Maanantaina kaupunginhallituksessa nimetään uusia luottamushenkilöitä tehtäviinsä. Sen lisäksi aiempien päätösten uudelleenkäsittelyä erilaisten otto-oikeuksien muodossa. Alla lista-asiat avattuna. Varsinaista esityslistaa en nyt saa linkattua, kaupungin sivuilla taitaa olla joku häiriö.
– Vuoden 2017 ensimmäinen osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)
Talousseurantaa tehdään kolmesti vuodessa. Taloustilanne näyttää kehittyvän kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Väestönkasvu on hieman suurempaa kuin vuosi sitten tähän aikaan. Työllisyysluvut ovat paranemaan päin.
Kaupungihallitukselle esitetään hyväksyttäväksi investointimäärärahojen sisäisiä siirtoja, jotka hyväksyttiin jo tila- ja asuntojaostossa.
Valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi seuraavat määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset:
– Vanhusten palvelut: tuloarvion vähennys 2,5 me (Espoon sairaalan käyttöönoton viivästyminen)
– Perhe- ja sosiaalipalvelut: tuloarvion vähennys 4,2 me ja määrärahan vähennys 7,8 me (perustoimeentulon maksatuksen siirto Kelalle)
Investointiosa:
– Maa- ja vesialueet: määrärahan lisäys 4 me (maanhankintaa tehty ennakoitua enemmän)
– Tapiolan taseyksikkö: Kiinteät rakenteet ja laitteet, määrärahan lisäys 10,3 me, rakennukset, määrärahan lisäys 1,5 me (mm. Kehä I:n kattaminen Keilaniemessä, vastaava summa jäi käyttämättä viime vuonna)
– Valtuustoaloite konserniohjeen päivittämisestä (Kv-asia)
Hannele Kerolan (sd) ja 18 muun valtuutetun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupungin 12.12.2016 valtuustossa hyväksytty konserniohje tuotaisiin uudelleen käsiteltäväksi kuluvalla valtuustokaudella ja että siinä huomioidaan aloitteessa esitetyt näkökulmat.
Aloite on jätetty samassa kokouksessa, jossa konserniohje hyväksyttiin. Kokouksessa Kerola esitti ohjeen palautusta, mutta esitys hävisi selvin numeroin.
Aloitteessa viitataan riskienhallintapolitiikkaan ja valtuuston aiempiin päätöksiin koskien riskienhallinnan raportoimista valtuustolle.
Vastauksessa todetaan, että ohjeen mukaan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, joka käyttää apunaan sisäistä tarkastusta sekä kaupungin riskienhallinnan asiantuntijoita. Valvonta käsittää myös riskienhallinnan sekä sisäisen valvonnan toimivuuden seuraamista.
Espoo-konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen kuuluu tytäryhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien tai vastaavien vastuulle. Tästä raportoidaan valtuustolle seurantaraporttien yhteydessä.
Lopuksi todetaan, että konserniohjeessa ei toisteta muissa ohjeissa jo mainittuja asioita, vaan ohje on laadittu täydentämään niitä. Nykyistä konserniohjetta tullaan kuitenkin vielä täydentämään ja täsmentämään tulevan valtuustokauden aikana.
Kerolan palautusesitys tuli valtuustossa yllätyksenä. Konsernijaostossa ja kaupunginhallituksessa konserniohje hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuustokäsittelyn yhteydessä hyväksyttiin yksimielisesti toivomus Ville Lehtolan (kok.) toivomus, jota kannatimme:
”Lisäksi valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta ja sen konsernijaostoa tekemään valtuustolle ehdotuksen julkisuuslain soveltamisesta konserniyhteisöissä ja konserniohjeessa, kun asiasta tehtävä selvitys on valmistunut.”
Tuota avoimuuden lisäämistä olemme myös vaatineet ja siinä pitäisi päästä eteenpäin.
– Vaalilautakunnan asettaminen valtuustossa toimitettavia suhteellisia vaaleja varten (Kv-asia)
Tätä lautakuntaa tarvitaan, jos paikoista ei päästä neuvottelutulokseen ja tietty määrä valtuutettuja sitä vaatii. Ainakaan minun aikanani tätä ei ole tarvittu. Lautakunnassa on viisi varsinaista ja viisi varajäsentä. Varsinaisen jäsenen paikat menevät viidelle suurimmalle puolueelle. Vihreillä on siis yksi jäsenen paikka ja tämä jäsen on myös lautakunnan varapuheenjohtaja.
– Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali (Kv-asia)
– Kaupunginhallituksen ja sen jaostojen vaali (Kv-asia)
– Keskusvaalilautakunnan vaali (Kv-asia)
– Tarkastuslautakunnan vaali (Kv-asia)
– Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen jaoston vaali (Kv-asia)
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ja sen jaoston vaali (Kv-asia)
– Svenska rum -lautakunnan vaali (Kv-asia)
– Kulttuurilautakunnan vaali (Kv-asia)
– Liikunta- ja nuorisolautakunnan vaali (Kv-asia)
– Kaupunkisuunnittelulautakunnan vaali (Kv-asia)
– Rakennuslautakunnan vaali (Kv-asia)
– Teknisen lautakunnan vaali (Kv-asia)
– Ympäristölautakunnan vaali (Kv-asia)
– Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali (Kv-asia)
Listalta puuttuu vielä nimiä, ne täydennetään maanantain kuluessa. Myös vihreiden nimet tulevat listalle maanantaina, kun olemme saaneet viimeiset tarkistukset tehtyä sukupuolijakoon liittyen.
– Perustettavien poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmien luottamushenkilöjäsenten nimeäminen (Kv-asia)
Näistäkin puuttuu vielä nimet. Valtuuston aiempaa päätöstä muutetaan siten, että ohjelmaryhmien jäsenet voivat olla muitakin kuin valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Näin saatiin tasa-arvolain vaatimukset täytettyä puolueiden välisissä neuvotteluissa.
– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2017
Kaupungin organisaatiossa on jatkuvasti käynnissä muutoksia, jotka edellyttävät henkilöstörakenteen tarkistamista myös talousarviovuoden aikana. Nyt tuodaan näihin muutoksiin liittyen päätettäväksi yhteensä 28 uuden viran ja toimen perustaminen sekä 194 virkaa ja toimea koskevaa muutosta ja lakkautusta.
Tässä muutamia poimintoja:
– Sosiaali- ja terveystoimessa vahvistetaan kuudella uudella toimella työllisyyspalveluja (ns. Sello-hankkeessa käynnistyneen tominnan vakiinnuttaminen)
– Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen saadaan kolme uutta erityislastentarhanopettajaa ja kuusi lastentarhanopettajaa (lisätarve perusopetukseen valmistavaan opetukseen sekä lapsimäärän kasvu)
– Nuorisopalveluihin kuusi nuorisonohjaajaa etsivän nuorisotyön palvelun järjestämiseksi kaupungin omana toimintana (ollut ostopalvelu Omniasta)
– 27 ryhmäperhepäivähoitajan toimea muutetaan lastenhoitajiksi ja lastentarhanopettajiksi (suuntaus on perhepäivähoidosta päiväkoteihin)
– Tilapalveluissa vahvistetaan sisäilmaongelmien korjausprosesseja kolmella projektipäälliköllä sekä palvelupäälliköllä. Näiden lisäksi Tilapalvelut saa vihdoin tuikitarpeellisen oman tiedottajan tukemaan sisäilmaasioiden tehokkaampaa viestintää ja kehittämään tilpalveluiden kokonaisviestintää.
Tärkeitä muutoksia. Erityisen iloinen olen noista Tilapalveluiden vahvistuksista.
– Valtuuston 22.5.2017 päätösten laillisuusvalvonta
Viime maanantaina demarit toivat vasta juuri ennen valtuuston kokousta vielä uusia muutosesityksiä hallintosääntöön. Tilanne oli todella harmillinen, koska ryhmiltä oli pyydetty evästyksiä useaan kertaan ja kaupunginhallitus jätti vielä asian pöydälle, jotta voitiin käydä ryhmien väliset neuvottelut.
Päädyimme kannattamaan kahta demareiden esitystä, jotka tulivat hyväksytyiksi. Muutokset koskivat lautakuntien ohjausvaltaa toimialajohtajiin, päätösvaltaa johdannaisinstrumenttien käytöstä sekä taksoista ja maksuista sekä kaupunginhallituksen toimivaltaa suhteessa kaupunginjohtajaan.
Nyt virkavalmistelu esittää, että muutoksia ei hyväksytä, koska yksi kohta on virkamiesten tulkinnan mukaan lainvastainen ja muiden kohtien osalta virkamiesten näkemys on, että valtuuston päätös on tulkinnanvarainen, epäselvä ja ristiriidassa muun hallintosäännön kanssa.
On harmillista, että muutosesitykset tulivat niin viime tipassa, että niistä ei ehditty neuvotella ja hakea muotoiluja, jotka olisi voitu sisällyttää hallintosääntöön. Nyt joudutaan käsittelemään asia uudelleen kaupunginhallituksessa.
– Oikaisuvaatimus Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen järjestämisestä
Oikaisuvaatimuksen on tehnyt Auroran palvelukodin henkilöstö. He katsovat että kaupunginhallitukselle annetut tiedot ovat olleet virheellisiä eikä päätös ole ollut tilojen ja toiminnan osalta tarkoituksenmukainen. Heidän mukaansa muutosta ei ole valmisteltu eikä tehty yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa, ja asukkaat on pakotettu irtisanomaan vuokrasopimuksensa. Oikaisuvaatimuksen mukaan pitkään jatkuneiden kuntoutussuhteiden siirtäminen ilman asukkaiden kuulemista on edesvastuutonta ja vaarantaa pitkäjänteistä kuntoutusta ja asiakasturvallisuutta.
Vastineessa perustellaan päätöstä ja kerrotaan miten muutos on valmisteltu ja henkilökuntaa kuultu.
Tämän tausta on se, että sosiaali- ja terveyslautakunta hylkäsi niukasti pj:n äänen ratkaistessa Auroran palvelukodista luopumisen. Toimialajohtaja käytti otto-oikeutta ja kaupunginhallitus päätti äänin 8-4, 3 tyhjää, että palvelukodista luovutaan. Vastustimme lakkautusta niin lautakunnassa kuin kaupunginhallituksessakin.
– Valtuustoaloite nimipäätöksestä Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden juhlistamiseksi
Simon Elon (ps) ja 24 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki juhlistaa Suomen itsenäisyyden juhlavuotta nimeämällä espoolaisen alueen, paikan, rakennuksen, kadun tai puiston Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.
Vastauksessa ehdotetaan, että Espoon Laurinlahdessa sijaitsevalle puistolle annetaan nimeksi Alexander Freyn puisto – Alexander Freys park. Kun senaatin jäsenet 4.12.1917 jättivät ehdotuksen Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, yksi allekirjoittajista oli pankkiiri, kansanedustaja, senaattori Alexander Frey. Alue sijaitsee Larsvikin huvilan edustalla osoitteessa Espoonlahdenranta 23.
Alexander Freylle on esitetty muistonimeä jo aiemmin (aloitteita 1998, 2000, 2007). Lisäksi 2016 on tehty kuntalaisaloite, jossa toivotaan puiston perustamista Laurinlahteen Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ja senaattori Alexander Freyn muistoksi.
Nimi voidaan antaa virallisesti kaupunkisuunnittelujohtajan viranhaltijapäätöksellä 6.12.2017 mennessä. Aloite siis toteutuu.
– Laurinlahti, asemakaavamuutoksen hyväksyminen, alue 411611, 34. kaupunginosa Espoonlahti
Kaupunginhallitus päätti viime kokouksessa äänestyksen jälkeen (kokoomuksen esityksestä) käyttää otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.4.2017 päätökseen koskien Laurinlahden asemakaavamuutoksen hyväksymistä.
Kyse on kaavamuutoksesta, jolla tehokas pientalokaava muutetaan kerrostalokaavaksi (rakennusoikeus ei muutu). Tätä lähiseudun asukkaat ovat vastustaneet. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa kaavaa on valmisteltu pitkään ja huolella, hiottu kerroskorkeuksia ja haettu ratkaisua, jossa viheraluetta säilyisi mahdollisimman paljon. Viime vaiheessa Kokoomus kääntyi vastustavalle kannalle, mutta jäi yksin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Risto Nevanlinna (vihr.) perustelee blogissaan, miksi Vihreät olivat kaavan kannalla.
– Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen seuranta
Merkitään tiedoksi selostus sopimuksen seurannasta.
Sopimuksessa seurattavat aihealueet ovat asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, yhdyskuntarakenteen kehitys, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen, kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittaminen, sekä liikenneinfrastruktuuri ja liikennepalvelut.
Espooseen valmistui viime vuonna 2474 asuntoa (tavoite 2700), mikä vastaa 92 prosenttia Espoolle asetetusta tavoitteesta. Uusia asuntoja aloitettiin 3500.
Valmistuneesta asuntotuotannosta oli valtion 40 vuoden korkotuella toteutuneita asuntoja sekä koko Helsingin seudulla että Espoossa 14 % (tavoite 20%). Asumisoikeusasuntoja oli koko seudulla 9 prosenttia ja Espoossa 5 % (tavoite 10 %) valmistuneista asunnoista. Raide-Jokerille valtiolta saatu rahoitus on tärkeä osa MAL-sopimusta. Vastineeksi Helsinki ja Espoo sitoutuivat kaavoittamaan sen varrelle asuntoja.
– Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle, Lommilan asemakaavan muutos, alue 630102
Lommila alkaa olla jo melkoinen ikuisuusprojekti. Valtuusto hyväksyi kaavan 27.1.2014. Sistosen (sd) esteellisyydestä tehdyn ja menestyneen valituksen takia kaava hyväksyttiin valtuustossa uudelleen 12.10.2015. Ely-keskus valitti hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen, jonka jälkeen Ely on jatkovalittanut korkeimpaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Perusteena se, että lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhteneväisyyden vuoksi on tärkeää saattaa Lommilan kaava-asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Sisältöperusteena valitukselleen Ely-keskus esittää näkemyksenään, että asemakaava perustuu vanhentuneeseen yleiskaavaan (vuodelta 1994) ja että asemakaavan mukainen, laadultaan keskustan kanssa kilpaileva seudullisesti merkittävä kaupan ratkaisu edellyttää yleiskaavan muuttamista. Ely-keskuksen mukaan hallinto-oikeuden päätös kyseenalaistaa MRL:n mukaisen kaavahierarkiaperiaatteen. Hallinto-oikeuden päätös tekee turhaksi MRL 36 §:n kunnan velvollisuudesta pitää yleiskaavansa ajan tasalla. Ely-keskuksen käsityksen mukaan kaavahierarkian toimivuuden kannalta on olennaista, että pelkkä kohdemerkintä ei voi olla ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa, vaan että myös kohdemerkintään liittyvä suunnittelumääräyksen tulee olla ohjeena.
Tätä asia on todella moneen kertaan käsitelty myös kaupunginhallituksessa. Olemme vastustaneet hanketta, mutta jääneet vähemmistöön. Lommilan kohtalo on nyt oikeuden käsissä.
– Logistiikan korjaamotoiminnan siirto työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena (Kv-asia)
Esitys on, että valtuusto siirtää Logistiikka-tulosyksikön Auto- ja konepalvelujen korjaamotoiminnan työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena kilpailutuksen perusteella valittavalle sopimustoimittajalle.
Espoo Logistiikan Auto- ja konepalvelut on tuottanut kaupungin sisäisenä tukipalveluna korjaamotoimintaa. Pääasiallisesti korjaamotoimintaa on tuotettu teknisen ja ympäristötoimen toimialalle.
Päätöksenteon pohjaksi on selvitetty korjaamotoiminnan kannattavuuden kehittymistä vuosilta 2015 – 2016 sekä vertailtu omana tuotantona tehdyn palvelun kustannuksia ulkoisen palvelutuntuottajan hinnoitteluun. Lisäksi on tarkasteltu korjaamotoiminnan järjestämiseksi eri vaihtoehtoja:
1) korjaamotoiminnan kilpailutus ja liikkeenluovutus
2) korjaamotoiminta siirtyisi henkilöstöineen tekniseen ja ympäristötoimeen
3) henkilöstö siirtyisi muualle kaupungin sisällä ja toiminta kilpailutettaisiin
Selvityksen perusteella nykyinen kalustomäärä ei työllistä korjaamohenkilökuntaa riittävästi. On kannattamatonta ylläpitää omaa monimerkkikorjaamoa nykyiselle kalustomäärälle. Lopputulemana oli ehdotus, että Logistiikan Auto- ja konepalveluiden korjaamotoiminta siirretään ulkopuoliselle palveluntuottajalle liikkeenluovutuksena kilpailutuksen jälkeen. Siirto koskisi Logistiikan Auto- ja konepalvelujen yhteensä 6 työntekijää.
Tämä vaikuttaa perustellulta ehdotukselta. Asian arviointia tosin hankaloittaa se, että liitteenä ei ole vaihtoehtojen vertailuja, eikä esimerkiksi tarkempaa tietoa kaluston tai korjaustoimenpiteiden määristä, pelkästään listatekstin selostus.