Maanantaina kaupunginhallituksessa taas pitkä lista asioita. Kaavapuolella Pakankylän siirtolapuutarha-alue Bodomjärven pohjoispuolella ja Maarinaukio Otaniemessä. Lisäksi mm. kolme valtuustokysymystä vanhusten kotihoidosta ja Inka Hopsun (vihr.) valtuustoaloite Espoon Pitkäjärven kunnostamiseksi.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Varajäsenen määrä-aikainen eroaminen Kestävä Espoo -poikkihallinnollisen kehitysohjelman ohjausryhmästä ja uuden varajäsenen nimeäminen (Kv-asia)
Elina Wanne (Kok.) pyytää eroa 27.12.2018 saakka, koska hän on 1.3.2018 alkaen aloittanut kestävän kehityksen suunnittelijan sijaisena Espoon kaupungilla. Eli toimii jatkossa mm. ohjelmaryhmän sihteerinä.
Koska poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmät eivät ole kuntalain mukaisia toimielimiä, ei lain mukaan ole estettä myöntää eroa määräajaksi.
– Vuoden 2017 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia)
Tässä vielä kertaalleen tilinpäätöksen keskeisiä lukuja:
Toimintatuotot alittivat alkuperäisen talousarvion 54 me pääasiassa maanmyyntituottojen alituksesta sekä HSL infra-korvauksien pienemisestä Länsimetron käynnistymisen siirtymisestä johtuen.
Toimintakulut kasvoivat vertailukelpoisesti toimeentulotuki- ja Kiky-sopimus huomioiden noin 3 %. Henkilöstökulut laskivat Kikystä johtuen -2,2 %.
Kaupunki sai verotuloja yhteensä 1 490,2 me. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3 % ja yliittivät talousarvion 69 me. Espoo sai valtionosuuksia yhteensä 36,4 me. Espoo verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus muille kunnille oli noin – 172,2 me.
Vuosikatetavoitteeksi on talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa asetettu 270 me (vuoden 2020 taso). Viime vuoden vuosikate oli 230,9 me ja tilikauden tulos 86,5 me. Vuosikatteen kasvuun vaikuttivat talouskasvun myötä parantuneet vero- sekä rahoitustulot.
Kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 266 me, kasvua edellisvuodesta 10 me. Kunnallistekniset investoinnit olivat yhteensä 157 me ja talonrakennusinvestoinnit 49 me. Investoinneista rahoitettiin tulorahoituksella 86,7 % ja loput kassavaroilla.
Kaupungin lainakanta ei kasvanut vuonna 2017. Sen sijaan lainoja saatiin lyhennettyä 28 me ja velkaa oli vuoden lopussa 686 me. Espoon kaupungin talouden tasapaino parani, mutta konserniyhtiöiden mittavana jatkuvat investoinnit heikensivät konsernin talouden tasapainoa.
Yhtiömuodossa investoitiin yhteensä 290 me, josta Länsimetron osuus oli 189 me. Konsernin investoinnit olivat yhteensä 616,5 me ja näistä rahoitettiin tulorahoituksella yhteensä 56,2 %.
Konsernin lainakanta kasvoi 243 me ja oikaistu lainakanta (pl. Espoon Asunnot Oy ja HSY) 227 me yhteensä 2 114 milj. euroon.
Talouskehitys on siis positiivista, mutta erityisesti koko konsernin velkataakka kova.
– Lausunnon antaminen valtionvarainministeriölle Siikajärven kyläyhteisön esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia)
Kirkkonummen Siikajärven kyläyhteisön edustajat esittävät, että Kirkkonummen kuntaan kuuluva Siikajärvenkylän läntinen osa siirretään osaksi Espoon kaupunkia, jolla menettelyllä he katsovat kylän eheytyvän yhteen kuntaan kuuluvaksi alueeksi.
Perusteluissa todetaan, että alue ei ole miltään osin yhteydessä Kirkkonummen yhdyskuntarakenteeseen vaan on luontevasti osa Espooseen kuuluvaa kyläaluetta. Liikenneyhteydet toimivat Espoon suuntaan paremmin ja koulureitti Veikkolaan on vaarallinen. Esityksen tekijät katsovat, että Kirkkonummen kaavoitussuunnitelmat eivät tuo edes pitkällä aikavälillä mahdollisuuksia alueen kehittämiseen. Espoossa puolestaan on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, joka ohjaa alueen kehittymistä. Myös Hotelli Nuuksio näkee paremmat edellytyksen toiminnan kehittämiseen osana Espoota.
Valtuusto otti jo kertaalleen tähän positiivisen kannan 21.8.2017, kun Kirkkonummen kunnanhallitus pyysi kaupungin lausuntoa asiasta. Kaupunki siis näe estettä sille, että Siikajärven kylän läntinen osa, joka nyt on Kirkkonummen kuntaan kuuluva alue, siirrettäisiin Espoon kaupunkiin. Olemme edelleen näillä linjoilla.
– Vuoden 2018 valtionosuuspäätökset
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Vuonna 2018 tasaus on -173,4 me (- 172,2 me vuonna 2017). Espoo rahoittaa siis merkittävissä määriin muuta Suomea.
Päätösten mukaiset vuoden 2018 valtionosuudet ovat yhteensä 42,1 me, joka on 6,8 me enemmän kuin talousarviossa (36,4 me vuonna 2017).
Espoo rahoittaa edelleen merkittävästi muuta maata verotulon tasauksen muodossa, vaikka kaupungin kasvupaine on kova ja rahalle olisi käyttöä. Saamme sentään valtionosuuksina takaisin hieman enemmän kuin viime vuonna.
– Vuoden 2018 helmikuun kuukausiraportti
Kuukausiraportti merkitään tiedoksi ja hyväksytään kaksi määrärahamuutosta:
– 250 000 euron määrärahan ja tuloarvion lisäys talousarviokohtaan 46 Joukkoliikenne (kaupunkiopyörät myös Leppävaaraan, hieno juttu!)
– 880 000 euron tekninen siirto talousarviokohdasta toiseen, jotta voidaan ostaa Kiinteistö Oy Soukan Puotitalo -nimisen yhtiön osakkeet
Alkuvuosi näyttää hyvältä verotulojen osalta: Kunnallisveroa on tilitetty 249 me, joka on noin 6 % viimevuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Kunnallisverotuottojen ennustetaan ylittävän talousarvion, syynä palkkaratkaisu sekä parantunut talouskasvuennuste.
Kaupungin henkilöstömäärä helmikuun lopussa oli yhteensä 14 134 henkilöä (349 suurempi kuin vuotta aikaisemmin). Vakinaisten määrä kasvoi vuoden aikana 212:lla ja määräaikaisten määrä 137:llä.
Sosiaali- ja terveystoimessa on ylityspainetta lastensuojelu- ja vammaispalveluissa. Tämä on valitettavan tuttu tilanne aiemmilta vuosilta.
Sivistystoimessa kahden uuden päiväkodin avaaminen tammi-helmikuussa helpotti
jonotilannetta väliaikaisesti, mutta väistöt ja lapsimäärän lisäys (väestönkasvu + osallistumisasteen kasvu) vaikeuttavat tilannetta jatkossa. Tässä syy siihen, miksi Espoossa käynnistetään 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu vasta elokuussa 2019.
– Espoon kaupungin henkilöstötunnusluvut vuodelta 2017
Kaupungin tuloskortin henkilöstöä koskevista kolmesta tavoitteesta (terveysperusteisten poissaolojen väheneminen, työhyvinvointimatriisin lukuarvon kasvu, henkilötyön tuottavuuden kasvu) toteutui vain yksi (henkilötyön tuottavuus).
Viime vuonna henkilöstömäärä kasvoi erityisesti sivistystoimessa ja siellä suomenkielisessä opetuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen sekä erityisesti teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärät laskivat vuoden kuluessa.
Palkkatuella työllistettyjen määrä kasvoi. Vuoden lopulla heitä oli kaupungin palveluksessa 178 (vuoden 2016 lopulla 136).
Vuonna 2017 naisia oli 79,6 prosenttia henkilöstöstä, mutta johtotason tehtävissä vain 42,9 prosenttia (hieman laskua viime vuodesta).
Pulaa työvoimasta oli samoilla aloilla kuin aiemmin. Ruotsinkieliseeb päivähoitoon, opetukseen ja erityisopetukseen sekä suomenkieliseen erityisopetukseen oli haasteellista saada palkattua riittävästi osaavaa henkilöstöä. Samoin suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa oli edelleen vaikeuksia saada rekrytoitua erityislastentarhanopettajia ja lastentarhanopettajia. Sosiaali- ja terveystoimen puolella rekrytointivaikeuksia oli lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden tehtäviin.
Kesätyöpaikkoja kaupunki tarjosi 780. Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Harjoittelupaikan järjestyi noin 2 400 henkilölle.
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus kasvoi erityisesti teknisessä ja ympäristötoimessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa.
Henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen vähenemiselle asetetut tavoitteet eivät toteutuneet. Terveysperusteisia poissaoloja oli vuoden 2017 aikana keskimäärin 15,8 päivää/henkilötyövuosi (15,1 v. 2016). Tavoite oli enintään 12 päivää/henkilötyövuosi. Poissaolot lisääntyivät kaikilla toimialoilla. Toisaalta työntekijöistä joka neljäs ei ollut vuoden aikana sairauden vuoksi poissa lainkaan.
Kaupungin vuokratyövoimakustannukset olivat 27,5 miljoonaa euroa ja ne supistuivat -3,9 prosenttia vuoden 2016 kustannuksista. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n osuus vuokratyövoiman käytöstä oli 84 prosenttia
Huolestuttavaa on, että tavoitteista huolimatta terveysperusteisten poissaolojen määrä on kasvanut eikä työhyvinvointimatriisin lukuarvo ole parantunut. Henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin panostettiiin kuitenkin rahallisesti edellisvuotta enemmän.
Työssäjaksamiseen ja pysyvyyteen vaikuttavat palkan lisäksi käytettävissä olevat resurssit ja johtamisen laatu. Näihin on edelleen kiinnitettävä huomiota.
– Espoon vastaus HUS:n kyselyyn kiinteistöomistuksista
Ehdotetaan, että kaupunginhallitus antaa seuraavat vastaukset, kopioin ne tähän kokonaisuudessaan:
1. Tuleeko HUS:in ryhtyä järjestelyihin kiinteistöomaisuutensa myymiseksi aiemmin päätettyä laajemmin?
Espoon näkemyksen mukaan HUS-kuntayhtymän kiinteistöomaisuutta tulisi myydä aiemmin päätettyä laajemmin. Kiinteistöomaisuutta voidaan kuitenkin myydä vain tahoille, joiden kanssa voidaan tehdä kiinteistöjen takaisinvuokraussopimus HUS:n tarvitsemien kiinteistöjen osalta vuokraajan kannalta järkevillä vuokraehdoilla.
Kiinteistöjen myyntituotot tulisi palauttaa jäsenkunnille esim. peruspääoman tai ylijäämän palautuksen yhteydessä.
Espoon aikaisemmissa lausunnoissa on korostettu sitä, että kuntien ja kuntayhtymien omaisuutta ei tule siirtää vastikkeetta maakuntiin (valtuusto 25.1.2016, valtuusto 31.10.2016 ja kaupunginhallitus 5.6.2017).
2. Jos kyllä, tulisiko myynti kohdistaa omistajakunnille vai vapaille markkinoille?
HUS:n kiinteistökannan myynti tulee kohdistaa vapaille markkinoille siten, että myös kunnat voivat olla ostajia. Kunnat voivat käyttää etuosto-oikeuttaan oman kunnan alueella oleviin kiinteistöihin. Oikean hinnan varmistaminen tulee tehdä esim. arviokirjoin.
Kiinteistöjen realisoinnissa tulee varmistaa, että kaikki tarvittavat kiinteistöt pysyvät HUS:n käytössä vuokrasopimuksilla.
3. Onko vastaajakunta halukas itse lunastamaan sairaanhoitopiirin kiinteistöomaisuutta?
Lähtökohtaisesti ei, mutta kaupunki haluaisi mahdollisuuden ostaa sellaista omaisuutta, mikä ei ole sote-käytössä, eikä kuntayhtymä halua itse omistaa.
Nämä vastaukset ovat sinänsä loogisia kaupungin näkökulmasta. On tärkeää, että kuntien ja kuntayhtymän omaisuudesta pidetään huoli. Oma juttunsa on sitten kaupungin omat sote-kiinteistöt ja niiden vuokraus maakunnalle. Näistäkin olisi tärkeää saada selvitys.
– Esport Arena Oy:n ja Espoon kaupungin välisen rahoitussopimuksen muuttaminen
Tämä juontaa juurensa valtuuston vuonna 2001 tekemään päätökseeen, että kaupunki osallistuu Tapiolan urheilupuiston salibandy-jalkapallohalli toteuttamiseen ja että halli toteutetaan yhteistyössä Espoon Tennistuki ry:n kanssa.
Perustettavan yhtiön Esport Arena Oy:n kanssa allekirjoitettiin rahoitussopimus, jalkapallohallin käyttövuorojen ostopalvelusopimus, pysäköintilaitossopimus ja muutos maanvuokrasopimukseen 25.1.2002. Nämä sopimukset kaupunginhallitus on hyväksynyt 27.11.2001.
Kaupunginhallitus hyväksyi 5.3.2012 Esport Arena Oy:n ja Espoon kaupungin välisen Rahoitussopimuksen ja jalkapallon käyttövuorojen ostopalvelusopimuksen edellyttämät tarkennukset -asiakirjan täsmennyksenä 25.1.2002 allekirjoitettuun rahoitussopimukseen ja jalkapallon käyttövuorojen ostopalvelusopimukseen. Tuolloin sovittiin muun muassa siitä, että lainan korollisuus alkoi 21.3.2017 ja ensimmäinen lyhennys erääntyi maksettavaksi 21.3.2018.
Nyt hyväksyttäväksi esitettävällä muutossopimuksella lykättäisiin lainan lyhennysten alkamisajankohtaa kolmella vuodella. Kokonaislaina-aikaa ei pidennetä, eli se pysyy muuttumattomana alkuperäisen sopimuksen mukaisena 13 vuotena. Ensimmäinen lyhennys tulee maksuun 21.03.2021 ja lyhennykset maksetaan sen jälkeen 10 vuoden kuluessa. Korkoa maksetaan sopimuksen mukaisesti koko ajan.
Perusteena lykkäysesitykselleen Esport Arena Oy on esittänyt seuraavaa:
– Esport on ottanut vastuulleen Hongan edellisten operaattoreiden jäljiltä seuran edustustoiminnan espoolaisen jalkapalloilun saattamiseksi nousu-uralle
– Esport on ollut tekemässä Tapiolan jalkapallostadioniin/campukseen liittyvää ammattimaista esiselvitystä, mikä tarkoittaa kehityksen alkuvaiheessa kustannuspainotteista panostusta suhteessa tulevaisuuden tuottoihin
– Esport on juniori Hongan toivomuksesta ottanut toiminnallis/taloudelliselle vastuulleen 2017 syksystä lähtien FC Hongan 2. divisioonaan nousseen Akatemia- ja SM B U17 –joukkueet jalkapallotoiminnan pitkän tähtäimen kehitystoiminnan näkökulmasta
– Esport on tehnyt raskaahkon investoinnin, jolla toteutettiin Olarin Voimistelijoille ym. erikoisvarusteltu kansallinen huippuluokan voimisteluareena
Esportilla on vahva jalansija Tapiolan urheilupuistossa ja se näkyy nyt tälläkin tavalla. On kyllä tärkeää varmistaa, että Esport maksaa lainan takaisin, vaikka vastuut lisääntyisivät uusien hankkeiden myötä.
– Valtuustokysymys vanhuspalvelulain edellyttämien oikeuksien toteutumisesta Espoossa (Kv-asia)
Markku Sistosen (sd) ja 24 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään toteutuvatko vanhuspalvelulain edellyttämät oikeudet Espoossa, saavatko iäkkäät ihmiset heille myönnetyt palvelut ilman aiheetonta viivästystä ja toteutuvatko iäkkäiden oikeudet Espoossa.
Vastauksessa todetaan, että Espoo-tarinassa asetettiin tavoitteeksi, että 93% 75 vuotta täyttäneistä espoolaisista asuu kotona. Kotihoidon toimintatapoja ja palveluja kehitetään vastaamaan entistä paremmin ikääntyneiden tarpeita sekä varmistetaan asumispalveluiden riittävyys. Tätä tavoitetta pyritään toteuttamaan.
Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua arvioidaan vuosittain. Viimeksi sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt arviointiraportin kokouksessaan 26.10.2017. Raportin perusteella voidaan todeta, että palvelujen riittävyys ja laatu ovat Espoossa kohtuullisen hyvällä tasolla. Espoon vanhusneuvosto on antanut raportista lausunnon ja toteaa myös, että Espoon palvelutaso on riittävä, ja että kaikki ikääntyneet, joilla on todettu palvelutarve, saavat palveluja.
Tämä on tärkeä asia, josta olemme puhuneet paljon myös vihreiden kesken. Vanhusten kotihoidon toimivuus ja laatu on turvattava, samoin se, että hoiva-asumisen piiriin pääsee, kun kotona asuminen ei enää ole inhimillinen vaihtoehto.
– Valtuustokysymys kotihoidossa ilmenneiden ongelmien korjaamisesta (Kv-asia)
Liisa Kivekkään (sd) ja 38 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään
– Mitä pikaisia toimenpiteitä vanhuspalveluissa on tehty ja tullaan tekemään ilmenneiden ongelmien kuntoon saattamiseksi?
– Miten varmistetaan henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus?
– Mitä toimenpiteitä on tehty vanhusten kotihoidon vaara- ja riskitilanteiden minimoimiseksi?
– Miten hyvin kotihoidossa olevat asiakkaat pääsevät hoiva-asumispalvelujen piiriin, kun tilanne niin vaatii?
– Ovatko henkilöstöresurssit vanhusväestön määrän kasvuun suhteutettuna riittävät?
– Missä vaiheessa on kotihoidon kehittämisohjelman jalkauttaminen käytäntöön?
Tässä muutamia poimintoja vastauksesta:
Sosiaali- ja terveyslautakunta on 31.5.2017 hyväksynyt kotihoidon kehittämisohjelman, johon on koottu useita erilaisia osaprojekteja, joilla vastataan kehittämistarpeisiin ja haasteisiin.
Työhyvinvointia seurataan neljän kuukauden välein toteutettavalla kyselyllä sekä joka toinen vuosi toteutettavalla valtakunnallisella kyselyllä (Kunta 10 -kysely). Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan hyvällä johtamisella, hyvällä työn organisoinnilla sekä henkilöstön osallistamisella työn kehittämiseen. Tämän vuoden aikana henkilöstöä on otettu aikaisempaa enemmän mukaan oman toimintansa suunnitteluun ja kehittämiseen.
Hoiva-asumiseen pääsy on parantunut merkittävästi viime vuosina. Jonossa (päätös hoiva-asumiseen tehty) hoiva-asumiseen vuoden 2014 lopussa oli 111 henkilöä, joista 27 oli odottanut yli 3 kk, ja keskimääräinen järjestelyaika oli 66 vuorokautta. Vastaavasti vuoden 2017 lopussa 36 henkilöä jonotti hoiva-asumiseen, keskimääräinen odotusaika oli 30 vrk, eikä yksikään joutunut odottamaan yli 3 kk.
Kotihoito tuotetaan ns. monituottajamallilla: toiminta on pääosin omaa toimintaa, osin palvelut tuotetaan ostopalveluna tai palvelusetelillä. Koska palvelujen kysyntä on ollut ennakoitua suurempaa, ostopalvelujen määrä on kasvanut omaa toimintaa voimakkaammin. Myös palvelusetelien käyttö on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Kotihoidossa on otettu käyttöön 40 uutta vakanssia vuosina 2015-17. Kotihoidon käytössä olevat resurssit ovat kasvaneet viime vuosina vuosittain keskimäärin 12 %. Vuodelle 2018 on perustettu 20 uutta lähihoitajan vakanssia. Kevään aikana arvioidaan kotihoidon varahenkilöstön tarve sekä otetaan tarvittaessa käyttöön palvelurakennemuutoksen kautta vapautuneita resursseja vähentämään vuokratyövoiman käyttöä.
Demarit olivat samassa kokouksessa liikkeellä kahden kysymyksen voimin. Tärkeä asia tämäkin, perusteellinen vastaus on hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti.
– Valtuustokysymys vanhusten kotihoidon tilanteesta Espoossa nyt ja tulevaisuudessa (Kv-asia)
Arja Juvosen (ps) ja 26 valtuustokysymys, jossa kysytään:
– Miten Espoossa turvataan ikääntyneiden riittävän kotihoidon resurssi tulevaisuudessa?
– Mihin perustuvat laskelmat, että yhä useampi yli 75 -vuotias espoolainen asuisi omassa kodissaan, mutta pärjäisi kuitenkin kodissaan ilman säännöllisen kotihoidon tarvetta?
– Mitkä ovat kotihoidon haasteet tällä hetkellä ja mikä on keskimääräinen aika, jonka kotihoidon käynti kestää?
– Onko Espoossa tarvetta ryhtyä laatimaan kotihoitoon omaa ja erillistä hoitajamitoitusta tai hoidon tarpeen mittarointia, jolla kotihoidon resurssit kohdentuisivat todellisen hoidon tarpeen tai hoidettavien määrän mukaan?
– Miten Espoossa kannustetaan omaishoitajia omaishoitoon ja perhehoitajia perhehoidon järjestämiseen?
Ajankohtaiseen lehdissä olleeseen tärkeään aiheeseen tarttui kysymyksellään samaisessa valtuuston kokouksessa myös Perussuomalaiset. Perusteellinen vastaus tässäkin. Näiden kysymysten myötä saadaan kattava keskustelu ikääntyneiden palveluista valtuustoon. Asia on varmasti esillä myös syksyn talousarvioneuvotteluissa.
– Espoon osallistuminen Uudenmaan valinnanvapauspilottiin
Päätösehdotus on, että Espoo ilmoittautuu osalliseksi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Uudenmaan valinnanvapauspilotin hankehakemukseen.
Valinnanvapauspilotit aloitetaan kesällä 2018, jos eduskunta on hyväksynyt maakunta- ja sote -uudistuksen lait. Pilottien toteuttamista varten valtion talousarviossa varataan yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosille 2018-2021. Pilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana soteuudistusta. Pilottien pitää kattaa lähtökohtaisesti vähintään 80 prosenttia maakunnan väestöstä.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimi on aloittanut Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kanssa yhteisen hankehakemuksen tekemisen, johon Espoo voi osallistua. Pilotoinnin toivotaan laajentuvan koko Uudellemaalle ja hyödyttävän näin koko tulevaa maakuntaa. Uudenmaan maakunnan yhteinen valinnanvapauspilotti mahdollistaa porrastetun siirtymän tulevaan sote-uudistukseen. Hakemuksessa on mukana lähes kaikki Uudenmaan kunnat.
Osa-alueita, joihin Espoon kaupunki hakee pilotoimaan, ovat sotekeskus ja suun terveydenhuolto, asiakassetelin osalta Espoon kotihoito ja pitkäaikaishoito sekä lisäksi henkilökohtainen budjetti.
Tätä pilottia koskeva esitys hyväksyttiin 22.3. sosiaali- ja terveyslautakunnassa yksimielisesti. Kokouksessa esitystä täydennettiin toteamuksella, että toteuttamiskelpoisten pilottien toteutuksesta päätetään vielä erikseen lautakunnassa. Eli asia tulee vielä erikseen päätettäväksi lautakuntaan.
Espoo vastustaa vahvasti sote-uudistusta, mutta rinnalla on kuitenkin syytä valmistautua siihen, että lait tulevat eduskunnassa hyväksyttyä ja uudistus toteutuu. Laskelmat osoittavat, että ensimmäisenä vuonna sopeutuspaine olisi Uudellemaalle 300 me, josta Espoon osuus arviolta 50 me. https://yle.fi/uutiset/3-10125942
– Valtuustoaloite kierrätysliikkeiden hyödyntämisestä toimeentulon asiakkaille (Kv-asia)
Henna Kajavan (ps) ja 13 muun allekirjoittama aloite, jonka mukaan Pääkaupunkiseudun kierrätysliikkeitä tulee hyödyntää säännönmukaisesti, kun toimeentulotuen asiakkaille myönnetään maksusitoumuksia tai kun kyseisillä asiakkailla on tarvetta vaatehankinnoille. Lisäksi valtuustoaloitteessa vaaditaan, että toimeentulotuen saajille tulee antaa tiedot merkittävimmistä kierrätysliikkeistä.
Vastauksessa todetaan, että vaatteisiin ei siis pääsääntöisesti myönnetä harkinnanvaraista toimeentulotukea kunnasta, vaan hakijan oletetaan kattavan vaate- ja jalkinekulut Kelan myöntämän toimeentulotuen perusosalla.
Kestävän kehityksen ja kierrätystalouden edistämistä pidetään tärkeänä aikuisten sosiaalipalveluissa. Toimeentulotuen maksusitoumuskäytäntöjen lisäksi aikuissosiaalityön kautta on esimerkiksi mahdollista saada Työhönvalmennuskeskuksen kunnostama polkupyörä tai tietokone, jos tuotteita vain on riittävästi. Lisäksi aikuissosiaalityön tiloissa toimii ota ja jätä -piste kierrätettäville tavaroille.
Lopuksi todetaan, että koska aikuissosiaalityön asiakkaiden tulotaso on erittäin alhainen, keskustellaan heidän kanssaan tarvittaessa myös erilaisista vaihtoehdoista arjen säästöihin. Aikuissosiaalityössä on sovittu valtuustoaloitteen ehdotuksen mukaisesti asiakkaille jaettavan kierrätysliikkeiden tiedot kokoavan esitteen päivittämisestä. Sen sijaan valtuustoaloitteessa ehdotettua maksusitoumusohjeita ja -käytäntöjä ei ole tarpeellista muuttaa, sillä jo nyt toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet ja kierrätysliikkeiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.
– Valtuustokysymys koulujen henkilökunnan suojaamisesta väkivallalta (Kv-asia)
Martti Hellströmin (sd) ja 22 muun valtuustokysymys, jossa kysytään:
1. Mihin toimiin Espoo on työnantajana ryhtynyt, jotta jokaisella koulussa työtä tekevällä on lain takaama oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan työympäristöön?
2. Ovatko nykyiset toimet ja järjestelyt sen mielestä riittäviä?
3. Jolleivat ole, mihin uusiin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta henkilöstöön kohdistuva väkivalta koulussa loppuu?
Vastauksessa todetaan, että vaara- ja uhkatilanteista on ohjeistettu ilmoittamaan, jotta ne voidaan käsitellä ja tarjota tarpeen mukaan tukea työntekijälle ja/tai työyhteisölle. Sattuneita vaara- ja uhkatilanteita tulee seurata ja niiden ennakointi tulee huomioida työpaikan riskejä arvioitaessa. Opetuksen osalta noin 90 % uhka- ja vaaratilanneilmoituksia on tehty erityisen tuen oppilaan käytöksestä.
Ensisijaisena keinona on väkivaltatilanteiden ennakointi ja ennaltaehkäisy. Koulun turvallisuustyön yhtenä lähtökohtana on vuosittainen riskien arviointi ja arvioitujen riskien hallinta. Riskiarvioinnin tulokset tulee käydä läpi työyhteisössä, jotta koulun henkilöstö on tietoinen työympäristöön liittyvistä vaaratekijöistä, myös väkivallan uhista, ja osaa ehkäistä niiden syntymisen tai toimia annettujen toimintaohjeiden mukaan, jos jotain sattuu.
Lopuksi todetaan, että valtuustokauden tavoitteena on kouluturvallisuus. Koulujen ja lukioiden turvallisuusosaamista kehitetään kokonaisvaltaisesti. Ohjeiden, toimintatapojen, koulutuksen ja perehdytyksen kehittämisen lisäksi tarvitaan henkilökunnan ja turvallisuusjärjestelyjen lisäämistä, mitkä edellyttävät riittävää taloudellista resursointia. Turvallisuustyön organisointia ja riittävyyttä on syytä arvioida kokonaisvaltaisesti koko sivistystoimen tasolla.
– Pakankylän siirtolapuutarha, asemakaavan hyväksyminen, alue 714300, 84. kaupunginosa Röylä (Kv-asia) (Pöydälle 12.3.2018)
Tämä jäi esityksestämme pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käytiin siirtolapuutarhan osalta kriittistä keskustelua ja lautakunta esitti kaupunginhallitukselle tarkemman analyysin tekemistä siirtolapuutarhoista yleensä ennen tämän viemistä päätökseen. Nyt materiaalia on hiukan täydennetty tältä osin.
Selostusosassa kerrotaan, että teknisessä lautakunnassa on tammikuussa 2018 hyväksytty kaupunkiviljelyohjelma, jossa tarkastellaan viljelypalstojen sijaintia ja saavutettavuutta, kuntoa ja käyttäjiä. Ohjelma antaa suuntaviivat viljelypalstojen vuosittaiseen suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnostamiseen vuosille 2018-2027.
Kaupunkiviljelyohjelman pääpaino on kuitenkin viljelypalsta-alueissa ja siinä ainoastaan todetaan nykyiset ja suunnitteilla olevat siirtolapuutarha-alueet ilman analyysia niiden tarpeesta tai toteutusedellytyksistä. Silti sen pohjalta vedetään johtopäätös, että koska Pohjois-Espoon suuralueella ei ole viljelypalstoja (Niipperissä kyllä on siirtolapuutarha-alue), Pakankylän siirtolapuutarha-alue täydentäisi Pohjois-Espoon vapaa-ajanpalveluiden tarjontaa.
Lisäksi todetaan, että siirtolapuutarha-alueen suunnitelmassa sen sijaintia on tutkittu tehdyn kulttuuriympäristöselvityksen ja kunnallisteknisen yleissuunnitelman avulla ja alue sopeutuu niin maisemallisesti kuin teknisestikin Pakankylän kartanon kulttuuri- ja maisemakokonaisuuteen.
Lausunnot ja muistutukset ovat kuitenkin kriittisiä, enkä ole valmis tältä pohjalta kaavaa hyväksymään. Koska analyysia ei ole tehty ja koska kaavassa on muutamia keskeisiä ongelmia (rikkoisi maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, olisi riski ympäristön kannalta sijoittuessaan rehevöitymisestä kärsivän Bodomjärven laskuojan varteen ja I luokan pohjavesialueelle), olen aikeissa tehdä palautusesityksen. Pakankylän siirtolapuutarhahankkeen osalta on arvioitava esitettyä tarkemmin alueen soveltuvuus siirtolapuutarhaksi, siirtolapuutarhan vaikutus maakunnallisesti merkittävään arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sekä vaikutukset rehevöitymisestä kärsivään Bodomjärveen.
– Valtuustoaloite Pitkäjärven kunnostamiseksi (Kv-asia)
Inka Hopsun (vihr.) ja 52 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että Espoo ryhtyy ripeästi Espoon Pitkäjärven kunnostamistoimiin, ettei järven kunto entisestään heikkene.
Vastauksessa kuvataan viime vuosina tehtyjä kunnostustoimia. Pitkäjärveä on hapetettu ja ilmastettu talvisin ja kesäisin jo vuosia. Hapetuksen lisäksi Pitkäjärvellä on jo pitkään tehty hoitokalastuksia.
Vaikka Pitkäjärven tila on saatu kunnostustoimien avulla pysymään ennallaan, huomattavaa parantumista ei ole tapahtunut. Ympäristökeskuksen arvio onkin, että nykyiset kunnostustoimet eivät ole riittäviä. Uusi kunnostussuunnitelma ollaan laatimassa. Olisi tarkoituksenmukaista laatia sen pohjaksi alueen hajakuormitusselvitys, sillä tiedot järviä kuormittavista ulkoisista tekijöistä ovat oleellisia kunnostustoimien kohdistamiseksi niitä eniten tarvitseville alueille.
Jotta rehevän järven kunnostus onnistuu, on ehdottoman tärkeää saada ulkoinen kuormitus hallintaan. Tulevan kunnostusjakson aikana Pitkäjärven valuma-alueella on keskityttävä maatalouden kuormituksen vähentämiseen alueilla, joilla on suojavyöhykesuosituksia. Alueen hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota, ja hulevedet tulisi käsitellä ensisijaisesti niiden syntypaikalla imeyttämällä maaperään tai johtamalla syntypaikalta uomien kautta puhdistaen ja viivyttäen. Lisäksi todetaan, että Espoon vesihuollon vuosien 2017−2026 kehittämissuunnitelman perusteella Vanhakartanon alueella on 114 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella. Vesihuolto on tulossa vasta 2026, mutta Pitkäjärven kuormituksen vähentämiseksi aikaistamisen mahdollisuutta olisi harkittava.
Valuma-alueilla tehtävien toimien osalta tarvitaan yhteistyötä myös Pitkäjärven ja Lippajärven valuma-alueilla sijaitsevien Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa.
Lopuksi todetaan, että Pitkäjärvi ja Lippajärvi ovat merkittäviä osia itäisen Espoon maisemaa ja niillä on suuri virkistyskäyttöarvo alueen asukkaille. Järvien vedenlaadulla ja ekologisella tilalla on merkitystä järvien lähistön asukkaille. Pitkäjärven ja Lippajärven hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi järvien kunnostustoimenpiteisiin on oleellista panostaa ja toimenpiteitä harkita tarpeen mukaan.
Perusteellinen vastaus tärkeään kysymykseen. Tosin vastaus ei vielä tarjoa juurikaan konkretiaa siitä, mitä ollaan lähivuosina tekemässä. Olennaista on valuma-alueen kuormituksen vähentäminen ja se ei ole ihan helppoa eikä pelkästään kaupungin käsissä.
Kysytään ollaanko kaikki vastauksessa mainitut tarpeelliset toimet toteuttamassa ja jos niin millä aikataululla. Ja jos toteutus on resursseista kiinni, millaisia lisäresursseja niiden toteuttamiseen tarvittaisiin. Tästä olisi hyvä saada tarkempi selvitys ja vastausta olisi myös hyvä tältä osin täydentää.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Piispankallion asemakaavan muutosta, alue 321608, koskevasta valituksesta
Tämä kaava hyväksyttiin yksimielisesti, joten pysytään sen takana. Oikeus arvioi valituksen perusteet.
– Ahertajankulma II, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 211402, 12. kaupunginosa Tapiola
Kaavamuutoksella mahdollistetaan asuntojen sekä liike-, toimisto-, kulttuuri-, lähipalvelu- ja työtilojen rakentaminen Tapiolan keskustan tuntumaan. Kulttuurimajakaksi nimetyn suunnitteluhankkeen lähtökohtana on täydentää WeeGee-talon ympäristöä rakennuksella, joka linkittää olevan WeeGeen kulttuuritalon ja tulevat asuinpistetalot toisiinsa sekä toiminnallisesti että arkkitehtonisesti.
Huolella valmisteltu kaava, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksituumaisesti.
– Maarinaukio, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 221601, 10. kaupunginosa Otaniemi
Asemakaavan tavoitteena on muuttaa nykyisiä asemakaavoja siten, että Raide-Jokerin tarvitsema aluevaraus sijoittuu katualueelle ja samalla Maarintien katualueella oleva liito-oravayhteys säilyy. Kaava mahdollistaa alueelle toimistojen lisäksi hotelli- ja huoneistohotellirakennuksia, enintään 1000 kerrosneliömetrin kokoisen vähittäiskaupan myymälän ja huoltoaseman. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 1 850 k m2.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa vihreät esittivät huoltoaseman poistamista (hävisi äänin 8-5) ja vähittäistavarakaupan koon pienentämistä 1000 k-m2 -> 500 k-m2 (hävisi äänin 10-3).
Tarkoitus on toistaa nuo lautakunnassa tehdyt esitykset:
Poistetaan kaavaselostuksesta lause ”Kortteliin saa sijoittaa myös polttoaineen jakeluaseman”. Vastaavasti kaavamääräyksistä poistetaan maininnat polttoaineen jakeluasemasta.
Perustelu:
Yksi Laajalahden Natura-alueen luontotyypeistä on laajat matalat lahdet. Osa tämän luontotyypin vesikasvillisuudesta ja pohjaeliöstä on herkkää veden samentuman lisääntymiselle, happamuudelle ja haitallisille yhdisteille. Espoon ympäristökeskus on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota hulevesien käsittelyyn sekä meritulviin varautumiseen huomioimiseen, jotta Natura-alueen luontoarvoihin ei kohdistuisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Alueelle ei pitäisi tuoda polttoaineen jakeluaseman kaltaista ylimääräistä riskitekijää, kun rakentamista tulee joka tapauksessa paljon.
Muutetaan KL-1 merkinnällä varustetun korttelin kaavamääräyksen kolmas lause kuulumaan: ”Alueelle ei saa sijoittaa yli 500 kerrosneliömetrin kokoista vähittäiskaupan myymälää.”
Perustelu:
Otaniemen ja Keilaniemen alueen päivittäistavarakaupan sijaintipaikkoja ja mitoitusta arvioinut raportti osoittaa, että alueelle sijoitettavien kauppojen koon ollessa on pieni, saadaan verkosto varmemmin sellaiseksi, että lähikauppoja syntyy sinne missä ihmiset asuvat. Maarinaukiolle sijoitettava supermarket-kokoinen kauppa sijaitsisi etäällä alueen asukkaista ja palvelisi parhaiten henkilöautolla liikkuvia asiakkaita.