Tässä raporttia kaupunginhallituksen kokouksesta. Alkuun kolujen tilankäyttösuunnitelman neuvotteluaikataulu, josta sovittiin valtuuston neuvottelutoimikunnassa (kaupunginhallitus ei siis vielä käsitellyt asiaa):
21.3. opetus ja varhaiskasvatuslautakunnan kokous, jossa listalla 6.3. kokouksessa pöydälle jääneet asiat
26.3. kaupunginjohtajan esitys kaupunginhallitukseen, jossa jää pöydälle neuvotteluja varten
3.4. ryhmien väliset neuvottelut
9.4. kaupunginhallitus
23.4. valtuusto
Alla kokouksen päätökset, esityslista avattuna löytyy täältä.
– Valtuustokysymys vieraskielisten yli- ja aliedustuksesta palveluiden käyttäjinä (Kv-asia)
Hyväksyttiin vastaus esityksen mukaan.
– Oikaisuvaatimukset sosiaaliohjaajien palkantarkistuksista, perusturvajohtajan päätös 14.12.2017 § 121
– Oikaisuvaatimus sosiaalityöntekijöiden palkantarkistuksista, perusturvajohtajan päätös 15.12.2017 § 123
– Oikaisuvaatimukset kertaluonteisten henkilökohtaisten lisien myöntämisestä lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijöille ja johtaville sosiaalityöntekijöille, perusturvajohtajan päätös § 124
Nämä koskivat kaikki samaa asiakokonaisuutta eli sosiaaliohjaajien matalaa palkkatasoa ja sen suhdetta työn vaativuuteen. Espoo nosti sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien palkkoja. Vantaa nosti omiaan viime syksynä saadakseen rekrytoitua hakijoita ja Espoo vastasi tähän omilla korotuksillaan. Painopiste korotuksissa oli sosiaalityöntekijöiden palkoissa, koska nimenomaan sosiaalityöntekijöiden vakansseihin ei ole riittänyt kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita.
Kaupunginhallitus päätti asioista esityksen mukaan, eli ei hyväksynyt oikaisuvaatimuksia. Tiina Ahlfors esitti ensimmäisen ja kolmannen kohdan osalta oikaisuvaatimusten hyväksymistä, mutta esitykset raukesivat kannattamattomina. Perusteena oli se, että vaikka asia on tärkeä, kaupunginhallituksen tehtävä ei ole lähteä päättämään suoraan palkoista.
Kävimme kuitenkin perusteellisen keskustelun ja henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski oli vastaamassa kysymyksiin.
Koko aikusisosiaalityö vaikuttaa olleen suuressa muutoksessa koko viime vuoden (mm. toimeentulotuen kela siirto) ja se on vaatinut paljon niin henkilökunnalta kuin johtamiselta ja esimiestyöltä. Korostin hyvän johtamisen ja esimiestyön kehittämisen sekä riittäävn tuen merkitystä muutostilanteissa.
Oikaisuvaatimusten ja saadun palautteen perusteella työn vaativuustaso on kasvanut, eikä tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukainen sosiaaliohjaajan tyyppikuvaus näytä kaikilta osin vastaavan todellisuutta (osalla työnkuvaan kuuluu viranomaispäätösten tekemistä ja palveluntarpeen arviointia, osalla ei). Kysyin mihin päätös perustuu ja onko harkittu tyyppikuvauksen muuttamista saadun palautteen johdosta. Tähän vastattiin, että tehtävien vaativuuden arviointia tehdään jatkuvasti ja jos tässä on epäonnistuttu, voidaan arviointityö käynnistää uudelleen. Toivottavasti vuoropuhelua työntekijöiden kanssa tältä osin jatketaan.
– Kaupunginhallituksen jäsenen osallistuminen Eurocities-verkoston kulttuurifoorumin kokoukseen Dresdenissä
Jaana Jalonen (kok) tähän esityksen mukaisesti.
– Pakankylän siirtolapuutarha, asemakaavan hyväksyminen, alue 714300, 84. kaupunginosa Röylä (Kv-asia)
Tämä jäi esityksestämme pöydälle.
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaavasta päättäessään, että kaupunginhallitus analysoisi ennen tästä kaavasta päättämistä, missä Espoossa on tarvetta ja luontevia edellytyksiä käynnistää siirtolapuutarhahankkeita. Pyysin, että tällainen analyysi sekä perustelut sille, miksi siirtolapuutarhaa on päädytty esittämään tähän kohtaan lisätään osaksi päätöksentekomateriaalia.
Lausunnoissa nostettiin esiin vesiensuojelun merkitystä. Kaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialueella ja riskinä on myös valumavesien päätyminen Bodomjärveen. Kaavamerkinnöissä onkin kiinnitetty huomiota päästöjen minimointiin. Myös rakentamisen aikaisista valumista pitäisi saada kirjaus.
Toinen huoli lautakunnassa oli siirtolapuutarhamökkien sopiminen arvokkaaksi luokiteltavaan kulttuurimaisemaan. Siksi alueesta on tehty korttelisuunnitelma ja kaavamääräyksin ohjataan mökkien ulkoasua.
Vihreiden ryhmässä on sekä kaavaa puoltavia että siihen kriittisesti suhtautuvia. Oma kantani ei vielä ole kristallin kirkas.
– Soukanniemi, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 412900, 33. kaupunginosa Soukka (Pöydälle 5.3.2018)
Tätä on veivattu pitkään ja tänään asia saatiin osapäätökseen, kun äänin 9-6 kaava palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Palautusta vastustivat vihreät, sd ja vas.
Vihreiden ryhmä haki lautakunnassa alunperin palautusvaihtoehtoa, mutta kun sille ei löytynyt edellytyksiä, päätyi hylkäämisen kannalle. Päädyimme lopulta myös kaupunginhallituksessa hylkäyksen kannalle ja siksi vastustimme palautusta. Kokoomuksen tekemä palautusesitys ei mielestämme ollut riittävän kattava säilyttämään alueen luontoarvot, vähentämään rakentamista merkittävästi ja keventämään kunnallistekniikan rakentamista riittävästi siten, ettei kokonaisuus tulisi kaupungille kohtuuttoman kalliiksi.
On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että kaava palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Hyväksytty palautusesitys on oikean suuntainen ja antaa lautakunnalle edellytykset lähteä tekemään kaavaa uudelta pohjalta. Työ tulee kuitenkin olemaan haastavaa, enkä ole aivan varma onko tämä niitä kohteita joihin kaavoitusresursseja kannattaa juuri nyt kohdentaa.
Tässä palautuspäätös kokonaisuudessaan:
1
todeta, että Soukanniemen asemakaavaehdotusta ei tule lautakunnan 31.1.2018 päätöksen mukaisesti hylätä, vaan kuntalaisille ja kaikille asianosaisille on varattava mahdollisuus esittää näkemyksensä alueen asemakaavaehdotuksen laadinnasta;
2
linjata asemakaavan jatkovalmistelun periaatteiksi ja tavoitteiksi valmistellusta ehdotuksesta poiketen seuraavat:
a) alue tulee kaavoittaa pientalorakentamiseen, kerrostaloja ei tule alueelle mahdollistaa ja myös laskennallinen kokonaisasukasmäärä tulee olla esitettyä pienempi,
b) Espoon merenrannalle ja Suvisaaristolle tunnusomaisia luontoarvoja ja viheralueita tulee painottaa,
c) pientalotonttien kaavoituksessa tulee korostaa maanomistajien tasapuolista kohtelua siten, että tonttitehokkuudet ovat e=0.10-0.25 ja asemakaavaan merkitään tonttikohtaisesti asuntojen maksimimäärät, jotta alueen väljä pientaloluonne korostuu,
d) alueen kunnallistekniikka toteutetaan tavanomaista huomattavasti kevyempänä siten, että vesiosuuskunnan ylläpitämä verkosto hyödynnetään ja vain pääkadut tehdään enintään kaupungin kadunrakentamisnormien mukaisilla leveyksillä ja jalkakäytävillä,
3
palauttaa asemakaavan kaupunkisuunnittelukeskukselle ja -lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti yhteistyössä asukkaiden ja maanomistajien kanssa.
Tärkeintä tosiaan on, ettei kaava mennyt esitetyssä muodossa nähtäville. Nyt kaupunkisuunnittelukeskuksella ja -lautakunnalla on haastava tehtävä muokata uusi kaavaehdotus kaupunginhallituksen enemmistön linjausten mukaisesti. Erityisesti infran (vesihuolto ja kadut) rakentaminen kevyempinä ratkaisuina tulee olemaan haastavaa, mutta kokonaisuus jää nyt lautakunnan arvioitavaksi.
Vihreille on tärkeää, että alueen luonto- ja kulttuuriarvot turvataan. Luontoselvityksissä esitetyt suositukset on otettava täysimääräisinä huomioon, Fridheminkallio on jätettävä virkistysalueeksi, rannat on säilytettävä mahdollisimman suurelta osin luonnontilaisina ja kaava-aluetta laajennettava siten, että Hönsholmin itäpuolinen luoto otetaan mukaan kaavaan suojelumerkinnällä.
On myös tärkeää, että kaavatyötä jatketaan avoimessa ja hyvässä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa, kuten palautusesityksessä todetaan.
– Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 30 §), alue 722300 (Pöydälle 5.3.2018)
Viime kokouksessa saatiin kattava esittely asiasta ja nyt päätettiin pohjaesityksen mukaan. Tärkeää saada asukkaiden ja muiden tahojen palaute sekä vastaukset lautakunnan pyytämiin selvityspyyntöihin. Sen jälkeen on aika tehdä poliittiset linjaukset.
– Oikaisuvaatimukset maankäyttösopimuksista, Palokärki, alue 112302
Hylättiin oikaisuvaatimukset esityksen mukaisin perusteluin.
– Kehä I:n ylittävän Tapiolantien ja Miestentien välisen sillan rakentaminen
Päätettiin esityksen mukaan, että Kehä I:n ylittävä Tapiolantien ja Miestentien välinen silta toteutetaan olemassaolevan tiesuunnitelman mukaisesti. Tämä ratkaisu mahdollistaa myös sen, että liikenneyhteys säilyy Otaniemen ja Tapiolan välillä siihen asti, kunnes em. silta saadaan käyttöön.
Siltaratkaisu toimii Otaniemen ja Tapiolan välisenä yhteytenä kunnes Hagalundinkallion tunneli mahdollisesti joskus rakennetaan. Hagalundinkallion tunnelista ei vielä ole päätöksiä, vaikka se suunnitelmissa onkin. Tunnelin hintalappu on noin 86 me.
Tämä silta ei ilahduta niitä Itärannan asukkaita, joiden talon vierestä se tulee kulkemaan. Siksi selvitettiin huolella myös vaihtoehto, jossa tasoristeys liikennevaloineen säilyisi. Se ei kuitenkaan osoittautunut toteutuskelpoiseksi pitkän aikavälin ratkaisuksi. Koska Hagalundinkallion toteutusaikataulusta ei ole varmuutta, silta kuitenkin tarvitaan turvaamaan erityisesti sujuvat joukkoliikenneyhteydet Tapiolasta Otaniemen suuntaan. Sillalle tulee hintaa noin 5 me.