Maanantaina kaupunginhallituksessa vaihteeksi selkeämpi ja kevyempi lista, kun asiat on pääosin työstetty lautakunnissa yksimielisesti. Espoonkin tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen on Uusimaa-ohjelma 2.0, josta annetaan kaupungin lausunto.
Osa vihreiden edustajista Helsingin seudun MAL-seminaarissa 9.11. Henna Partanen, Sirpa Hertell, Anni Sinnemäki, Tiina Elo ja Risto Nevanlinna.
Eilen oli Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen MAL (maankäyttö-asuminen-liikenne) seminaari, jossa pohdittiin seudun tulevaisuutta aikajänteellä 2019-2050. Asukasmäärän arvioidaan kasvavan 1,5 miljoonasta 2 miljoonaan. On olennaista miettiä, miten saadaan ksvavalle väkimäärälle kestävästi asunnot hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Espoon osalta nostimme erityisesti pikaratikkaverkoston merkitystä poikittaisessa joukkoliikenteessä sekä viheralueiden säilyttämistä.
Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Lausunto Uusimaa-ohjelma 2.0:n luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta
Uusimaa-ohjelma on osa lakisääteistä maakuntien suunnittelujärjestelmää, johon kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Uudenmaan maakuntaohjelmasta vuosille 2018 – 2021 käytetään nimeä Uusimaa-ohjelma.
Sote- ja maakuntauudistus muuttaa toteutuessaan tätäkin systeemiä. Jatkossa uusi maakunta laatisi maakuntastrategian, jolla asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja ohjataan kehitystä.
Ohjelmakauden (2018 -2021) strategiset painopisteet ovat:
1. Hyvinvoiva ja osaava ihminen
2. Menestyvä ja vastuullinen bisnes
3. Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta.
Jokaisessa painopisteessä on neljä tavoitetta, joita toteutetaan ohjelmassa määriteltyjen ja siihen myöhemmin lisättävien toimenpiteiden avulla.
Ohjelman visio on vuodelle 2050: Helsinki Region – Cool and the Most Vibrant Region in Europe. Vuonna 2050 Uusimaa on Euroopan virkein ja viilein maakunta.
Kuusisivuinen lausunto löytyy täältä.
Ohjelma ja myös kaupungin lausunto ovat hyvin vihreiden tavoitteiden mukaisia: Mukana ovat laadukas ja tasa-arvoinen koulutus, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuminen, viheralueiden ja yhteyksien säilyttäminen, joukkoliikenteeseen tukeutuva rakentaminen.
Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että Uusimaa olisi ensimmäinen hiilineutraali maakunta vuonna 2050. Kaupungin lausunnossa esitetään, että tavoitetta pitäisi aikaistaa, koska uusmaalaiset kunnat, Espoo mukana, ovat asettaneet kunnianhimoisempia tavoitteita.
Uudenmaan kunnista hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 tai aiemmin ovat asettaneet Espoon lisäksi Helsinki, Vantaa, Porvoo, Lohja, Hyvinkää, koko Raaseporin seutukunta (Hanko, Inkoo, Raasepori) sekä Siuntio. Nämä kunnat edustavat yli 80 % koko Uudenmaan maakunnan asukkaista.
Tämä nousi esiin myös maakuntahallituksen kokouksessa.
Kestävän liikkumisen osalta ohjelmaan olisi hyvä lisätä vahvempi painotus myös seudullisen pikaraitiotieverkoston kehittämisestä palvelemaan erityisesti seudun poikittaista joukkoliikennettä.
– Päihdeasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudelle 2017-2019
Vihreillä tänne kaksi paikkaa:
Henrikki Soininen (vpj.), varalla Eeva-Helena Inomaa
Toni Tuomanen, vara Gamal Hussein
Päihdeasiain neuvottelukunnan tehtävänä on seurata eri ikäryhmien hyvinvointisuunnitelmiin kirjattujen ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden toteutumista ja pohtia tarvittavia toimenpiteitä yhteistyössä eri ikäryhmien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -ohjausryhmien kanssa.
– Suun terveydenhuollon palveluissa Espoossa hammaslääketieteen kandidaattien kliinisessä hoitoharjoittelussa antamasta hoidosta perittävä asiakasmaksu
Espoo vastaa vuoden 2018 alusta muiden pääkaupunkiseudun kuntien rinnalla Helsingin yliopiston hammaslääketieteen opiskelijoiden kliinisestä hoitoharjoittelusta, jota toteutetaan myös Espoon hammashoitoloissa. HUS korvaa kaupungille kaikki hoitoharjoittelun järjestämiseen liittyvät kulut.
Potilaat ovat terveyskeskushammashoitoon hakeutuneita, opetuspotilaiksi soveltuvia ja opiskelijoiden hoitoon vapaaehtoisesti suostuvia potilaita.
Esitys on, että hammaslääketieteen opiskelijoiden potilailta peritään puolikas maksu. Tällä varmistetaan asiakkaiden hakeutuminen vastaanotolle riittävän opetuspotilasmäärän saavuttamiseksi. Alennusta perustellaan myös sillä, että käynti opiskelijan hoidettavana kestää pidempään. Hammastekniset työt laskutetaan voimassa olevan asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.
Tämä on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti.
– Vanhusten palvelujen kuntouttavan arviointijakson asiakasmaksu 1.12.2017 lukien
Kuntouttavan arviointijakson tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn edistäminen hänen omassa elinympäristössään. Jakson aikana asiakkaan luona käydään yhdestä kolmeen kertaan päivässä. Jakson lopulla asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja hänet ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin.
Toimintamallia pilotoidaan parhaillaan Matinkylän kotihoidossa, minkä takia asiakasmaksu on syytä määritellä jo nyt, vaikka varsinainen toiminta käynnistyy vasta ensi vuonna.
Kuntouttavan arviointijakson ajalta esitetään perittäväksi asiakasmaksuna 46,20 euroa / alkava viikko. Viikkomaksu vastaa yhtä tilapäisen kotihoidon käyntiä viikon jokaisena päivänä ja se peritään riippumatta käyntikerroista ja -ajasta. Viikkomaksulla turvataan palvelun käyttö sekä sitoutetaan asiakasta osallistumaan kuntouttavaan palveluun matalan kynnyksen periaatteella.
Arviointijakson maksua ei peritä, mikäli asiakas on myös säännöllisen kotihoidon asiakas, vaan asiakas maksaa tällöin säännöllisen kotihoidon mukaisen asiakasmaksun.
Tämäkin on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti. Myös vanhusneuvosto puoltaa esitystä.
– Vammaisneuvoston toimintasäännön muutoksen hyväksyminen
Kuntavaalien siirryttyä huhtikuulle tullaan vammais- ja potilasjärjestöjen edustajien valinta käsittelemään jatkossa vammaisneuvoston neuvottelukunnan kevätkokouksessa, mikä edellyttää vammaisneuvoston toimintasäännön päivittämistä tältä osin.
– Valtuustoaloite kuntoportaiden rakentamisesta Westendiin (Kv-asia)
Elias Erämajan (kok) ja 38 muun aloite, jossa esitetään, että Westendin pulkkamäkeen rakennetaan kevyet portaat juoksuharjoittelua varten joko vapaaehtoisvoimin tai kaupungin toimesta.
Vastauksessa todetaan, että alueen puistosuunnitelman mukaan puistoon on mahdollista toteuttaa kuntoportaat. Kaupunkitekniikan keskus on käynnistänyt portaiden toteuttamismahdollisuuksien selvittämisen yhteistyössä liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa ja hanke on käynnistynyt jo tänä syksynä. Juoksuportaat toteutetaan niin, että ne ovat käytettävissä viimeistään keväällä 2018.
Hyvä aloite, joka toteutuu.
– Viherlaakso, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 150337, 61. kaupunginosa Viherlaakso
Tavoitteena on muuttaa yleisten rakennusten korttelialue asuinkerrostalojen (4 kerrosta) sekä erillispientalojen korttelialueiksi ja suojella vanha huvilarakennus. Nykyiselle Y-tontille ei ole selvitysten mukaan tarvetta. Rakennusoikeus nousee asemakaavan muutoksessa 1 440 k-m2.
Suunnittelualue ei ole rakentunut vuonna 1968 hyväksytyn asemakaavan mukaisesti. Tontilla on vanha huvila, pienempi huvila ja talousrakennus. Espoon kaupunginmuseon lausunnon mukaan huvila edustaa 1920-luvulla tavanomaista huvilarakentamista.
Suunnittelualueen lähiympäristössä on 4-6 -kerroksisia 70-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja, kauempana myös rivi- ja pientaloja. Lippajärven rannan tuntumassa on 20-luvun huvila sekä talous- ja saunarakennuksia.
Tämä on hyväksytty kaupsu-lautakunnassa yksimielisesti.
– Koronakulma, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 322021, 22. kaupunginosa Olari
Asemakaavan muutoksessa toimisto-, liike-, pienteollisuuskorttelialue sekä virkistysaluetta muuttuvat keskustamaisiksi asuntokortteleiksi katutason liike- ja toimistotiloineen. Tavoitteena on täydentää ja eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä Matinkylän keskusta-alueen, Länsimetron ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa kaavamääräystä muutettiin siten, että tuloilman suodatuksessa edellytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt tämän yksimielisesti tuolla muutoksella.
– Espoon vesihuollon toiminta-alueen 2017 hyväksyminen
Päivityksen lähtökohtana on ollut voimassa oleva vuoden 2016 Espoon vesihuollon toiminta-alue, siinä esitetyt laajentumisehdotukset vuodelle 2017 ja kaupungeilta saadut tiedot toiminta-alueen laajentumisesta vuosille 2017-2019. Edellä mainitut tiedot tarkistettiin ja päivitettiin vastaamaan toteutunutta ja suunniteltua yhdyskuntakehitystä.
Kartta muutoksista löytyy täältä.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta koskien Tapiolan keskuksen asemakaavan muutosta, alue 210427
Tästä on annettu lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle jo aiemmin 4.9.2017. Todetaan edelleen, ettei valituksella ole aihetta.
– Oikaisuvaatimus asuntoyksikön päätöksestä asumisoikeuden haltijaksi hyväksymiseksi
Asuntopäällikkö on hyväksynyt asumisoikeuden hakijat asumisoikeuden saajaksi ehdolla, että he myyvät omistamansa huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet.
Hakija pyytää oikaisuvaatimuksessa oikaisua päätökseen asumisoikeuden saajaksi ja hyväksymään hakijat päätöksessä mainitun kohteen asumisoikeuden saajiksi ilman ehtoja.
Perusteena ehdolle on, että Espoo kuuluu Helsingin ja kymmenen Helsingin seudun kunnan yhteiseen asumisoikeusasuntojen markkina-alueeseen ja noudattaa asumisoikeusasuntoja koskevassa päätöksenteossa yhdessä sovittuja periaatteitta. Näiden periaatteiden mukaan asumisoikeuden hyväksymispäätös tehdään ehdollisena silloin, kun hakijoilla on hakualueella tarvetta vastaava omistusasunto, vaikka asumisoikeusasuntoon ei olisi muita hakijoita.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– 6Aika-strategian tilannekatsaus, (Päivi Sutinen)
Tämä Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteinen EU-hanke, jossa kehitetään avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja.