Maanantain kokouksen isoina asioina ICT:n ja hankintojen linjaukset. Yksi vihreitä saavutuksia oli, että saimme hallintosäännön uudistamisen yhteydessä näiden hyväksymisen luottamushenkilöiden tehtäväksi. Lisäksi listalla mm. valtuuston hyväksyttäviksi menevät kotouttamisohjelma ja Niittykallion kaava.
Selostuksissa käydään läpi Länsimetron liityntäliikenteen tilanne. Kaupunginhallituksen on nyt tehtävä päätös konsernijaoston kokoaman ongelmalistan korjaamiseksi. Sitä varten tarvitaan myös rahapäätöksiä.
Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Espoon kotouttamisohjelman 2018-2021 hyväksyminen (Kv-asia)
Kuntien on lain mukaan laadittava kotoutumisen edistämiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään valtuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kotouttamisohjelman tarkoituksena on varmistaa maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten yhdenvertaisuus Espoo-tarinan visiossa asetettujen tavoitteiden suhteen.
Vuoden 2017 alussa 15,2 prosenttia espoolaisista (41 652 henkilöä) puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Viime valtuustokaudella vieraskielisten espoolaisten määrä on kasvanut vuosittain yli 3 000 hengellä ja vastannut 70 prosenttia kaupungin väestönkasvusta. Noin 12 prosenttia Suomen vieraskielisistä asukkaista on espoolaisia. Vieraskielisten osuuden Espoon työikäisestä väestöstä ennustetaan nousevan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Ohjelma tulee siis todella tarpeeseen. Siinä nostetaan esiin valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet asiaan liittyen:
1. Yhdenvertainen alku opintopolulle
2. Oppimistulosten erojen kaventaminen
3. Toisen asteen koulutus tarjoaa yhdenvertaiset lähtökohdat
jatko-opintoihin ja työelämään
4. Maahanmuuttajien työttömyysaste laskee ja lähestyy kantaväestön työttömyysastetta
5. Maahanmuuttajanuorten työttömyys laskee ja lähestyy kantaväestön nuorten tilannetta
6. Hyödynnetään analysoitua tietoa kotoutumisen tukemisessa ja hyvinvointierojen kaventamisessa
7. Ennaltaehkäistään maahanmuuttajien asunnottomuutta
8. Palveluiden asiakaslähtöisyyden parantamiseksi henkilöstön tulee heijastella kaupungin väestörakennetta
Ohjelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle sekä monikulttuuriasiain neuvottelukunnalle, joka voi tehdä asiaan liittyviä ehdotuksia ja aloitteita. Neuvottelukuntaa on kuultu myös kotouttamisohjelmaa valmisteltaessa.
Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyn perusteella ohjelmaan lisättiin tekstiä koskien kielitaitoa työllistymisen keskeisimpänä esteenä sekä työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen merkitystä, tarjontaa ja kustannusvastuuta.
Maahanmuuttoasioista vastaava ja ohjelmaa valmistellut maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto tekee ansiokasta työtä. Hän korostaa aiheesta valtion vastuuta maahanmuuttajien kotoutuksen rahoituksesta. Suurin osa kustannuksista lankeaa suurille kaupungeille ja erityisesti pääkaupunkiseudulle, jonne maahanmuuttajataustaiset ihmiset maan sisällä muuttavat.
– Sopimuksen hyväksyminen kaupunkitutkimusyhteistyöstä ja postdoc-tutkijan tehtävien rahoittamisesta Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa
Espoo on ollut pitkään mukana kaupunkitutkimusyhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Tätä yhteistyötä ollaan nyt vahvistamassa, jotta saataisiin nostettua kaupunkitutkimuksen laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja lisättyä tieteellisen tutkimustiedon käyttöä kaupunkien johtamisessa ja kehittämisessä.
Tänä vuonna Helsingin yliopiston alaisuudessa aloittaa toimintansa uusi yliopiston tiedekuntia yhdistävä monitieteellinen Kaupunkitutkimusinstituutti, jota kaupungit tulevat rahoittamaan. Helsinki, Espoo ja Vantaa osallistuvat Kaupunkitutkimusinstituutin toimintaan rahoittamalla postdoc-tutkijanvakansseja. Espoon rahoitusosuus on seuraava: Vuonna 2018 osuus on 80 000 euroa ja vuosina 2019 – 2023 120 000 euroa / vuosi. Kokonaisrahoitus sopimuskauden aikana on 680 000 euroa.
Kaupungit voivat määritellä ne tutkimusalat tai kaupunkikehittämisen haasteet, joihin niiden rahoittamat tutkijat keskittyvät. Tutkijat työskentelevät osin myös rahoittavan kaupungin tiloissa.
Postdoc-yhteistyölle perustetaan koordinaatioryhmä, johon kuuluu yksi jäsen ja varajäsen jokaisesta kaupungista ja yksi jäsen ja varajäsen kummastakin yliopistosta. Kaupunkitutkimusinstituutti järjestää työpajamuotoisia tutkimusprojekteihin liittyviä tilaisuuksia ja vuosittaisen yhteistyöseminaarin ajankohtaisista seudun kehittämiseen liittyvistä teemoista.
Tämä on hyvin toteutettuna tärkeä avaus kaupunkipolitiikan vahvistamiseen Suomessa. Jään mielenkiinnolla seuraamaan tuloksia.
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Turussa 10. – 11.4.2018
Näitä tapaamisia on kahdesti vuodessa ja ne ovat tärkeitä verkostoitumisen paikkoja. Osallistujiksi toivotaan ensisijaisesti valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistot. Olen näihin osallistunut aktiivisesti ja osallistun mielelläni nytkin.
– Espoo-tarinaa toteuttavien strategisten ICT-linjausten hyväksyminen
Ehdotetaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi seuraavat Espoo-tarinaa toteuttavat strategiset ICT-linjaukset:
1. Digitalisoinnilla toimivat, luotettavat ja kustannustehokkaat palvelut
Espoon tavoitteena on olla digitaalisten palvelujen ja älykkään kaupungin ykköskaupunki. Uudet, innovatiiviset digitaaliset ratkaisut ovat välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Digitalisoinnilla tehostetaan ja uudistetaan prosesseja ja palveluja sekä tehdään niistä asiakkaiden ja käyttäjien kannalta paremmin toimivia.
Kaikkien järjestelmien tulee parantaa Espoo-tarinan toimeenpanoa, ja toimeenpanon tukemiseksi otetaan käyttöön tiedolla johtamisen ratkaisu, mikä edellyttää uusien kehitettävien menetelmien ja järjestelmien käyttöönottoa. Sama tieto tulee saada kustannustehokkaasti ja luotettavasti koko organisaation käytettäväksi mahdollistaen visuaalisen raportoinnin, palvelutarpeen ennakoinnin, kustannusvertailun, ratkaisuvaihtojen simuloinnin sekä monipuolisen tiedon louhinnan ja analysoinnin.
Tietoturvallisuus huomioidaan kaikissa kaupungin toiminnoissa ja tietoisuutta tietoturvallisuudesta parannetaan koko henkilöstön keskuudessa. Tietoturvallisuus Espoon kaupungissa sisältää tiedon suojaamisen lisäksi kyberturvallisuuteen, tietosuojaan ja muihin turvallisuuden osa-alueisiin liittyviä toteutuksia, joihin kohdennetaan kehityspanostuksia.
2. Digitaalisia palveluja ja ICT-ratkaisuja kehitetään yhteistyössä
Kuntasektorin muutokset luovat paineen tiiviimpään ja laajempaan julkisen hallinnon ICT-yhteistyöhön.
Espoo on muiden isojen kaupunkien kanssa keskeisessä roolissa, kun kuntasektorille ja julkiselle hallinnolle suunnitellaan ja toteutetaan yhteisiä ratkaisuja ja järjestelmiä.
Espoo osallistuu aktiivisesti kuntasektorille ja julkiselle hallinnolle suunniteltavien ja toteutettavien digitaalisten palvelujen ja ICT-ratkaisujen kehittämiseen. Yhteistyöllä tavoitellaan Espoolle parempia ja edullisempia ratkaisuja, joilla vastataan kasvaviin ja monimuotoisiin palvelutarpeisiin asukas- ja asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.
Kunnat rahoittavat toimintansa kannalta tarpeelliset yhteistyöprojektit itse ja hyödyntävät ulkopuolista kehittämisrahoitusta.
3. ICT-hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden parhaita ratkaisuja
ICT-ratkaisut toteutetaan joustavina, yhteen toimivina ja modulaarisina hyödyntäen uusia ja innovatiivisia ICT-teknologioita ja -arkkitehtuureja. Toimittajilta edellytetään osaamista kaupungin tarpeiden mukaisten ICT-ratkaisujen toteuttamiseen ja ketterää kehittämistä.
Yhteisellä kokonaisarkkitehtuurilla varmistetaan toiminnan tarpeiden tuki, käyttäjäystävällisyys ja kustannustehokkuus. Tämän toteuttamisessa tarvitsemme hankintaosaamista ja uusia menetelmiä mm. innovatiivisia hankintoja, kokeiluja, pilvipalveluja sekä avoimen tiedon, rajapintojen ja lähdekoodin hyödyntämistä.
Nämä linjaukset ovat kyllä todella yleisellä tasolla ja vaativat terävöittämistä. Erityisesti ihmetyttää esimerkiksi avoimen datan hyödyntäminen. Pohdimme myös, mitkä ovat Espoon kärkihankkeet digitalisaation edistämisessä ja millä resursseilla tavoitteet aiotaan saavuttaa.
Nämä vaativat terävöittämistä ja käymme linjaukset huolella läpi ryhmämme ICT-osaajien kanssa. Tämä kun ei kuulu omiin vahvuusalueisiini.
– Espoo-tarinaa toteuttavien palvelujen järjestämiseen liittyvien hankintojen strategisten linjausten hyväksyminen
Ehdotetaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi seuraavat Espoo-tarinaa toteuttavat palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset:
1. Espoo hyödyntää toimivia markkinoita ja edistää tervettä kilpailua
Espoo hyödyntää monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista.
Kaupunki ei käynnistä omaa palvelutuotantoa, mikäli palveluun on jo toimivat markkinat. Toimivat markkinat edellyttävät, että terveen kilpailun syntymiseksi markkinoilla on riittävästi toimijoita. Hankinnat tehdään markkinoiden toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.
Espoo jatkaa toimia harmaan talouden torjumiseksi ja terveen kilpailun edistämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Hankintasopimusten seurannassa kiinnitetään huomiota sopimuskumppaneiden alihankintaketjujen hallintaan.
Espoon menestykseen vaikuttaa alueella toimivien yritysten elinvoimaisuus. Yritysystävälliset hankinnat perustuvat tasapuoliseen kilpailuun, hankintojen avoimuuteen ja vuoropuhelun lisäämiseen.
2. Espoon oma toiminta on kilpailukykyistä muihin toimijoihin verrattuna
Kaupungin oman palvelutuotannon kustannuksia seurataan ja verrataan aktiivisesti markkinoilla toimivien yritysten hintoihin. Vertailutietoa hyödynnetään oman ja ostopalvelun suhteen määrittelyssä. Hyvin tehdyt hankinnat parantavat kaupungin tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta.
3. Espoo tekee hankintoja vastuullisesti ja kestävästi
Hankinnoissa kiinnitetään huomiota kokonaisvaikutusten arviointiin ja hankittavan palvelun elinkaarikustannuksiin.
Hankintojen ympäristöhaitat minimoidaan käyttämällä ympäristökriteerejä, joita kehitetään yhdessä kumppaneiden ja muiden kaupunkien kanssa. Myönteisiä ilmastovaikutuksia aikaan saadaan kiinnittämällä erityistä huomiota energia- ja materiaalitehokkuuteen.
Ekologisesti kestävät hankinnat luovat uutta liiketoimintaa ympäristöä säästäville tuotteille ja palveluille.
Espoon hankinnat edistävät työllisyyttä. Hankinnoissa toteutuu myös sosiaalinen ulottuvuus vaikeasti työllistettävien kohdalla. Lisäksi Espoon hankintojen kautta työssäoppimispaikkojen määrä lisääntyy.
Kaupungin hankinnoissa otetaan huomioon esteettömyys palveluissa.
4. Espoo tekee innovatiivisia hankintoja
Innovaatiokumppanuuden tavoitteena on innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tämän tuloksena tuotettavien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden hankkiminen.
Espoon hankinnoissa käytetään monipuolisesti eri hankintamenettelyjä.
Palvelujen hankinnassa siirrytään mahdollisuuksien mukaan vaikuttavuuden ostamiseen. Hankinnoissa määritetään valintakriteerit siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen. Palveluntuottajat sitoutetaan yhteisinnovointiin sekä taktisin että sopimusteknisin toimin.
Pohjaesityksessä on nostettu monia tärkeitä asioita, mutta linjaukset kaipaavat vielä terävöittämistä ja täydentämistä, jotta ne riittävästi ohjaavat kestävien ja innovatiivisten hankintojen määrän kasvattamiseen Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti. Hankintojen strategisilla linjauksilla on tarkoitus luoda kaupungille hankintoja koskeva kokonaisnäkemys, johon yksittäisten hankintojen suunnittelu perustuu. Linjausten tulee olla lähtökohta systemaattiselle innovatiivisen hankintatoiminnan kehittämiselle.
Teemme tähän perustellun palautusesityksen.
– Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kaupungin organisaatioon sekä johtamisjärjestelmän ja sen vaihtoehtoja arvioivan ohjausryhmän ja valmistelun koordinoinnista vastaavan nimeäminen
Todella kryptinen otsikko tällä asiakohdalla. Kyse on siis ennen kaikkea johtamisjärjestelmän uudistamisesta ja sen ohjaamisesta. Saimme strategiaan kirjattua, että tälläkin valtuustokaudella johtamisjärjestelmää tarkastellaan. Nyt kun Helsinki on siirtynyt pormestarimalliin, saadaan asiaa toivottavasti vihdoin eteenpäin myös Espoossa.
Ohjausryhmäksi ehdotetaan valtuuston neuvottelutoimikuntaa. Valmistelun koordinoinnista vastaisi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaupunginhallitus.
– Sosiaali- ja terveystoimen ruotsinkielisten palvelujen neuvottelukunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali
Vasemmistoliiton paikka.
– Niittykallio, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue 212307, 15. kaupunginosa Niittykumpu (osittain Kv-asia)
Kaava tuo Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen tiivistä asuinrakentamista. Uudet kerrostalot keskittyvät Niittykallion itä-, etelä- ja länsireunoille rajaamaan suojeltavia Osmo Lapon 1960-luvulla suunnittelemia kerros- ja rivitaloja, joilla on joilla on kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Alueen nykyiset toimistorakennukset sekä valtaosa pientaloista puretaan. Erityistä huomiota kiinnitetään liito-oravan ydinalueiden ja kulkureittien säilyttämiseen. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla.
Asukkaiden jättämissä muistutuksissa kritisoitiin täydennysrakentamisen tehokkuutta, määrää ja korkeutta. Muistutusten johdosta asemakaavaehdotukseen tehtiin tarkistuksia uudisrakennusten massoittelun ja kerroskorkeuksien osalta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta keskusteli pysäköintipaikkojen riittävyydestä. Meidän Kirsi Louhelaisen seuraava lisäys hyväksyttiin yksimielisesti:
”Lautakunta toteaa jatkosuunnittelua varten, että katusuunnitteluvaiheessa tutkitaan mahdollisuutta kadunvarsipysäköintiin annetussa katutilassa esim. pihakatuna sekä ohjeistaa neuvottelemaan rakennuttajien kanssa vieraspysäköinnin järjestämisestä tontilla.”
Tämä kaava on tullut vireille 2010 eli sitä on työstetty lautakunnassa pitkään. Maanomistajia on monia, liitteenä peräti 11 maankäyttösopimusta. Vihreiden lautauntatiimi on tehnyt tämänkin kanssa hyvää työtä.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Koronakulman asemakaavan muutoksen (alue 322021) hyväksymistä koskevasta valituksesta
Asunto Oy Espoon Koronakatu 3 vaatii valituksessaan yhden kerrostalon poistamista sen varjostavan vaikutuksen takia ja ajoneuvoliikenteen ohjaamista suoraan Kuitinmäentietä sekä perää, toimitaanko tässä tapauksessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja esittää, että kaavamuutoksen perimmäisenä tavoitteena lienee taloudellisen voiton maksimointi kaavoittamalla mahdollisimman paljon asuinneliömetrejä suhteessa tontin kokoon.
Kaupungin lausunnossa todetaan tehdyn varjostustutkielman osoittavan, että kaavaratkaisu vähentää kyseisen korttelin varjostusta nykyiseen toimistorakennukseen verrattuna. Liikenteen osalta todetaan, että kaavamuutoksen liikenneratkaisu pohjautuu nykytilanteeseen. Uuden asuinkorttelin liikennemäärä vastaa suuruusluokaltaan poistuvan toimistorakennuksen liikennemäärää, eikä kaavamuutos siten lisää merkittävästi liikennettä alueella.
Lopuksi todetaan, että kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen ja tukee valtion ja Helsingin seudun kuntien MAL -sopimuksen tavoitteita.
Kaava hyväksyttiin kh:ssa yksimielisesti, eli voinemme yhtyä lausuntoon.
– Jorvin sairaala-alueen kiinteistön yhteisomistuksen purkaminen
Omistukset ovat perustuneet erilaisiin vanhoihin sopimuksiin, joita nyt selkiytetään.
Espoon rakennuttama ja 100 % omistama Espoon sairaala jää luonnollisesti Espoon omistukseen. Samoin Keinumäen koulu maapohjineen tulee nyt solmittavalla jakosopimuksella Espoon omistukseen.
Varsinaisen Jorvin sairaalan rakennuksista Espoon kaupunki omistaa laskennallisesti 90/510 osaa, mutta kaupunki ei ole osallistunut vuoden 1994 jälkeisiin korjauksiin, peruskorjauksiin ja uusinvestointeihin tuon osuudenmukaisesti. Jorvin sairaalan rakennukset jäisivät yhteisomistuksen purkamisen jälkeen yksin HUS-kuntayhtymän omistukseen.
Tämä vaikuttaa perustellulta.
– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset
Listalla on mm:
– Teknisen toimen johtajan päätöspöytäkirja (Hankinta-asiat ) 22.1.2018 / § 2 Karhusuon koulukeskus, vaiheet 2 ja 3 (3144/2017-4)
Karhusuon koulukokonaisuutta olen seurannut ja paimentanut aktiivisesti eteenpäin. Valmistumisen tavoiteaikataulu on, että vaihe 2 saadaan käyttöön 15.6.2019 ja molemmat vaiheet kattavaan KVR-urakkaan kuuluvien kaikkien töiden tulee olla valmiina 29.5.2020.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Jatkamme viime kokouksessa alkanutta Länsimetron liityntäliikenteen ongelmien ratkomista. Asia on merkitty esityslistalle lakonisesti selostuksena:
Metro- ja liityntäliikenteen tilanne (Tero Anttila, osastonjohtaja, HSL)
Tässä välissä konsernijaosto antoi varsin tiukan ja yksilöidyn valmistelukehotuksen, jonka kopioin tähän:
Espoon valtuusto on Espoo-tarinassa ja valtuustokauden tavoitteissa päättänyt, että joukkoliikenne on sujuvaa ja sen kulkutapaosuus kasvaa.
Lähtökohta joukkoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä tulee olla, että palvelua kehitetään jatkuvasti asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Asukkaiden palvelutason tulee säilyä kohtuullisella tasolla. 3.1.2018 toteutetuissa linjastomuutoksissa suurella osalla asukkaista palvelutaso on merkittävästi heikentynyt.
Kaupunginhallituksen antamaan valmistelukehotukseen liittyen konsernijaosto edellyttääkin, että HSL ryhtyy välittömiin toimiin seuraavien 3.1.2018 tehtyjen linjastomuutosten ongelmien ratkaisemiseksi:
– Kohtuuttomasti kasvaneet matka-ajat (kokonaismatka-aika kasvanut yli 10 minuuttia) (koskien mm. alueita Haukilahti-Westend, Soukka, Suvisaaristo, Espoonlahti, Laurinlahti, Kivenlahti, Saunalahti, Tillinmäki, Nöykkiö, Kattilalaakso, Latokaski, Eestinkallio, Pisa, Suna, Kaupunginkallio).
– Matinkylän terminaalin ruuhkaisuus.
– Myöhäisliikennöinnin toimivuus.
– Huonosti toimivat vaihdot.
– Katkenneet tai merkittävästi hankaloituneet yhteydet.
– Liikennöinnin luotettavuus. Linjoja on jäänyt ajamatta ja aikataulut eivät ole pitäneet.
– Sisäisen ja poikittaisliikenteen ongelmat: monin paikoin kohtuuttomat matka-ajat ja palvelut, joiden saavutettavuus on heikentynyt (erityisesti koulu- ja työmatkat ja erityisryhmät).
– Kertalipun voimassaoloaika: 1 h 20 min ei enää riitä yhteen matkakokonaisuuteen monilla yhteyksillä.
– Poikkeusliikenteen tiedotusjärjestelyt ja vasteaika poikkeusliikenteen käynnistämisessä.
– Reittioppaan puutteet
Samassa yhteydessä kehotetaan selvittämään, miten on mahdollista, että linjastosuunnittelu on perustunut vanhoihin asiakasmääriin ja miten varmistetaan, ettei vastaavia virheitä enää tapahdu.
Lisäksi tulee parantaa käyttäjämäärien seurantaa ja luoda kokonaiskuva joukkoliikenteen asiakasvirroista ennen ja jälkeen muutoksen Espoon eri alueilla.
Konsernijaosto tuo lisäksi seuraavia esimerkinomaisia näkökohtia HSL:n tiedoksi ongelmien ratkaisuihin liittyen.
– Mahdollisia ratkaisuja matka-aikaongelmaan alueilla, joilla matka-ajat ovat pidentyneet yli 10 min, ovat suorat linjat Helsinkiin, liityntälinjojen nopeammat ja suoremmat reititykset (esim. linjoilla 147, 157 ja 158) ja liityntälinjojen tiheämmät vuorovälit (useilla linjoilla on jopa puolen tunnin vuorovälejä, esim. 145, 165).
– Mahdollinen ratkaisu Matinkylän terminaalin ruuhkaisuuteen on kaikkien junien liikennöinti Matinkylään ainakin ruuhka-aikaan.
– Myöhäisliikennöintiin tarvitaan ratkaisu, jolla poistetaan pitkä tauko viimeisen metron ja ensimmäisen yöbussin välillä ja varmistetaan että kaikki mahtuvat yöbusseihin.
– Linjojen aikataulujen sovittamisessa toisiinsa on ollut ongelmia niin, että jatkobusseista on säännönmukaisesti myöhästytty. Parempaa yhteensovittamista tulee tehdä asukaspalautteen mukaan.
Palvelujen saavutettavuuden suhteen tulee varmistaa esimerkiksi Kaitaan lukion saavutettavuus suur-Espoonlahden suunnasta, Olarin koulujen ja lukioiden saavutettavuus esimerkiksi Latokaskesta, Mattlidenin koulukeskuksen, Kuninkaantien lukion ja Jorvin sairaalan ja Meilahden sairaala-alueen saavutettavuus esimerkiksi Iivisniemestä ja Hyljelahdesta. Myös Kirkkojärven, Pohjois-Tuomarilan ja Vantinmäen yhteydet Etelä-Espooseen on heikentyneet.
Kaupunginhallituksen konsernijaosto edellyttää, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä antaa vastauksen edellä mainittuihin asioihin viivyttelemättä
Espoolaisten arjen sujuminen edellyttää Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä proaktiivista viestintää ja hyvää vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.
Kaupunginhallituksen tulee tehdä kokouksessa päätös, joka varmistaa pikaisen toimeenpanon kojan ongelmalistan korjaamiseksi. Hintalappu tälle on arviolta 7,5 me, josta arviolta puolet tulee Espoon maksettavaksi ja toinen puolikas lipputuloilla kattavaksi.