksi hankkeessa rakennetaan julkisia kulkureittejä (Helmakuja, Sammonsilta ja Itätuulenkuja) sekä Merituulentien päälle tuleva Merituulentori ja sen alapuolelle suunniteltu polkupyöräparkkitila.
Merituulentie, tien pohjoissivulle tuleva bussiterminaali ja eteläsivulle tuleva odotustila sekä pohjoiseteläsuuntaiset kulkureitit valmistuvat vuoden 2019 alussa. Samassa yhteydessä saadaan käyttöön liukuportaat metroasemalta Merituulentien eteläpuolen odotustilaan. LähiTapiola-hankkeen on määrä olla kokonaisuudessaan valmis vuonna 2022.
Kaupunki rahoittaa omat investointinsa osittain LähiTapiolalta saatavilla maankäyttömaksuilla ja tontinmyyntituloilla. Loppuosa kaupungin rahoitusosuudesta saadaan myöhemmin osasta kiinteistöjen arvonnousua Tapiolan keskuksen ja sen ympäristön uudistamisen edetessä. Hanke rahoitetaan kokonaisuudessaan Tapiolan taseyksikön kautta.
Töiden kokonaiskustannusarvio on 23 me. LähiTapiola toteuttaa nämä osat läpinäkyvällä kilpaillulla tavalla (ns. open book -periaate), joka on koko ajan kaupungin valvonnassa. Näiden ”sisustustöiden” osia kaupungilla on myös niin halutessaan mahdollisuus teettää suoraan itse.
Melkoinen palapeli on Tapiolan keskustan rakentaminen. Tätä on viety läpi pala palalta ja sopimusneuvottelut ovat olleet matkan varrella varsin mutkikkaat. Tärkeää, että Tapiolan keskus ja metroasemanseutu saadaan rakentumaan ja kulkureitit sujuviksi.
– Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210428, 12. kaupunginosa Tapiola (Kv-asia)
Mahdollistetaan asuntojen sekä liike-, toimisto- ja palvelutilojen lisärakentaminen Tapiolan keskustaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen, liittyen osin suoraan Merituulentien bussiterminaalin ja metroaseman järjestelyihin. Muutoksella mahdollistetaan myös Merituulentien ylittävän kevyenliikenteen sillan ja toriaukion toteuttaminen alueen länsireunalle.
Samaa Tapiolan keskustan kokonaisuutta kuin edellinen. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on kannettu huolta jalankulkureiteistä Tapiolan keskustassa myös liikekeskusten aukioloaikojen ulkopuolella. Nehän ovat olleet ongelmallisia ennenkin ja suunnittelu on ollut haastavaa, kun keskusta rakentuu eri tasoille. Toivotaan että lopputulos on toimiva. Kaava on hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti.
– Valtuustoaloite asuinalueiden välisen segregaation torjumisesta (Kv-asia)
Henna Partasen (vihr.) ja 26 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että Espooseen laaditaan konkreettiset toimenpiteet, joilla kaupunki pyrkii vähentämään asuinalueiden välistä segregaatiota ja että toimenpiteet tuodaan hyväksyttäväksi valtuustoon ja toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.
Vastauksessa todetaan, että asunto-ohjelman tavoitteiden myötä valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntohankkeita on vuosina 2014-2016 sijoitettu eri puolille Espoota (kartta esityslistan liitteenä). Ja että asuinalueiden eriytymiskehityksen torjumista tukevia toimenpiteitä tulee sisällyttää myös vuonna 2017 päivitettävään asunto-ohjelmaan.
Pääsääntöisesti kaikkiin hyvien julkisten liikenneyhteyksien äärellä olevien kaavahankkeiden yhteydessä tehtäviin maankäyttösopimuksiin sisällytetään ehto valtion tukeman asuntotuotannon toteuttamisvelvoitteesta. Ja vastaavasti alueilla jossa on jo paljon tuettua asuntotuotantoa (esim. Espoon keskus, Saunalahti ja Kauklahti) kaupungin tonttien luovutussopimuksiin on kirjattu ehto, että kohteisiin tulee toteuttaa vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa. Näillä ehdoilla pyritään edistämään hallintasuhteeltaan monipuolisen asuntokannan rakentumista ja asuntoalueiden tasapainoista kehitystä.
Lisäksi vastauksessa todetaan, että täydennysrakentamisella voidaan tukea asuntojen hallintasuhteiden sekoittumista. Vuokratalovaltaisilla alueilla hankkeiden toteuttajia on kuitenkin vaikea löytää. Tämä on todettu esimerkiksi Suvelassa. Sen sijaan sellaisilla alueilla, joissa on vähän vuokra-asuntoja, voidaan uusia vuokra-asuntoja rakentamalla tasapainottaa alueiden välisiä eroja hallintamuotojakaumassa.
Ja lopuksi todetaan, että asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, yhteisöllisyyden lisääminen erilaisten tapahtumien, toiminnan ja kohtaamisten kautta sekä puistojen, urheilukenttien ja kevyen liikenteen reittien kunnostaminen tuottavat asukkaille viihtyisyyttä ja hyvinvointia, ja vaikuttavat sitä kautta positiivisesti asuinalueen kiinnostavuuteen ja uusien asukkaiden halukkuuteen hakeutua alueelle.
Asunto-ohjelma on yksi tämän valtuustokauden vihreistä saavutuksista. Se valmisteltiin johdollani tila- ja asuntojaostossa ja vihreiden ryhmä teki siihen useita muutoksia koskien mm. kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Ohjelma tulee päivitettäväksi nyt uudelle valtuustolle ja siinä yhteydessä voidaan terävöittää tavoitteita.
Vastauksessa painotetaan lähinnä asuntotuotannon ohjaamisen keinoja, joiden osalta onkin edetty hyvään suuntaan. Segregaation torjunta on kuitenkin paljon laajempi kysymys ja aloitteessa peräänkuulutetaan poikkihallinnollista yhteistyötä.
Olisi ollut hyvä saada vastaukseen koottua myös muiden toimialojen toimenpiteitä. Esimerkiksi työllisyyspolitiikalla, päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuudella ja koulujen riittävällä resursoinnilla on suuri merkitys alueiden eriytymisen torjunnassa.
Aloitteessa esitetään, että Espooseen laaditaan konkreettiset toimenpiteet asuinalueiden välisen segregaation vähentämiseksi ja että toimenpiteet tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tähän ei vastauksessa kuitenkaan oteta suoraan kantaa. Muotoilemme tähän lisäysesityksen.
Kaupunginhallitus kehottaa valmistelemaan Espoolle konkreettiset toimenpiteet asuinalueiden välisen segregaation vähentämiseksi ja tuomaan ne valtuuston hyväksyttäväksi.
– Turunväylän (Vt 1) Kehä II-Tuomarila -välin lisäkaistojen ja meluntorjunnan rakentamista koskevan aiesopimuksen hyväksyminen
Valtio on myöntänyt tähän 10,9 me määrärahaa perusväylänpidon lisärahoituksessa 2016. Hankkeiden kustannusarvio on 20 me, joka määritellään aiesopimuksessa sitovaksi hankkeen kattohinnaksi. Espoon rahoitusosuus hankkeesta on enintään 9,1 me eli 45,5 %. Mikäli urakkatarjoukset alittavat kustannusarvion pienenee Espoon rahoitusosuus, mutta valtion euromääräinen rahoitusosuus pysyy samana. Hankkeen rakentaminen tapahtuisi vuosien 2018 ja 2019 aikana. Espoon rahoitusosuus tulee maksettavaksi vuoden 2019 aikana.
Kun valtion rahaa on saatu merkittävä osuus, hanke on järkevä toteuttaa. Ja vastineeksi saadaan myös tärkäeä meluntorjuntaa.