Tässä maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Suurimpina asioina poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet sekä lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta Kehä I välillä Kalevalantie – Turunväylä (VT 1) ja siihen liittyvä Kehä I:n parantamista Laajalahden kohdalla koskevan aiesopimuksen hyväksyminen.
Pitkään valmistelussa on ollut esiopetuksen siirto varhaiskasvatuksen alle, mikä tarkoittaisi 36 nyt opetustoimen alla työskentelevän esiluokanopettajan työehtojen heikentämistä.
Aloitteiden joukossa on kaksi vihreiden tekemää: Sirpa Hertellin aloite Laaksolahden jäähallin purkamisesta sekä Mari Anthonin ja Ekim Özdemirin aloite nuorisovaltuuston aloitteiden tuomista valtuustoon.
Melkoisen työläs kokous siis tulossa ja kaikki evästykset jälleen tervetulleita!
– Valtuustoaloite turvallisuusohjelman valmistelusta (Kv-asia)
Teemu Lahtinen (Ps) ja 17 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että jatkossa Turvallisuusohjelmaa valmisteltaessa otettaisiin huomioon 27.2.2017 valtuustossa käytetyt puheenvuorot ja esiin nostetut puutteet.
Vastauksessa todetaan, että ohjelman käsittelyssä käytettiin yhteensä 68 puheenvuoroa ja repliikkiä, jotka kirjattiin ja tallennettiin huomioon otettaviksi seuraavan turvallisuusohjelman valmistelussa. Samassa käsittelyssä esiin tuodut turvallisuusohjelman puutteet huomioidaan myös seuraavan valmistelun yhteydessä.
Valtuusto hyväksyi Espoon turvallisuusohjelman 2017-2018 kokouksessaan 27.2.2017. Sitä edelsi muutamakin palautuskierros ja valtuustossakin riitti puhetta. Tuo keskustelu toimii nyt evästyksenä seuraavalle kierrokselle.
– Hallintosäännön VII osan luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön 2 §:n tarkistaminen (Kv-asia)
Tästä keskusteltiin valtuuston neuvottelutoimikunnassa ja asia palautettiin keskusteluitta valtuustossa. Toive oli, että huomioidaan palkkioissa kaupunginhallituksen ja sen jaostojen lisäksi myös lautakuntien iltakoulut, jotta laajempi joukko luottamushenkilöitä saa korvausta myös iltakouluista ja seminaareista, joilla on tärkeä merkitys luottamuselinten työskentelyssä.
Nyt esitetään, että iltakouluista ja seminaareista kokouspalkkio olisi puolet varsinaisen kokouksen kokouspalkkiosta sillä rajauksella, että lautakuntien jäsenille maksettaisiin kokouspalkkiota enintään kahdesta iltakoulusta tai seminaarista vuodessa. Muutos tulisi voimaan taannehtivasti 1.6.2017 alkaen.
On tärkeä parannus, että myös lautakuntien jäsenet saavat palkkion iltakouluista ja seminaareista. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että kaikkia toimielimiä kohdellaan samalla tavalla, esimerkiksi niin, että palkkiollisia iltakouluja olisi kaikilla toimielimillä enintään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi olisi hyvä, että iltakoulut ja seminaarit voivat olla avoimia myös varajäsenille silloin kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, vaikkei heille palkkiota maksettaisikaan.
– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteiden hyväksyminen (Kv-asia)
Kehitysohjelmien ohjausryhmät ovat laatineet hyötytavoitteet valtuuston hyväksyttäväksi. Niillä kuvataan tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella. Tarkemmat ohjelmasuunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi vuoden 2018 alussa.
Osallistuva Espoo
Osallistuva Espoo -ohjelmalla edistetään asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen osallistumista Espoo-tarinan mukaisesti. Päämääränä on kaikkien Espoo, kuntalaisten osallistumisen helppous, asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus sekä vaikuttamisen, demokratian ja päätöksenteon kehittyminen. Kansalaistoiminta määrittelee tulevaisuuden kaupungin ja tekee Espoosta kansainvälisesti vetovoimaisen.
Hyötytavoitteet:
1.) Asukkaat, yritykset ja yhteisöt osallistuvat yhteisten haasteiden ratkaisemiseen
2.) Asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus kukoistavat
3.) Asukkaiden luottamus demokratiaan ja päätöksentekoon kasvaa
Innostava elinvoimainen Espoo
Kansainvälisesti vetovoimaisten, Espoon elinkeinorakennetta monipuolistavien liiketoiminta- ja kokeilualustojen edistäminen on kaupungin kasvustrategian ytimessä. Kasvavalla tapahtumatarjonnalla vahvistetaan Espoon kansainvälisyyttä, viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Espoolaiset ovat vahvasti mukana työelämässä ja yritykset löytävät tarvitsemiaan osaajia myös työelämän tarpeiden muuttuessa. Kaupungin yritysmyönteisyyttä kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa.
Hyötytavoitteet:
1.) Monipuolistetaan elinkeinorakennetta ja vahvistetaan elinvoimaa.
2.) Espoo on vetomainen ja kansainvälisesti kiinnostava tapahtumakaupunki.
3.) Vastataan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan.
4.) Vahvistetaan yritys- ja yrittäjyysmyönteisyyttä.
Kestävä Espoo
Espoon tavoitteena on olla pysyvästi Euroopan kestävin kaupunki. Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Uusilla ratkaisuilla rakennetaan Espoon vetovoimaa ja kilpailukykyä, synnytetään uutta liiketoimintaa, lisätään monimuotoisen luonnon ja kaupunkiympäristön tarjoamia hyötyjä sekä tehdään aluetta tunnetuksi. Espoon kestävän kasvun tukemiseksi ohjelma kehittää merkittäviä uusia älykkään ja puhtaan teknologian ratkaisuja yhdessä kumppaneiden kanssa. Ratkaisut tukevat arjen sujuvuutta ja tuovat lisäarvoa jokaiselle espoolaiselle. Espoo toimii älykkään kaupunkikehityksen, ilmastotyön ja kiertotalouden edelläkävijänä. Uusien ratkaisujen käyttöönottoa vahvistetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja kehittämällä sekä aktiivisella kumppanuusyhteistyöllä.
Hyötytavoitteet:
1.) Rakennamme ja kehitämme Espoota älykkäillä ratkaisuilla
2.) Espoolaisten liikkuminen sujuvoituu ja monipuolistuu
3.) Päästötön energian tuotanto ja älykkäät energiaratkaisut
4.) Espoolaiset toimivat vastuullisesti
Hyvinvoiva Espoo
Ohjelma vahvistaa espoolaisten mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee alueiden eriytymiskehitystä lisäämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Espoossa on terveimmät, onnellisimmat, hyvinvoivimmat ja liikkuvimmat asukkaat. Ohjelman aikana tarkastellaan myös kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ja hallinnonrajoja ylittäviä rakenteita kaupungin ja maakunnan palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi.
Hyötytavoitteet:
1.) Espoolaisten mahdollisuudet edistää terveyttä, hyvinvointia ja onnellisuutta lisääntyvät
2.) Espoolaisilla on enemmän mahdollisuuksia osallistua ja kuulua yhteisöön
3.) Hyvinvoinnin edistäminen jatkuu ja kukoistaa Espoossa myös sosiaali- ja terveydenhuol-lon uudistuksen jälkeen
Ohjelmatyöllä pyritään löytämään uudenlaisia poikkihallinnollisia ratkaisuja strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjelmaryhmät ovat tehneet hyvää työtä.
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Vantaalla 21. – 22.11.2017
Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohto kokoontuu yhteen kahdesti vuodessa. Seuraava tapaaminen pidetään Vantaalla 21.-22.11.2017.
Kaupunginhallitusten toivotaan nimeämän tapaamiseen ensisijaisesti valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot, halutessaan myös muita edustajia, yhteensä noin kuusi edustajaa jokaisesta kaupungista.
Nämä ovat tärkeitä tapaamisia, kun mietitään suurten kaupunkien yhteistyötä ja olen näihin aktiivisesti osallistunut. Nyt on erityisen mielenkiintoista, kun Helsinki on siirtynyt pormestarimalliin ja ottanut Vapaavuoren (kok.) johdolla vahvaa roolia kaupunkipolitiikassa.
– Kaupunginhallituksen jäsenen osallistuminen Eurocities-verkoston kulttuurifoorumin kokoukseen Ghentissä
Esitetään, että Jaana Jalonen (kok.) osallistuu.
Espoon kaupunki on eurooppalaisen Eurocities -kaupunkiverkoston kulttuurifoorumin varapuheenjohtaja. Varapuheenjohtajan tehtävää jäljellä olevalla kaudella 2017-2018 hoitaa Jaana Jalonen. Kulttuurifoorumi kokoontuu vuoden toiseen viralliseen kokoukseen Belgian Ghentissä 25.-27.10.2017. Kokouksen teemana on Kulttuurin rooli kaupunkien kolmansien tilojen suunnittelussa (The role of culture in shaping third places in cities). Kokoukseen osallistuu myös viranhaltijoita kulttuurin tulosyksiköstä ja sivistystoimen kansainvälisistä asioista vastaava erityissuunnittelija.
Hienoa, että Espoo on aktiivinen myös kulttuurin saralla. Jalonen toimi viime kauden kulttuurilautakunnan pj:nä ja on perusteltua, että jatkaa vielä tässä tehtävässä.
– Osallistujien nimeäminen Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin 23.-24.11.2017
Uudenmaan maakuntaparlamentti koostuu osuudesta Finlandia-talossa sekä risteilyllä Silja Europalla. Maakuntaparlamentin teemana on ”Sote- ja maakuntauudistus – #turvallinensiirtymä”.
Maakuntaparlamentin hinta on 252 – 306 euroa hyttivaihtoehdoista riippuen. Mikäli osallistuu ainoastaan Finlandia-talossa pidettävään osuuteen, hinta on 90 euroa.
Tämäkin on hyvä verkostoitumisen paikka ja erityisen tärkeää on osallistuminen nyt, kun maakunnalla on vastuu sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta. Olen lähdössä, mikä on perusteltua myös siksi, että olen maakuntahallituksen varajäsen.
– Työtapaturmavahingon kustannuksen korvaaminen vahinkorahastosta
Esitys on, että vahinkorahastosta maksetaan korvausta Tilapalvelut-liikelaitokselle 558 000 euroa työtapaturmasta, joka aiheutti merkittävän lisämenon Tilapalvelut-liikelaitokselle vuonna 2017. Työntekijä oli pudottuaan korokkeena käyttämältään tuolilta saanut erittäin vaikean päävamman, ollut pitkän sairaslomalla ja eläköitynyt ennenaikaisesti.
Tilapalvelut-liikelaitos on hakenut vahinkorahastosta korvausta kyseisestä vahingosta aiheutuneesta 608 000 euron lisämaksusta. Vahinkorahaston omavastuu 50 000 euroa vähennetään, jolloin vahinkorahastosta korvattavaksi jää 558 000 euroa.
Kaupungin hyödyntämän maksujärjestelmän myötä vakavimpien työtapaturmien korvaukset, ns. pysyvät korvaukset, voivat vaikuttaa jo tapahtumavuoden vakuutusmaksuun ja johtaa voimakkaisiin heilahteluihin vuosittaisissa ennakko- ja toteumamaksuissa sekä eri vuosien välillä vakuutusmaksuja vertailtaessa. Pysyviä korvauksia tulee onneksi harvemmin, mutta ne ovat määrältään suuria. Vastapainona vakuutusmaksujen taso ns. tavallisena vahinkovuonna on alhaisempi. Siten tämä maksujärjestelmä mahdollistaa kaupungille pitemmällä tähtäimellä alhaisemmat vakuutusmaksut, edellyttäen että pysyviä korvauksia aiheuttavia vakavia työtapaturmia sattuu mahdollisimman vähän.
Todella valitettava tapaus tuo tapaturma. Tätä varten vahinkorahasto on olemassa.
– Valtuustoaloite ikäihmisten alueellisten kuntosalipalvelujen parantamisesta (Kv-asia)
Tiina Ahlforsin (vas) ja 23 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että kaupunki tarjoaa niillä alueille, joissa uimahalli ei ole käytössä tai sitä ei ole, muilla tavoin 68+ Sporttikortin puitteissa kuntosalin käyttömahdollisuuden.
Vastauksessa todetaan, että 68+ Sporttikorttipalvelu on ollut espoolaisten käytössä 10 vuotta ja palveluita sekä yhteistoimintaa sen piirissä on koko ajan kehitetty järjestelmällisesti.
Liikuntapalvelut tarjoaa kaikilla Espoon suuralueilla senioreille käyttöön kuntosaleja sekä erillisiä heille räätälöityjä liikunnanohjauspalveluita. Osa alueiden palveluista toteutetaan yhteistyönä yksityisten kuntosalipalveluiden kanssa liikuntapalveluiden koordinoidessa järjestettävää toimintaa.
Tällä hetkellä ostopalveluna toimii 60 viikoittaista senioriliikuntaryhmää, joista suurin osa on ohjattua kuntosalitoimintaa. Lisäksi liikuntapalvelut on kehittänyt alueellisia ikääntyneille suunnattuja kuntosalipalveluita yhteistyössä Espoon vanhusten palveluiden kanssa kaupungin palvelukeskuksiin sekä elä-ja asu-seniorikeskuksiin esim. laitehankinnoilla, ohjauspalveluilla ja henkilökuntaa kouluttamalla.
Tapiolassa ja Matinkylässä on ollut haasteita kun toisessa uimahalli on pitkäaikaisessa remontissa ja toisessa vasta ja vihdoin vuosikymmenten odotuksen jälkeen tulossa. Vastauksessa kuvaillaan, miten korvaavia liikuntamahdollisuuksia on senioreille järjestetty.
Lopuksi todetaan, että enne Tapiolan ja Matinkylän uimahallien liikuntatilojen valmistumista liikuntapalvelut pyrkii edelleen kehittämään alueiden kuntosali- ja liikuntatarjontaa yhteistyössä eri yhteistyökumppaneiden kanssa, vastaten kasvavaan senioripalvelutarpeen.
Liikuntatoimi tekee kyllä hienoa työtä. Tapiolan uimahallin korjauksen viivästyminen on surkeaa. Toivotaan, että Matinkylän uimahalli valmistuu aikataulussa. Sinnehän pitäisi nyt olla tulossa kuntosali, kun tila- ja asuntojaosto sen hankesuunnitelmaan esityksestäni lisäsi. Kustannussyistä se oli karsittu virkamiesesitysestä pois.
– Oikaisuvaatimukset vammaisneuvoston asettamisesta toimikaudelle 2017-2019
Asiasta on tehty kolme oikaisuvaatimusta, joista yksi vammaisneuvoston ja kaksi ei-julkista.
Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan sen tarkistamista, onko päätös valmisteltu ja tehty asianmukaisella tavalla. Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen päätöksessä on poikettu vammaisneuvoston esityksestä, eikä päätöstekstissä ole selvitystä, miksi esittelijä on näin menetellyt. Oikaisuvaatimuksessa kerrotaan, että uuden henkilön esittämisessä on ohitettu vammaisneuvosto, vaikka järjestöedustajien esitys tulee aina vammaisneuvostolta.
Yhtä oikaisuvaatimusta on täydennetty 7.9.2017. Täydennyksessä esitetään, että on syytä tarkastella perusturvajohtaja Metson käyttäytymistä virkamiehenä virkavastuulla.
Päätösesityksessä esitetään, että ei-julkiset oikaisuvaatimukset hylätään. Perusteena se, että esittelijällä (tässä tapauksessa Metso) on itsenäinen harkintavalta tekemänsä esityksen suhteen. Vammaisneuvoston oikaisuvaatimuksen osalta esitetään, että se jätetään tutkimatta. Perusteena se, että vammaisneuvostolla ei ole oikeutta oikaisuvaatimuksen tekemiseen.
Tässä ei valmisteluprosessi ole mennyt hyväksyttävällä tavalla, kun kaupunginhallituksen 14.8. päätöksen perusteluista ei käynyt lainkaan ilmi, että esitys ei ollut vammaisneuvoston tekemien valintojen mukainen.
– Valtuustoaloite nuorisovaltuustoaloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn (Kv-asia)
Vihreiden Mari Anthonin ja Ekim Özdemirin sekä 30 muun aloite, jossa esitetään, että nuorisovaltuuston aloitteet tuotaisiin valtuuston käsittelyyn.
Vastauksessa todetaan, että kaupunki huolehtii nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuuksista, osallisuudesta sekä nuorisovaltuuston ja kaupungin vuoropuhelusta useilla eri tavoilla. Kaikkiin nuorisovaltuuston aloitteisiin annetaan vastaus, ja aloitteet ja vastaukset toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle puolivuosittain. Nuorisovaltuuston nimeämällä edustajalla on oikeus olla valtuuston kokouksessa läsnä, ja edustajalla on puheenjohtajan harkinnan mukaan oikeus ottaa osaa keskusteluun. Tämän lisäksi nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikkien kaupungin lautakuntien kokouksissa sekä poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmissä. Nuorisovaltuusto vaikuttaa lisäksi mm. antamalla lausuntoja, tekemällä kannanottoja ja järjestämällä tapahtumia.
Lopuksi todetaan, että laki ei edellytä, että nuorisovaltuuston aloitteet tuotaisiin valtuuston käsittelyyn, mutta että Espoon kaupunki tukee kuitenkin erilaisia nuorisovaltuuston osallistumis- ja kuulemistapoja ja ottaa vastaan ehdotuksia, joilla yhteistyötä voitaisiin edelleen kehittää.
On pettymys, että vastaus hyvään ja tärkeään aloitteeseen on kielteinen samaan aikaan kun Osallistuva Espoo -ohjelmassa korostetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamista. Toivottavasti saamme kaupunginhallituksessa tukea vastauksen muuttamiseksi myönteiseksi.
– Suomenkielisen esiopetuksen järjestäminen sivistystoimen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä (Kv-asia)
Hallintosääntömuutos, jonka mukaan varhaiskasvatuksen tulosyksikkö vastaisi 1.8.2018 alkaen suomenkielisen esiopetuksen järjestämisestä.
Tällä hetkellä suomenkielisen esiopetuksen järjestämisestä sivistystoimessa vastaa päiväkotien osalta varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ja koulujen osalta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö.
Lukuvuonna 2016-2017 suomenkielisessä esiopetuksessa oli yhteensä 3 232 lasta. Näistä lapsista 2 440 (132 toteutuspaikkaa varhaiskasvatuksen ja koulujen tiloissa) on varhaiskasvatuksen toteuttamassa esiopetuksessa ja 792 (21 koulua) opetustoimen toteuttamassa esiopetuksessa.
Muutos tarkoittaisi, että jatkossa esiopetusta antavan henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja palkkaus määräytyisivät Espoossa yhtenäisesti. Muutoksen piirissä on 36 vakituista virkaa tai tuntiopettajuutta hoitavaa esiluokanopettajaa, jotka ovat nyt opetuksen tulosyksikön alla ja OVTES:in piirissä.
Kenenkään vakituisessa työsuhteessa olevan työsuhde ei muutoksen takia katkeaisi, mikäli esiluokanopettaja ottaa vastaan tarjotun lastentarhanopettajan työsuhteisen tehtävän varhaiskasvatuksen esiopetuksessa. Palvelussuhteen ehdoissa kuitenkin tapahtuisi muutoksia (siirto KVTESiin + palkkarakenteen muutos + lomaoikeudet). Jos esiluokanopettajalla on luokanopettajan kelpoisuus, hänelle tarjottaisiin luokanopettajan virkaa koulussa. Mikäli hänellä on erityisluokanopettajan kelpoisuus, hänelle tarjottaisiin erityisluokanopettajan virkaa koulussa. Ja mikäli hänellä on erityislastentarhanopettajan kelpoisuus, tarjottaisiin hänelle erityislastentarhanopettajan työsuhteista tehtävää varhaiskasvatuksessa.
Asiasta linjattiin viimeksi vuonna 2009, jolloin kaupunginhallitus päätti seuraavaa:
– Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi siirtyy 1.8.2010 alkaen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön.
– KVTES:in piirissä toimivat esiopettajat toimivat varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuudessa, vaikka ryhmä toimisi koulun tiloissa. Nykyiset OVTES:in mukaiset esiopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:in piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti, kun ovat virassa.
– Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTES:in mukaan palkattu esiopettaja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa.
– Koulujen tiloissa toimivat esiopettajat toimivat kyseisen koulun rehtorin alaisuudessa niin kauan, kun esiopetusta toteuttaa OVTES:in piirissä oleva esiopettaja.
Mikäli koulussa on useampi kuin yksi esiopetusryhmä, kaikki esiopettajat toimivat saman virkaehtosopimuksen piirissä. Tarvittaessa toteutetaan opettajien sijoituskoulumuutoksia tämän periaatteen toteuttamiseksi.
Tämä on ollut pitkällinen ja ikävä prosessi työhönsä sitoutuneiden esiluokanopettajien kannalta. Muutosta yritettiin ensin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kautta, tuloksetta. Sen jälkeen se yritettiin tuoda hallintosääntöuudistuksen yhteydessä, mutta senkin saimme torpattua. Nyt sitten erillisenä asiana.
Vihreiden ryhmän näkemyksen mukaan kaupunginhallituksen 2009 mukainen linjaus oli hyvin perusteltu, eikä sitä ole tarpeen muuttaa (esiluokanopettajien työehtojen heikentäminen olisi kohtuutonta). Juuri on myös julkisuudessa käyty keskustelua siitä, että lastentarhanopettajat ovat palkkakuopassa, mihin asiaan on myös tärkeää löytää parannuskeinoja.
Lisäksi on tärkeää, että valmistavan esiopetuksen resurssit turvataan myös varhaiskasvatuksen puolella, koska sille on kasvavaa tarvetta ja Espoossa on saavutettu hyviä tuloksia niin koulujen kuin päiväkotien yhteydessä.
– Puustellinkallio, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimusten hyväksyminen, alue 110516, 51. kaupunginosa Leppävaara (Kv-asia)
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen, asuntolarakennusten ja julkista palvelua tarjoavan rakennuksen (esimerkiksi päiväkodin) rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan Leppävaaran keskustan välittömään läheisyyteen.
Asuinkerrostalojen kerroslukumäärät vaihtelevat 5-16 välillä. Alueen keskiosaan mahdollistetaan puistovyöhyke, johon liittyy yleisten rakennusten korttelialue. Alueen länsiosaan osoitetaan asuntolan ja opetustoimen korttelialueet. Kaavalla suojellaan kaksi rakennusta.
Asuinkerrostalojen autopaikat on pääasiassa osoitettu joko kansipihojen alle tai erilliseen pysäköintitaloon. Alueelle osoitetaan kaksi katualuetta, joiden mitoitus mahdollistaa yleisen pysäköinnin järjestämisen katualueella.
Alueella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka. Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus, jonka toimintaa ylläpitää Invalidisäätiö Orton.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on käyty vääntöä alueen liikenneratkaisusta ja parkkihallin sijainnista. Viimeisessä käsittelyvaiheessa kaava hyväksyttiin laajalla yksimielisyydellä.
– Valtuustoaloite Liikkuminen palveluna eli Mobility as a Service (MaaS) -palvelun käyttöönottamisesta (Kv-asia)
Kirsi Louhelaisen (vihr), Henrik Vuornoksen (kok) ja 31 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoo edelläkävijänä aktiivisesti edistää MaaS-palvelujen käyttöönottoa, erityisesti painottaen joukkoliikenteen ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen käyttömahdollisuuksia. HSL:n toiminnan lisäksi kaupunki voi myös omilla päätöksillään edistää älykkäitä, uudenaikaisia ja vähäpäästöisiä liikennepalveluja. Kaupunkipyöräkokeilun avoimet rajapinnat, yhteiskäyttöautojen joustava pysäköinti tai innovatiiviset julkiset hankinnat voisivat olla hyviä esimerkkikokeiluja liikenne palveluna -konseptista.
Vastauksessa kerrotaan, mitä kaupunki on tehnyt ja todetaan lopuksi, että uusien liikkumispalvelujen kehittämistä edistetään niin linjaorganisaatiossa kuin kestävä Espoo -kehitysohjelmassa. Liikkumisen palveluja kehittämällä vaikutetaan myös liikenteen päästöihin, kulkutapaosuuteen sekä uusiutuvien ja sähköä käyttävien ajoneuvojen yleistymiseen.
Vastaus on ylimalkainen ja ympäripyöreä. Kaupunginhallitus otti asiaan konkreettisemmin kantaa antaessaan viime kokouksessa lausuntoa HSL:lle. Olisi hyvä palauttaa tämä uudelleen valmisteltavaksi.
– Valtuustoaloite Laaksolahden jäähallin purkamisesta (Kv-asia)
Sirpa Hertellin (vihr.) ja 41 muun valtuutetun allekirjoittama aloite, jossa esitetään kaupungin omistaman ja pitkään tyhjänä seisseen jäähallin purkamista. Ja ehdotetaan lisäksi, että vanhan jäähallin tilalle voitaisiin rakentaa ainakin tekojäärata, ellei uuden hallin rakentaminen ole mahdollista, sillä jääliikunta-ajasta on Espoossa jatkuva pula.
Vastauksessa todetaan, että liikunta- ja nuorisopalveluiden tavoitteena on, että purettavan jäähallin paikalle tehdään ulkotekojää, joka palvelisi alueen asukkaita vuoteen 2032 saakka, jonka jälkeen urheilupuistoa kehitetään tehtävän yleissuunnitelman mukaisesti. Ongelma on, että nykyisen hallin tilat toimivat myös huoltorakennuksena, jota alueella tarvitaan.
Tilapalveluilla on kaksi vaihtoehtoa toteuttaa hankkeen korjaus: Toisessa vaihtoehdossa halli purettaisiin osittain, jolloin käyttöön jäisi matala rakennusosa ja nykyinen tekniikka ja toisessa vaihtoehdossa halli purettaisiin kokonaan.
Lopuksi todetaan, että Tilapalvelut-liikelaitos selvittää syksyn 2017 aikana vaihtoehtoisia väliaikaisia toteutustapoja kustannusennusteineen Laaksolahden jäähallin purun ratkaisemiseksi.
Tila- ja asuntojaostossa lisättiin vastaukseen vielä laajempi näkökulma:
Urheilupuiston alueen kehittämistä jatketaan teknisen ja ympäristötoimen ja liikuntapalveluiden yhteistyönä niin, että haetaan mahdollisuutta lisätä urheiluun liittyviä palveluita ja/tai ‑tiloja sekä mahdollisuutta sijoittaa myös asuntorakentamista alueelle.
Asuntorakentaminen on herättänyt keskustelua, katsotaan onko tarpeen vielä viilata vastausta tältä osin.
– Valtuustokysymys Kivenlahden kirjastotilojen kunnossapidosta ja tulevaisuudesta (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 20 muun allekirjoittama kysymys, johon ei ole vielä vastausta.
– Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta Kehä I välillä Kalevalantie – Turunväylä (VT 1), Espoo
Tiesuunnitelmassa esitetään Kehä I pääväylälle välillä Kalevalantie – Turunväylä kaksi eritasoliittymää, joilla korvataan kolme nykyistä katuverkon tasoliittymää, parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa. Tiesuunnitelma on laadittu Uudenmaan ELY-keskuksen ja Espoon kaupungin yhteistyönä.
Kehä I:n uudistamisen keskeisinä yleisinä tavoitteina ja perusteluina Tapiolan (Maarinsolmu) ja Turunväylän (Leppävaaransolmu) välisellä osuudella ovat valo-ohjattujen tasoliittymien rakentaminen eritasoliittymiksi (turvallisuus ja liikenteen sujuvuus), Raide-Jokerin rakentamisen mahdollistaminen Kehä I:n yli, ympäristöhaittojen lieventäminen (melu, päästöt), jalankulku- ja pyöräilyliikenteen olosuhteiden parantaminen sekä kaupunkirakenteen tiivistäminen (täydentävä rakentaminen Kalevalantien varteen).
Valtava muutos, kun Kehä I:n varressa erityisesti Laajalahdessa ja Maarinsolmussa. Laajalahdesta on tullut myös todella paljon asukaspalautetta. Erityisesti pelätään läpiajoa Laajalahden ja Ruukinrannan läpi, kun yhteys Kehä I:lle poistuu. Myös sujuvat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet on varmistettava.
Suhtaudumme vihreissä erittäin kriittisesti Maarinsolmun ratkaisuun, joka rikkoisi kaupunkirakennetta Otaniemen ja Tapiolan välillä. Maarinsolmu puolestaan liittyy Hagalundinkallion tunnelisuunnitelmaan, jonka toteuttaminen olisi jälleen kerran valtava investointi autoliikenteeseen. Toisaalta Hagalundinkallion ratkaisu vaikuttaa myös Tapiolan liikenneyhteyksiin Otaniemen suuntaan. Toisaalta Laajalahden kohdan ratkaisut tarvitaan Raide-Jokerin toteuttamiseksi.
Todella monimutkainen kokonaisuus, joka toivottavasti jää pöydälle tarkempaa paneutumista varten.
– Kehä I:n (Mt 101) parantamista Laajalahden kohdalla koskevan aiesopimuksen hyväksyminen
Liittyy edelliseen. Hankkeessa leikataan Kehä I:llä Laajalahden kohdalla olevaa mäkeä enimmillään noin 7 metriä, Kurkijoentien liikennevaloliittymä poistetaan ja korvataan sillalla sekä Turvesuontien liikennevaloliittymä korvataan eritasoliittymällä.
Hankkeen kustannusarvio on 25,8 milj. euroa ja valtion kustannusvaraus 30 milj. euroa, josta Espoon kaupungin osuudeksi aiesopimuksessa on sovittu 33,3 % eli enintään 10 milj. euroa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2018-2020.
Tämä hanke tarvitaan, jotta Raide-Jokerin saadaan kulkemaan Kehän yli.