Tässä maanantaisen kaupunginhallituksen asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Tärkein asia on lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta, jossa otetaan kantaa lipunhintoihin nyt ja tulevaisuudessa. Konsernijaosto teki tästä jo varsin joukkoliikennemyönteisen päätöksen, mutta teknisen toimen johtaja Isotalo käytti otto-oikeutta ja asia tuodaan nyt kaupuginhallituksen päätettäväksi.
Listalla on myös lausunnon antaminen koskien Kalajärvenkallioiden kaavapäätöstä. Vihreät ovat vastustaneet kaavaa kaikissa vaiheissa juurikin valituksissa esiin tuoduin perustein. Jatkamme samalla linjalla.
– Käräjäoikeuden lautamiehen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Merja Pursiainen muuttanut pois Espoosta, tilalle Lotta Savinko.
– Paikkajakotoimikunnan varajäsenen nimeäminen
Simo Grönroosin (PS) varajäseneksi Seppo Huhdan (ST) sijaan Teemu Lahtinen (PS). Huhta on tätä nykyä Simon Elon (ST) varajäsen.
– Valtuustokysymys vammaispalvelujen määrärahojen riittävyydestä (Kv-asia)
Noora Koposen (vihr.) ja Pinja Niemisen (vihr.) sekä 22 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään:
– Miten sosiaali- ja terveystoimi turvaa vammaispalveluiden toimivuuden?
– Miten määrärahojen riittämättömyyteen on reagoitu eri toiminnoissa?
– Millaisia tehostamistoimia vammaispalveluihin on suunnitteilla?
– Miten vammaispalveluiden määrärahavaje otetaan huomioon vuoden 2018 talousarvion suunnittelussa?
Vastauksessa todetaan, että vammaispalvelun asiakasmäärä jatkoi kasvuaan ja oli vuoden 2017 kesäkuun lopussa 2,5 % suurempi kuin edellisvuonna vastaavana aikana. Asiakkaista 49,3 % on 65 vuotta täyttäneitä. Kehitysvammapalvelujen asiakkaiden nuori ikärakenne näkyy lisääntyvissä asumisen ja päiväaikaisen toiminnan palveluissa. Vammaisten palvelujen suurimmat ylitykset kohdistuvat asumisen ja työ- ja päivätoiminnan asiakaspalvelujen ostoihin, kuljetuspalveluun sekä koululaisten iltapäivä- ja loma-ajanhoitoon. Henkilökohtaisen avun ja omaishoidon tuen tarve on kasvanut edellisestä vuodesta.
Kustannusten kasvua pyritään hillitsemään palvelujen järjestämistapojen muutoksella. Keskeisimmät toimenpiteet ovat:
– kevyemmän tuetun asumisen lisääminen ympärivuorokautisen asumispalvelun rinnalle,
– kuljetuspalvelun matkojen yhdistelyn lisääminen ja tarkoituksenmukaisempi käyttö. Kuljetuspalvelusta tehdään parhaillaan analyysia. Matkojen yhdistelyä pyritään lisäämään matkoja välittävän operaattorin kilpailutuksen myötä. Kilpailutus toteutetaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä ja sen on määrä valmistua kesällä 2018.
– oman työ- ja päivätoiminnan tehostaminen.
Vammaissosiaalityön avoimiin vakansseihin on onnistuttu rekrytoimaan henkilöstöä. Lisäksi on palkattu ylimääräistä lisähenkilöstöä päätöksenteon lakisääteisen käsittelyajan turvaamiseksi.
Lopuksi todetaan, että vuoden 2018 talousarvion valmistelussa tulee ottaa huomioon tämän vuoden budjetissa ilmennyt vaje vammaispalveluiden määrärahoissa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on lisätty tuo lausunnon lopun toteamus, että vaje pitää huomioida ensi vuoden talousarvion valmistelussa. Tärkeää on, että myös tämän vuoden ylitykset katetaan tarvittaessa lisätalousarviolla.
– Sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tarkistaminen lapsiperheiden kotipalvelun osalta
Esitetään maksuttomuutta seuraaville:
– erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin aikana, sosiaalihuoltolain mukaisen perhesosiaalityön asiakkuuden aikana ja joiden palvelun tarve ja suunnitelma sen toteutuksesta on kirjattu asiakassuunnitelmaan,
– erityistä tukea tarvitseville vammaisten lasten perheille monitoimijaisen arviointijakson aikana tai tilanteessa, jossa perhe on pitkäaikaisesti säännöllisen lapsiperheiden kotipalvelun tarpeessa ja kotipalvelu on sisällytetty asiakassuunnitelmaan.
Muutoksilla on vain vähäinen kustannusvaikutus. Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet hyötyvät konkreettisesta arjen tuesta vaativassa perhetilanteessa. Oikea-aikaisesti tarjottavat palvelut vähentävät raskaampien palvelujen tarvetta.
Tärkeä asia, hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti.
– Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2018 – 2020
Teknisen toimen johtaja käytti siis otto-oikeutta konsernijaoston päätökseen, jossa lausuntoon saatiin 5-4 äänestyksin tärkeät muutokset lipunhintojen korotuksista (ei koroteta vuonna 2018), palvelutason säilyttämisestä ja siitä etteivät infrakorvaukset saa johtaa suuriin lipunkorotuspaineisiin. Konsernijaostossa Pursulan Tiina teki ison valmistelutyön, mistä kiitos hänelle. Konsernijaoston 28.8. kokoustiedotteesta käy ilmi olennainnainen.
Nämä konsernijaoston lisäykset ovat pysyneet mukana pohjaesityksessä:
– Poikittaisliikenteen kehittämistä tulee jatkaa tiiviisti raidejokerin ja 560 runkolinjan lisäksi, huomioiden erityisesti Kehä III työmatkaliikenne.
– Espoon kaupunki edellyttää, että HSL seuraa tiiviisti ja säännöllisesti Länsimetron liityntäliikenteen käynnistyttyä sen vaikutusta Espoon joukkoliikennenousuihin ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin. Espoon kaupungille tulee toimittaa tästä säännöllisesti seurantatieto.
– Yhden maksuvyöhykkeen Espoo palvelisi espoolaisia joukkoliikenteen käyttäjiä tasa-arvoisesti. Espoo haluaa selvittää, mitkä ovat kustannukset b-vyöhykkeen laajentamiseksi koko kaupungin alueelle ja vaihtoehtoisesti rajattuna kehä III -vyöhykkeen sisäpuolelle ja millä aikataululla muutos voidaan tehdä.
– Ehdotetaan selvitettäväksi mahdollisuudet kattaa kasvaneita infrakustannuksia ilman tarvetta nostaa lipunhintoja tai laskea palvelutasoa. On tärkeää myös huolehtia, että infra- tai yleiskustannusten nousu ei laske joukkoliikenteen palvelutasoa.
Kuitenkin pohjassa esitetään lipunhintojen korottamista ensi vuonna sekä sitä, että pidetään kiinni periaatteesta, että puolet infrakuluista katetaan lipputuloilla. Tuo jälkimmäinen johtaa koviin korotuspaineisiin, koska Länsimetro on niin kallis. Tämä ei ole kestävää ja siksi infrakulujen kattamisperusteita pitää muuttaa, kuten lausunnossa yllä todetaan.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Kalajärvenkallio, asemakaava ja asemakaavan muutos (720900), hyväksymisestä koskevista valituksista
Kaavasta ovat valittaneet Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaanpiiri ja Espoon ympäristöyhdistys sekä asukkaat. Lausunnot ovat varsin perusteellisia.
Ympäristöjärjestöjen valituksen pääasiallisina perusteina esitetään yleiskaavan vanhentuneisuus ja maakuntakaavan vastaisuus, olennaisten luontotyyppi- ja lajistoarvojen sekä Kalajärveen kohdistuvien vaikutusten riittämätön selvittäminen.
Asukkaiden valituksessa ympäristöä koskevat perusteet ovat pääosin samat. Valituksen mukaan asemakaava ei täytä laissa asetettuja tavoitteita eikä myöskään kaavan laatimiselle asetettuja vaatimuksia. Asemakaava-alue on virkistysarvoltaan arvokas. Kalajärvi on herkkä valuma-alueen muutoksille. Haavoittuva, kapea metsäekologinen yhteys on tärkeä. Lisäksi todetaan, että asemakaava-alueen liikenneyhteydet eivät ole toimivat, kaavapäätös perustuu riittämättömiin selvityksiin, eikä kaavoitusprosessissa ole noudatettu vuorovaikutteista menettelyä.
Lausunnossa perustellaan, miksi valitukset tulisi hylätä.
Vastustimme kaavaa valtuustossa, joten on linjakasta yhtyä valittajien näkemykseen. Teemme siis muutosesityksen, että valtuusto yhtyisi valittajien näkemykseen ja kumoaisi kaavapäätöksen.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta, joka koskee kaupunginhallituksen ja teknisen toimen johtajan päätöksiä virkoja, toimia ja nimikkeitä koskevista muutoksista
Valituksen tekijä esittää, että viranhaltijan siirtämisessä toiseen virkaan on toimittu virheellisesti ja näin ollen sekä kaupunginhallituksen toimia ja virkoja koskevat muutokset ja teknisen toimen johtajan päätös nimikkeiden muutoksista täytyisi kumota. Valituksen tekijä esittää kumoamisen perusteeksi puutteet viranhaltijan kuulemisessa. Lisäksi hän esittää tulleensa kohdelluksi eri tavoin kuin muut muutoksessa olleet toimen- tai viranhaltijat. Edellisiin päätöksiin liittymättömästi hän esittää myös vaatimuksia ja väitteitä, jotka liittyvät muihin käsittelyssä oleviin vaatimuksiin.
Tämä on valitettava tapaus Tilapalveluissa, jota asiaa on käsitelty eri toimielimissä useaan kertaan.
– Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakaspohjan laajentaminen suunnatulla osakeannilla sekä osakassopimuksen muuttaminen
Yhtiö on erikoistunut sairaalatekstiilien vuokraukseen ja huoltoon. Se tuottaa tekstiilihuoltopalveluita ensisijaisesti omistajalleen, Espoon kaupungin omistuksen lähtökohtana on erityisesti Espoon uuden sairaalan palveluiden toimivuus saumattomasti erikoissairaanhoidon kanssa. Espoon omistusosuus on noin 7%.
Yhtiö toimii sidosyksikköasemassa ns. In-House toimijana omistajilleen. Yhtiö ei tarjoa palvelujaan yleisesti markkinoille, joten osakkaat voivat tehdä suorahankintoja yhtiöltä. Koska uuden hankintalain mukaisesti ulkopuolista myyntiä tulee yhtiössä vähentää (uusi raja 5 % ja 500 000 euroa) on yhtiö esittänyt osakaspohjan laajentamista varmistaakseen yhtiön tuotantokapasiteetin mahdollisimman tehokkaan käytön ja siten nykyisten omistajien volyymiedun säilymisen. Uusiksi osakkaiksi tulevat Järvenpää ja Kerava.
Tämä on hyväksytty kojassa yksimielisesti.