Maanantaina kaupunginhallituksen listalla mm. kaksi kaavaa, joissa vihreät ovat puolustaneet luontoarvoja: Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava ja Latokaskenniityn asemakaava. Lisäksi Monikonpuron laaksoon Leppävaaraan perustetaan suojelualue.
Nuorisovaltuuston toimintaan liittyen käsitellään Mari Anthonin (vihr) ja Ekim Özdemirin (vihr) valtuustoaloite nuvan aloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn. Asia jätettiin 5.3. kokouksessa pöydälle ja sen jälkeen nuvan toiminnan kehittämiseen on paneuduttu laajemmin.
Suuri kiitos Mari Anthonille, joka on Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtajana osaltaan tehnyt pitkäjänteistä työtä nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja nuvan toiminnan kehittämiseksi. Työ alkaa nyt kantaa hedelmää.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali ajalle 11.6.2018 – 31.5.2019 (Kv-asia)
Valtuuston puheenjohtajat valitaan vuosittain. Puheenjohtajana jatkaa Vihreiden Jyrki Kasvi, kolmannen varapuheenjohtajan paikka siirtyy Rkp:ltä Perussuomalaisille vaalien jälkeen neuvotellun mukaisesti.
– Valtuustoaloite Espoon oman normienpurkuohjelman käynnistämisestä (Kv-asia)
Mikko Laakson (kok) ja 37 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espooseen perustetaan normienpurkuohjelma.
Tämä palautettiin kertaalleen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin evästyksin:
”Kaupunginhallitus palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi siten, että jokainen toimiala tai eräiltä osin tulosyksikkö listaa ne konkreettiset normit, joita nämä ovat purkaneet ja/tai joiden purkamista nämä tavoittelevat sekä laatii kuvaukset siitä, miten normien purulla saavutettavia tuloksia mitataan, seurataan ja raportoidaan kaupunginhallitukselle. Toiminnalle asetetaan mittareita korostaen käytännön vaikutuksia ”mitä mitataan, sitä saadaan.”
Nyt vastausta on täydennetty palautuksen evästysten mukaisesti ja vastauksessa käydään läpi normienpurkua ja toiminnan kehittämistä kaupungin eri yksiköissä. Tässä tiivistelmää:
Kaupunkisuunnittelukeskus:
Kaupunkisuunnittelukeskus kehittää jatkuvasti toimintaansa seuraamalla asiakaspalautetta ja ottamalla käyttöön kehittyvän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkilaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen parantamiseen sekä kaavoitusprosessin ja lupakäsittelyn sujuvoittamiseen.
Tehtävien delegoinnilla on nopeutettu ja sujuvoitettu kaavaprosessia, samoin työvaiheita ja työvälineitä selkeyttämällä ja yhtenäistämällä. Kaupunkisuunnittelukeskus kehittää edelleen yhteistyötä muiden keskusten kanssa yhden luukun periaatteen luomiseksi esimerkiksi siten, ettei kertaalleen kaupungille toimitettuja aineistoja olisi tarpeen toimittaa uudelleen.
Kaupunkilaisten osallistumisen tueksi on otettu käyttöön karttapohjainen palautejärjestelmä. Sähköisiä käytäntöjä on muutenkin otettu käyttöön teknologian kehittyessä (mm. lautakunnan paperittomat kokoukset ja sähköiset lausuntopyynnöt). Tavoitteena on siirtyä kokonaan sähköiseen arkistointiin vuoden 2018 aikana.
Lupaprosessia on tehostettu aluevastuujaolla ja lupavalmistelijan vastuuta on laajennettu käsittämään koko prosessin itsenäisen hoitamisen yhtenäisten linjausten pohjalta. Käsittelyaika on saatu lyhenemään yli vuodesta noin kolmeen kuukauteen.
Kaupunkisuunnittelukeskuksen lupavalmistelu on käynnistänyt vuonna 2018 asiakastyytyväisyyskyselyn lupapäätöksen saaneille. Kyselyllä seurataan muun muassa asiakkaiden kokemusta lupaprosessin sujuvuudesta ja kestosta, lupapäätöksen ymmärrettävyydestä sekä asiakaspalvelun laadusta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään asiakaspalvelun ja lupaprosessien kehittämisessä.
Ympäristökeskus:
Ympäristönsuojelumääräykset ovat kaupungin omia ”normeja”, joilla pyritään ehkäisemään ympäristön pilaantumista. Määräysten purkaminen voisi johtaa Espoon ympäristönsuojelun tason heikentymiseen. Tämä on tärkeä huomio, kaikki normit eivät kaipaa purkamista.
Tonttiyksikkö:
Tavoitteena on keventää maankäyttölupien käsittelyprosessia. Yhtenä esimerkkinä yksikössä on kehitetty puistojumppien maankäyttölupakäytäntöä. Aiemmin jokaisesta puistojumpasta tehtiin tonttipäällikön päätös ja järjestäjälle tuli maankäyttölupamaksu. Nyt ilmaisen puistojumpan järjestämiseen nimetyssä puistojumppapaikassa riittää ilmoitus. Tätä todellakin tarvitaan lisää.
Rakennusvalvonta:
Espoo rakennusvalvonnassa tullaan päivittämään rakennusjärjestys, jolloin voidaan jonkin verran keventää sääntelyä. Hallituksen normitalkoiden tuloksena kunnalla on esimerkiksi oikeus osoittaa ne alueet, joissa vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseen käyttöön onnistuu ilman poikkeuslupamenettelyä.
Espoossa tehdään yhteistyötä rakentamisen asiantuntijoiden kanssa ja asiakaspalautteiden perusteella. Pääkaupunkiseudulla toimii yhteinen rakennusvalvontojen työryhmä, jossa edistetään normien ja säännösten kehittämistä.
Hankinnat:
Tavoitteena on hyödyntää monipuolisesti yksityisen yritystoiminnan ja kolmannen sektorin osaamista. Espoo parantaa pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos:
Ilmoituskynnystä esimerkiksi puutarharoskien polttamisesta on nostettu, mikä vähentää ilmoitustarvetta pelastuslaitokselle. Nuohouksen järjestäminen on muutettu piirinuohouksesta sopimusperusteiseen nuohoukseen, mikä mahdollistaa nuohouksen tilaamisen asiakkaan haluamalta pätevältä nuohoojalta ja madaltaa näin merkittävästi uuden yritystoiminnan kynnystä.Yhteisväestönsuojien vaatimuksia on kevennetty, mikä parantaa väestönsuojarakentamisen kustannustehokkuutta. Ilotulitemyyjiä varten on laadittu kevennetty ilmoitusmenettely.
Sivistystoimi:
Opetussuunnitelmia on yhdenmukaistettu ja näin työaika ja -määrä on vähentynyt sekä sisällöllinen yhdenvertaisuus on parantunut. Lisäksi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen avustajapäätösten prosessia on kevennetty.
Sosiaali- ja terveystoimi:
Toimialaa koskevien säännösten määrä on lisääntynyt 2000-luvun alusta lähtien. Toimiala vastaa lukuisten subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvien palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Selkeä ja yksiselitteinen lainsäädäntö takaa sen, että toimiala pystyy tehokkaimmin vastaamaan velvoitteisiinsa.
Merkittävänä normien purun toimenpiteenä toimialalla käydään läpi omia sisäisiä ohjeita, tarkistetaan niiden tarpeellisuutta ja arvioidaan selkeyttä. Verkkosivujen uudistamisellla on lisätty sähköisten palveluiden (mm. sähköiset hakemukset) määrää.
Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat:
Osallistuva Espoo ohjelmassa yhtenä normien purkuun liittyvänä aiheena on ”luvasta ilmoitukseen” -toimenpide. Toimenpiteessä helpotetaan lupamenettelyjä, kun asukkaat järjestävät asukastapahtumia kaupungin omistamilla alueilla.
Innostava, elinvoimainen Espoo ohjelmassa helpotetaan pop-up -luonteisten palveluiden ja tapahtumien sekä mahdollistetaan kansainvälisten tapahtumien järjestämistä. Esimerkiksi on tehty toimintamalli ketterien kioskien (esim. liikkuvien jäätelö- ja hampurilaiskioskien) saamiseksi Espooseen.
Kokeilukulttuuri ja kehittäminen:
Espoo on osana kuuden suurimman kaupungin yhteistä 6Aika hanketta ottanut käyttöön ”nopeiden kokeilujen mallin”. Kokeilut lähtevät kaupungin kehittämistarpeista ja ovat keino parantaa asiakaslähtöisyyttä ja kehittää palveluja. Yrityksille nopeiden kokeilujen ohjelma on mahdollisuus kehittää tuote- ja palveluideoita tai aihioita pidemmälle yhdessä loppukäyttäjien ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa.
Lopuksi todetaan, että Espoon yleisenä tavoitteena on, että vanhentuneita tai turhia sääntöjä ja ohjeita puretaan tai muutetaan toimivammiksi. Kun vanhentunut tai turha sääntö löytyy, siihen tartutaan heti asiantuntijoiden toimesta. Erillistä normienpurkuohjelmaa ei ole tarpeellista perustaa. Strategiassa päinvastoin linjattiin, että kuntakohtaisten ohjelmien määrää vähennetään oleellisesti ja lisätään jäljelle jäävien ohjelmien ohjausvaikutusta.
Kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat tukevat normienpurkuun liittyvää kehittämistyötä ja ottavat vastaan ideoita kehittämisestä.
Vastaus on parantunut palautuksen kautta merkittävästi ja nyt siihen on koottu esimerkkejä kaupungin toimintojen jatkuvasta kehittämistyöstä. Olen samaa mieltä johtopäätöksen kanssa, että erillistä normienpurkuohjelmaa ei tarvita. On myös normeja, jotka ovat tarpeellisia. Niillä mm. turvataan palvelujen laatua ja suojellaan ympäristöä.
– Valtuustoaloite nuorisovaltuustoaloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn (Kv-asia) (Pöydälle 5.3.2018)
Mari Anthonin (vihr), Ekim Özdemirin (vihr) ja 30 muun allekirjoittama aloite nuorisovaltuuston aloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn. Aloitteiden käsittely valtuustossa varmistaisi sen, että nuorten ääni tulee kuulluksi ja olisi selkeä osoitus kaupungin halusta toimia kuntalain tarkoittamalla tavalla.
Tämä jätettiin pöydälle 5.3. kokouksessa ja sovittiin, että kaupunginhallituksen puheenjohtajisto tapaa nuvan ja nuorisotoimen edustajia aloitteen ja laajemmin nuvan toiminnan kehittämisen merkeissä. Näin teimme pj. Markku Markkulan (kok) kanssa. Keskustelu olikin varsin hyödyllinen. Tapaamisessa tunnistettiin erilaisia haasteita nuorisovaltuuston toimintaedellytyksissä ja keskusteltiin mahdollisista tavoista kehittää nuorisovaltuuston toimintaa. Tämän lisäksi 11.4. pidettiin nuorisovaltuuston, Osallistuva Espoo- kehitysohjelman sekä virkamiesten yhteisen nuorisovaltuuston kehittämisilta.
Referoin vastausta vähän pidemmin, koska nuvan toiminta ansaitsee huomiota ja koska vihreiden ryhmässä on tehty paljon työtä nuvan toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.
Vastauksessa aluksi todetaan, että Espoon kaupunki huolehtii nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuuksista, osallisuudesta sekä nuorisovaltuuston ja kaupungin vuoropuhelusta useilla eri tavoilla. Kaikkiin nuorisovaltuuston aloitteisiin annetaan vastaus, ja aloitteet ja vastaukset toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle puolivuosittain. Nuorisovaltuuston nimeämällä edustajalla on oikeus olla valtuuston kokouksessa läsnä, ja edustajalla on puheenjohtajan harkinnan mukaan oikeus ottaa osaa keskusteluun. Tämän lisäksi nuorisovaltuuston edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kaikkien kaupungin lautakuntien kokouksissa sekä poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjausryhmissä. Nuorisovaltuusto vaikuttaa lisäksi mm. antamalla lausuntoja, tekemällä kannanottoja ja järjestämällä tapahtumia.
Osallistuva Espoo kehitysohjelman puitteissa on laadittu ohje koskien nuorisovaltuuston osallistumisen periaatteita ja aloitteisiin vastaamisen käytäntöjä. Ohjeessa painotetaan, että nuorisovaltuusto on otettava oikea-aikaisesti mukaan kehityshankkeiden ja asioiden valmisteluun, ja ohjeessa esitellään erilaisia mahdollisia osallistumistapoja kuten lausuntopyynnöt nuorisovaltuustolle, hankkeiden esittely nuorisovaltuuston kokouksissa ja vuorovaikutuksellisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen.
Nuorisovaltuusto on käsitellyt yleiskokouksessaan 8.2. valtuustoaloitetta. Käsittelyssä nuorisovaltuuston jäsenet ovat nimenneet nuorisovaltuuston aloitteiden käsittelemisen positiivisina vaikutuksina seuraavat asiat:
– Nuorten ääni kuuluu liian vähän ja aloitteiden käsitteleminen valtuustossa antaisi lisää uskottavuutta toiminnalle ja saisi tehokkaammin asioita esille.
– Aloite ei kulkisi vain yhden virkamiehen kautta ja jäisi vain yhden henkilön pöydälle vaan saisi laajemman näkyvyyden.
– Nuorten asiat ovat kaikkien asioita ja nuoret ovat tulevaisuus. Jos nuorilla on hyvä olla, koko Espoolla on hyvä olla.
– Aloitteiden tekeminen on iso osa nuorisovaltuuston toimintaa ja nuorisovaltuutettujen kiinnostus voi tipahtaa, jos nuorisovaltuusto ei saa vaikuttaa.
– Nuorisovaltuuston jäsenet ovat nuorten valitsemia, ja nuoria kuullaan enemmän, jos saadaan aloitteet käsittelyyn kaupunginvaltuustoon
– Kaupungin tasolla aidon demokratian toteutuminen. Demokratiaa pitäisi vahvistaa nuorten keskuudessa. Kyse on isosta ääniryhmästä, jolla ei ole äänioikeutta eikä suoraa tapaa vaikuttaa päätöksentekoon tällä hetkellä.
Nuorisovaltuusto on myös pohtinut aloitteen toteutumisen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, joita voisivat nuorisovaltuuston mukaan olla se, että muutoksen toteutuminen saattaisi viedä enemmän aikaa kaupunginvaltuutetuilta sekä se, että valtuuston käsiteltäväksi saatettaisiin antaa liian hätäisesti valmisteltuja aloitteita.
Nuorisovaltuuston yleiskokouksessa on käsitelty lisäksi aloiteprosessin uudistamista laajemmin. Tällä hetkellä nuorisovaltuusto toimittaa aloitteet kirjaamoon ja tämän jälkeen aloitteen käsittelee ja siihen vastaa asian tunteva virkamies. Nuorisovaltuuston keskusteleman suunnitelman mukaan aloitteet pyrittäisiin tulevaisuudessa käsittelemään niin, että aloitteesta keskusteltaisiin ensin asianomaisen henkilön kanssa, esim. virkamiehen tai poliitikon, ja katsottaisiin, saadaanko asiaan selvyyttä tai ratkaisua jo avoimen vuoropuhelun kautta.
Nuvan toiminnan kehittämisilta järjestettiin 11.4. ja siihen osallistuivat Osallistuva Espoo, nuorisovaltuusto, kaupungin virkamiehiä sekä Tampereen yliopiston tutkija Georg Boldt, joka on tutkinut yli kaksi vuotta Espoon nuorisovaltuustoa.
Boldt nosti esiin seuraavia epäkohtia:
1) Nuorisovaltuustovaalit, joissa on hänen tutkimusaikansa aikana ollut paljon erilaisia ongelmia sekä vaalien toteuttamisessa kouluilla että itse vaalituloksen saamisessa. Boldt ehdotti selvittämään keskusvaalilautakunnan mahdollista roolia vaalien järjestämisessä.
2) Aloiteprosessi, jossa dialogi on vähäistä nuorisovaltuuston kanssa, mikä hänen mukaansa näkyy usein vastauksissa ja niiden kestoissa.
3) Nuorisovaltuusto ei voi olla ainoa paikka, jossa voi vaikuttaa. Kaupungin pitää tarjota nuorille myös muita keinoja osallistua vaikuttamiseen.
Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Joel Vanhanen kertoi tilaisuudessa nuorisovaltuuston reagoineen jo osiin sisäisistä ongelmista, joita Boldt on heille aiemmin tuonut esille. Nuorisovaltuusto on kokenut yhdeksi isoimmaksi ongelmaksi työnsä heikon vaikuttavuuden. Nuorisotyön koordinaattori Essi Helin kertoi ongelmakohdiksi vaikuttamisrakenteiden vähyyden ja vaikuttamisen roolien samankaltaisuuden, alueellisen eriarvoisuuden ja nuorisovaltuuston ongelmallisen sijainnin kaupungin rakenteissa.
Nykytilan tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nähdään siis alueellinen eriarvoisuus, vaikuttamisen roolien laajentaminen, nuorten vaikuttaminen päätöksentekoon ja omaan elämänpiiriin kuuluviin asioihin sekä nuorisovaltuustovaalien prosessi. Jotta nämä asiat voivat kehittyä, tarvitaan niiden ympärille rakenteita, jotka tukevat nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Nuorisovaltuustolla on jo ollut rakenteissaan alueryhmät, jotka ovat olleet täysin nuorisovaltuustovetoisia. Tämän alueryhmämallin rakenteiden ja vaikuttavuuden kehittämisellä yhdessä nuorisovaltuuston ja espoolaisten nuorten kanssa saataisiin vaikutettua edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin.
Alueryhmämallia on kehitetty eteenpäin ja sitä sekä ajatusta sivistystoimen yhteisestä osallisuusverkostosta alueryhmämallin kehittämisen tukena esiteltiin sivistystoimen johtoryhmälle, joka näytti vihreää valoa.
Mallin kehittämiseen tullaan tarvitsemaan myös henkilöresurssia. Toteutuessaan tämä nuorten osallisuus- ja vaikuttamismalli toteuttaisi paremmin lain velvoitteita nuorten kuulemisesta ja mukaan otosta Espoon asioiden kehittämiseen.
Vuoden 2018 syksyn aikana käynnistettäisiin nuorten osallisuus- ja vaikuttamismallista tiedottaminen ja viestintä sekä kehittämisen aloitus yhdessä nuorten kanssa. Alueryhmämallin ja nuorisovaltuuston yhteyttä sekä mallin mahdollista vaikutusta vuoden 2019 nuorisovaltuustovaaleihin tullaan käsittelemään erikseen kaupunginhallituksessa keväällä 2019.
Vastaus päättyy sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälän kantaan, joka on pysynyt nuvan aloitteiden osalta ennallaan:
Espoon kaupunki toimii tällä hetkellä kuntalain mukaisesti ja huolehtii nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksista lain tarkoittamalla tavalla. Laki ei edellytä, että nuorisovaltuuston aloitteet tuotaisiin valtuuston käsittelyyn. Espoon kaupunki tukee kuitenkin erilaisia nuorisovaltuuston osallistumis- ja kuulemistapoja ja ottaa vastaan ehdotuksia, joilla yhteistyötä voitaisiin edelleen kehittää, kuten nuorisovaltuuston ajatus aloiteprosessin kehittämisestä avoimempaan vuoropuhelua lisäävämpään suuntaan.
Kiitos vielä Marille ja Ekimille tärkeästä aloitteesta, jolla on ollut tärkeä vaikutus siihen, että nuvan toiminnan kehittämiseen on saatu vauhtia. Aloitteessa esitetään yhtä konkreettista keinoa, nuvan aloitteiden tuomista valtuustoon. Pidän tärkeänä, että kaupunginhallitus ei vienyt kielteistä vastausta äänestämällä läpi, vaan otettiin aikalisä ja lähdettiin paneutumaan nuvan toimintaan tarkemmin. Hienoa, että kehittämistoimien taustalla on tutkimukseen perustavaa analyysia ja positiivista, että vastauksessa todetaan kehittämistyön edellyttävän henkilöresursseja. Nyt pitää vielä saada varmuus, että kunnianhimon taso säilyy kehittämisessä ja että nuoret pidetään tiiviisti siinä mukana. Ja samalla on aidosti kehitettävä myös nuvan aloitekäytäntöjä yhdessä nuvalaisten kanssa.
Olen tämänkin prosessin kuluessa vaikuttunut siitä, miten aktiivisia, osaavia ja fiksuja nuoret ja nuvan jäsenet ovat. Kehittämistyötä on ehdottomasti jatkettava yhdessä heidän kanssaan.
– Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavan hyväksyminen, alue 840300, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia)
Tärkeä osayleiskaava, joka määrittää millainen Kaitaan metroaseman ympäristöstä tulee. Osayleiskaava-alue on pinta-alaltaan noin 250 ha. Alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen.
Aluetta on tarkoitus kehittää kaupunkimaiseksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikka-alueeksi. Suunnitelma mahdollistaa toteutuessaan yhteensä noin 9 500 asukasta ja 1 100 työpaikkaa koko kaava-alueelle sekä metroaseman ja Iivisniemen ostoskeskuksen ympäristön kehittämisen tiiviiksi ja palvelutasoltaan monipuoliseksi paikalliskeskukseksi.
Alueen maankäytön suunnitteluun on vaikuttanut valtion ja Helsingin seudun kuntien sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Ehtona valtion metron jatkeen kustannuksiin osallistumiselle on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen kasvattamiseen joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja erityisesti nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Tämän myötä alueen asukasmäärätavoite on noussut 6000 as -> 9500 as.
Osayleiskaavan maankäytössä on painotettu 300 m ja 600 m kävelyetäisyyksiä asemasta siten että näille alueille on osoitettu suurin osa uusista asuntoaluevarauksista ja esitetty merkittävimmät muutokset nykyisessä rakenteessa. Kauempana sijaitsevat pientaloalueet sijaitsevat nekin vain noin kilomerin säteellä tulevasta asemasta, joten kaava sallii myös niiden tehostamisen.
Osayleiskaavassa turvataan virkistysmahdollisuudet mm. jättämällä Hannusmetsän keskeiset alueet rakentamisen ulkopuolelle ja tehostamalla Hannusjärven ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä. Kaitaan laaksoa on mahdollista kehittää toiminnallisena puistoalueena ja parantaa sen kautta kulkevia yhteyksiä, näistä tärkeimpänä suunniteltu pyöräilyn laatureitti. Myös Rantaraitti kulkee alueella. Kaava-alueesta 36 % on merkitty viher- ja virkistysalueiksi.
Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Yleiskaavassa alueelle on merkitty pääasiassa erityyppisiä asuntoalueita, työpaikka-alueita sekä virkistysalueita. Lisäksi alueelle on osoitettu raide asemineen osittain kahtena eri linjauksena merkinnällä sijainti ohjeellinen, yhteys sitova. Espoon eteläosien yleiskaavan mitoitus mahdollistaa alle 2 000 uutta asukasta eli yhteensä noin 5 500 asukasta koko osayleiskaava-alueelle.
Isoimpana kiistakysymyksenä koko prosessin ajan on ollut se, paljonko rakentamista Hannusmetsän ja Bondaksenmäen virkistysalueille voidaan sallia. Tästä on äänestetty kaavan aiemmissa käsittelyvaiheissa ja myös lautakunnan viimeisessä käsittelyssä, joka meni seuraavasti:
Lautakunnan pj. Särkijärvi (kok) teki Saramäen (kesk) kannattamana seuraavan muutosesityksen:
”Pohjoisimman A1-alueen pohjoisraja merkitään voimassaolevan yleiskaavan mukaiseksi, jolloin muuttuva alue jää viheralueeksi.”
Tämä tarkoittaisi siis Bondaksen kallioiden virkistysalueen laajentamista. Esitys olisi tarkoittanut asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, mikä on hankalaa sikäli, että metroaseman seudun kehittämisen toivotaan etenevän.
Kopra (sd) Kivekkään (sd) kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen:
”Asemakaavoituksessa vältetään Hannusmetsän A1-alueen länsireunalla tiukkarajaista rakennetun ja luontoympäristön rajaa ja mahdollisuuksien mukaan jätetään A1-alan länsipuolen aluetta luonnontilaiseksi huomioiden mm. alueella sijaitseva kosteikko ja muut luontoarvot sekä Bondaksenkallion lakialue ja siihen liittyvä luontopolku.”
Särkijärven esitys hävisi äänin 8-3 (Särkijärvi, Partanen, Saramäki), yksi tyhjä (Nevanlinna). Vihreiden ryhmä hajautui äänestyksessä.
Tuon jälkeen Kopran lisäys hyväksyttiin yksimielisesti. Pieni lohtu Hannusmetsän ystäville ja jättää pelivaraa asemakaavavaiheeseen myös Bondaksenmäen osalta.
Lisäksi hyväksyttiin yksimielisesti kaksi Henna Partasen (vihr) ympäristön kannalta tärkeää lisäystä:
”Ennen asemakaavoitusta selvitetään METSO -elinympäristöjen, uhanalaisten ja vaateliaiden sammalten, jäkälien ja kääpien sekä erityisesti luontodirektiivin liitteen II lajin lahokaviosammalen esiintyminen sekä varmistetaan riittävät toimet niiden säilyttämiseksi.”
”Osayleiskaavamerkintöjen ja määräysten yleisiin määräyksiin lisätään ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti seuraava teksti:
Jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntäminen. Toimintojen sijoittelussa tulee huomioida energiataloudellisuus. Massoittelussa tulee huomioida passiivisen ja aktiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen sekä ylilämmöltä suojautuminen passiivisin keinoin. Alueella tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin.”
Metron tulo muuttaa aluetta merkittävästi ja se näkyy siinä, miten kivuliasta kaavan työsätminen on ollut. Viheralueita on käsittelyn kuluessa lisätty, mutta Bondaksenkallioiden viheralueen osalta rakentamispaine on kova, kun asumista halutaan keskittää tulevien metroasemien ympärille. Vihreät ovat edellisissä vaiheissa äänestyttäneet enemmän viheraluetta säilyttävän rajauksen lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.
Edelleen olen huolissani asukkaille tärkeän virkistysalueen sekä luontoarvojen säilymisestä alueella. Lautakunnan hyväksymät lisäykset ovat tärkeitä, mutta ohjaavatko ne tarpeeksi rakentamista. Tätä pohdimme vielä ryhmässä. Koska kyse on valtuustoon tulevasta merkittävästä asiasta, olisi perusteltua jättää se pöydälle, jotta ryhmät ehtivät käsitellä asiaa.
– Tolppolanmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 714400, 82. kaupunginosa Perusmäki (Kv-asia)
Mahdollistetaan Perusmäki-Viiskorpi-alueen kunnallistekniikan sekä uuden etelä-pohjoissuuntaisen alueellisen kokoojakadun, Gobbackantien eteläosan rakentaminen. Kaava-alue kattaa vain Gobbackantien katulalueen.
Gobbackantiestä tulee Perusmäki-Viiskorpi-alueen liikenteellinen selkäranka, jonka varrelle rakentuu myöhemmin Viiskorven paikalliskeskus palveluineen. Nyt kaavoitettava osuus Gobbackantiestä yhdistää Gobbackan ja Koskelon asemakaavoitetut alueet toisiinsa ja parantaa liikenneyhteyksiä Gobbackan kaava-alueen ja Kehä III:n välillä. Gobbackantien eteläosan kaavoittamisella edistetään Gobbackan kaava-alueen rakentumista.
Viiskorven pohjoispuolella sijaitsee Gobbackan kaavakokonaisuus, jolla on pääosin vahvistettu asemakaava. Gobbackan kaava-alueiden suunnitellun maankäytön toteuttamiseksi tarvitaan tiestöä ja kunnallistekniikkaa, joiden rakentaminen puolestaan edellyttää vahvistettua asemakaavaa.
Olin hyväksymässä Viiskorven asemakaavaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna 2010. Viiskorpi-Gobbackan alueen kehitys ja kaavoitus kuitenkin pysähtyi, kun hallinto-oikeuas alkoi hylätä alueen asemakaavoja sillä perusteella, että kaavat eivät olleet riittävästi voimassa olevan asemakaavan mukaisia (yleiskaava siis vanhentunut). Sen jälkeen kaava-aluetta yritettiin pilkkoa pienempiin osiin, jotka olisivat selkeimmin yleiskaavan mukaisia, mutta näinkään kaavoja ei saatu eteenpäin (maankäyttösopimuksia maanomistajien kanssa ei ole syntynyt). Tämä on yksi syy sille, että käynnistettiin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelu.
Tolppolanmäen kaava ei ole nyt erikseen tullut lautakunnan kautta vaan perustuu tuohon 2010 hyväksyttyyn kaavaan.
– Latokaskenniitty, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 432100, 30. kaupunginosa Nöykkiö (Kv-asia)
Tavoitteena on täydentää alueen nykyistä pientaloaluetta ja edistää urheilu- ja virkistystoimintaa sijottamalla urheilupuisto Latokaskenniityn alueelle. Pientaloaluetta täydennetään urheilupuiston reunalle. Lisäksi kaava-alueelle tehdään varukset päiväkodille ja kaupalle. Maata alueella omistavat Espoon kaupunki, Asuntosäätiö ja yksityinen maanomistaja.
Kaavaehdotus katkaisee metsäisen ekologisen yhteyden Eestinkallion ja Keskuspuiston välissä.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vihreiden ryhmä puolusti viheryhteyttä Risto Nevanlinnan esittäessä, että kaava hyväksytään urheilupuiston osalta, mutta palautetaan asuinkortteleiden osalta siten, että rakentamista vähennetään ja viheraluetta lisätään.
Esitys kuului kokonaisuudessaan näin:
”Aasia hyväksytään urheilupuiston osalta ja palautetaan kortteleiden 30106, 30105 ja 30108 osalta. Palautuksen aikana asemakaavaa suunnittelun lähtökohta on se, että rakentaminen poistetaan korttelista 30106 kokonaan ja korttelin merkinnäksi muutetaan esimerkiksi VL-1. Kortteleiden 30105 ja 30108 osalta rakentamiselle osoitettua alaa pienennetään merkittävästi, ja näille osoitetaan kaavassa esimerkiksi VL-1-merkintä.”
Vihreät jäivät valitettavasti tämän esityksen kanssa yksin.
– Valtuustoaloite pienydinreaktoreiden käytön tutkimisesta Espoon hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamiseksi (Kv-asia)
Juhani Kähärän (lib) 26 muun allekirjoittama aloite koskien pienydinreaktoreiden käytön tutkimista Espoon hiilidioksidipäästötavoittedien saavuttamiseksi.
Vastauksessa kerrotaan, miten hiilidioksidipäästöjä vähennettään Fortumin kanssa tehdyn sopimuksen avulla. Kaupunki ja Fortum solmivat 2016 sopimuksen taloudellisesti ja ekologisesti kestävien kaupunkiratkaisujen kehittämisestä (mm. kaukolämpö). Hiilettömän energian tuottamiseksi jätettiin syksyllä 2017 ympäristölupahakemus Kivenlahden biovoimalaitoksesta ja aloitettiin suunnittelu bio- ja kierrätyspolttoainetta hyödyntävän laitoksen rakentamiseksi Ämmässuolle. Osapuolet allekirjoittivat 29.1.2018 uuden sopimuksen, jolla jatketaan yhteisten energiatavoitteiden toteuttamista ja kaupunkiratkaisujen kehittämistä.
Aloitteessa mainitut pienikokoiset ydinreaktorit (SMR, Small Modular Reactors) ovat nimestään huolimatta teollisen kokoluokan modulaarisia ydinvoimaloita ja teholtaan kymmeniä tai muutamia satoja megawatteja. Teknologian tutkimuskeskus VTT, Säteilyturvakeskus STUK ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat alustavasti selvittäneet niiden soveltuvuutta muun muassa suomalaiseen kaukolämmöntuotantoon.
Reaktorin pienuus mahdollistaa helpommin todennettavat turvallisuusratkaisut ja soveltuvuuden tehon puolesta myös lämpösovelluksiin, jos laitos voidaan sijoittaa riittävän lähelle lämmön tarvetta. Asiantuntijoiden mukaan Suomessa olisi käytännössä kyse pienreaktorien suuresta (100 MW) kokoluokasta, koska rakennus-, operointi-, lisensointikustannukset ovat suhteessa liian suuria hyvin pienillä reaktoreilla.
Pienreaktoreiden sijoittamisen suunnittelua vaikeuttaa se, että tarvittavan suoja-alueen kokoa ei voi tällä hetkellä tietää varmasti. Pienreaktoreita koskevat nyt samat suojavaatimukset kuin suuriakin laitoksia, eli suojavyöhyke on noin 5 kilometriä ja varautumisalue noin 20 kilometriä.
Lopuksi todetaan, että asiantuntija-arvioiden mukaan on epätodennäköistä, että Suomessa rakennettaisiin täysin uutta reaktorityyppiä vastaava laitos ensimmäisenä. Käytäntönä on ollut, että Suomeen rakennettavasta reaktorista on olemassa referenssilaitos. Ydinreaktoreiden sijoittaminen Uudellemaalle ei vaikuta realistiselta ainakaan ennen 2030-lukua.
Vastaus on puolestani ok. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan erilaisia keinoja, mutta en tämän hetken tiedoin kannata ydinvoiman lisärakentamista.
– Valtuustoaloite hulevesien suunnittelun ja -rakennuttamisen periaatteista (Kv-asia)
Mika Heleniuksen (kok) 16 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoo päivittää hulevesien suunnittelun ja rakennuttamisen periaatteet asukaslähtöiseksi ja paremmin johdetuksi.
Vastauksessa todetaan, että kaupunki noudattaa hulevesien suunnittelussa ja rakennuttamisessa voimassa olevaa Espoon hulevesiohjelmaa, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 27.8.2012. Hulevesiohjelman tärkeysjärjestys hulevesien hallinnassa on seuraava:
1.) Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa
2.) Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan
3.) Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä
4.) Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisille alueille viivytettäväksi ja puhdistettavaksi ennen vesistöön johtamista
5.) Hulevedet johdetaan viemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön.
Espoossa hulevesien hallintaan osallistuvat Espoon Kaupunkisuunnittelukeskus, Kaupunkitekniikan keskus, Ympäristökeskus ja Rakennusvalvonta. Kaupunkisuunnittelukeskus vastaa yleis- ja asemakaavoitusvaiheiden hulevesien hallinnasta. Kaupunkitekniikan keskus vastaa yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen, hulevesien hallinnasta. Rakennusvalvonta vastaa, että rakennushankkeiden hulevesien hallintaratkaisut ovat kaavan ja voimassa olevien katu- ja rakennussuunnitelmien mukaisia. Ympäristökeskus valvoo, ettei hulevesistä aiheudu ympäristölle haittaa. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY vastaa Espoon hulevesien runkoverkosta.
Kiinteistön omistajalla on velvollisuus huolehtia tontin hulevesien käsittelystä siten, että siitä ei aiheudu haittaa naapurikiinteistöille tai yleisille alueille. Mikäli maaperä mahdollistaa, tavoitteena on imeyttää ja viivyttää hulevesiä tontin puolella ennen niiden johtamista hulevesiviemäriin tai muuhun hulevesijärjestelmään. Tavallisimmin hulevedet ratkaistaan puisto- ja katusuunnittelun yhteydessä. Puisto- ja katusuunnitelmiin kuuluu osallisten kuuleminen, joissa huomioidaan myös hulevesiasiat. Kadun rakennussuunnitteluvaiheessa alueen kiinteistöjen hulevesiratkaisut sovitetaan kadun hulevesiratkaisuun.
Kaupunkitekniikan keskus rakentaa hulevesijärjestelmiä yhteistyössä HSY:n kanssa vanhoille asuinalueille kotikadut kuntoon -ohjelman eli KTP-ohjelman puitteissa. Tällä hetkellä KTP-ohjelman toteutus on tavoitteista jäljessä siihen kohdistettujen määrärahaleikkausten vuoksi. Tämä aiheuttaa haasteita ja on mahdollista, ettei Kaupunkitekniikan keskus kykene peruskorjaamaan katuja HSY:n vesihuoltosaneerausten tahdissa.
Vastaus on puolestani ok. Hulevesien hallintaan on Espoossa kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota ja vastuunjako on selkeä. Aina voi toki parantaa ja ilmastonmuutoksen myötä myös hulvesien hallinta on myös osa ilmastonmuutokseen sopeutumista.
– Valtuustoaloite Ei minun takapihalleni (NIMBY) -monitoimitalon tai -talojen löytämiseksi Espoon kaupungin kiinteistömassasta (Kv-asia)
Teemu Lahtisen (ps) ja 22 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki selvittää, löytyisikö kaupungin toimintojen kannalta tarpeettomasta kiinteistömassasta tai ns. ”harmailta listoilta” sopivia kiinteistöjä naapureiden vieroksumaan pienimuotoiseen yritys- ja harrastustoimintaan (esim. toimintaansa aloittelevat huolto-, asennus- ja kunnossapitoyritykset, pienkonekorjaamot ja muut itsensä työllistäjät, vanhojen ajoneuvojen harrastajat sekä musiikinharrastajat, kuten äänekkäät orkesterit).
Vastauksessa todetaan, että kaupungin käyttämättömät ns. tilapankin tilat eivät kaikki ole vapaita tiloja, vaan tilapankki sisältää myös ulosvuokrattuja tiloja, korjausten vuoksi tyhjillään olevia tiloja sekä purkukohteita. Vapaiden toimitilojen osuus tilapankista on 22 994 htm2.
Tilapankin vapaat tilat ovat moninaisia. Kohteet ovat ongelmallisia tiloja, joista aiemmat toimijat ovat väistäneet muihin tiloihin. Tilapalvelut ei halua ottaa vastuuta tilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Kohteisiin vaaditaan yleensä suuria korjauksia, jotta tilat saadaan turvalliseksi käyttäjille. Kohteiden sijainti ei ole huonojen kulkuyhteyksien osalta myöskään aina helposti tavoitettavissa.
Tilapalveluissa seurataan tilapankin kehitystä säännöllisesti ja huomioidaan kaupungin omien vapaiden tilojen käyttömahdollisuuksia toimitilaverkkoa kehitettäessä ja esimerkiksi väistötiloja etsittäessä. Tilapalvelut on myös aloittanut Espoon kaupungin omistaman kiinteistökannan salkutustyön, jonka avulla luokitellaan rakennuksia paitsi niiden kunto ja korjaustarve, myös toiminnallisuus ja sijainti huomioiden. Tilapalvelut kuuntelee tulevia tilatoiveita ja -tarpeita ja käy aktiivisesti tilakantaa läpi mahdollisten tilaratkaisujen löytämiseksi turvallisuus- ja terveellisyysnäkökohdat huomioiden.
Lopuksi todetaan, että tällä hetkellä tilapankissa ei ole sellaista kohdetta, joka täyttäisi valtuustoaloitteen mukaiset ehdot tilakoon sekä sijainnin osalta.
Tämän vastauksen hyväksyimme jo tila- ja asuntojaostossa. Sinänsä aloitteen ajatus kaupungin kiinteistöjen hyödyntämisestä on hyvä. Ymmärrän kuitenkin, että vastuukysymykset asettavat oman haasteensa huonokuntoisten kiinteistöjen hyödyntämiselle.
– Valtuustokysymys maailmanperintökohteen nimityksen hankkimisesta Tapiolalle
Jouni J. Särkijärven (kok) yksinään jättämä kysymys maailmanperintökohteen nimityksen hankkimisesta Tapiolalle.
Vastauksessa todetaan, että Unescon maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Suomi päivittää aielistansa vuoden 2018 aikana. Suomen kohde-esityksestä päättävät ympäristöministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Aielistalle kohteita voi esittää Museovirastolle.
Tapiolan edellytykset päästä aielistalle ovat suhteellisen hyvät. Maailmanperintökohde voi olla rakennusryhmä (rakennukset, jotka muodostavat maailmanlaajuisesti arvokkaan kokonaisuuden arkkitehtuurinsa, yhtenäisyytensä tai sijaintinsa ansiosta). On kuitenkin vaikeaa arvioida, kuinka todennäköistä itse maailmanperintöluetteloon pääsy on.
Maailmanperintöä tulee vaalia ja säilyttää, suojella. Kohteen suojelu tulee varmistaa ja sille tulee määritellä suoja-alue säilyttämistavoitteineen. Suojelustatuksen lisäksi kohteelle edellytetään hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista sekä sitoutumista sen toteuttamiseen ja päivittämiseen. Jäsenvaltioita velvoitetaan myös huolehtimaan kohteiden esittelystä sekä välittämään tietoa maailmanperinnöstä koulutusohjelmien ja tiedottamisen avulla.
Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Tapiolan rakennetun kulttuuriympäristön (ns. RKY-alueen) kaavoitushankkeissa tehdään jo nyt laajoja rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia selvityksiä. Maailmanperintökohteessa näiden vaatimus- ja tarkkuustaso todennäköisesti kasvaisi entisestään. Varsinaisen suojeltavan alueen lisäksi alueelle määriteltävän mittavan suojavyöhykkeen asettamat rajoitukset vaikuttaisivat merkittävästi alueen kehittämiseen laajemmallakin alueella.
Lopuksi todetaan, että jos Tapiolalla olisi ollut maailmanperintökohteen status jo aiemmin, Tapiolan keskuksen nykyisen kaltainen kerroksellinen kehittäminen ei todennäköisesti olisi ollut mahdollista. Nykyisessä kaupunkisuunnitteluprosessissa huomioidaan jo nyt erityisellä tavalla rakennetun kulttuuriympäristön erityispiirteet ja Tapiolan arvokasta rakennusperintöä johdonmukaisesti säilytetään ja suojellaan. Maailmanperintökohdestatuksesta ei katsota myöskään saatavan sellaista lisäarvoa, mita ei voitaisi saada markkinoinnin ja kaupunkikehittämisen keinoilla.
Näillä perustein katsotaan, ettei Tapiolan puutarhakaupunkia ole tarkoituksenmukaista esittää maailmanperintökohteiden aielistalle.
Olen vastauksen johtopäätösten kanssa samaa mieltä. Tapiolaa ei pidä museoida ja sen arvokkaat osat voidaan säilyttää ilman maailmanperintöstatusta. Esimerkiksi Aarnivalkean ja Jousenkaaren koulut on voitava korvata turvallisilla ja tarkoituksenmukaisilla uusilla rakennuksilla.
– Luonnonsuojelualueen perustaminen Monikonpuron arvokkaalle virtavesikohteelle
Rauhoitettavaksi esitetään Leppävaaran urheilupuiston pohjoispuolella sijaitsevaa, noin 700 m pitkää, luonnontilaista osuutta Monikonpuron laaksosta. Alueen koko on 4,7 ha.
Monikonpuron luonnontilaisen osan rauhoittaminen on osa ympäristökeskuksen luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman mukaista tavoitetta turvata arvokkaiden pienvesien ja niiden lähiympäristöjen luontoarvoja. Alue on luontoarvoiltaan edustava ja luonnonsuojelualueen suojelukriteerit täyttävä.
Ympäristölautakunta teki vihreiden esityksestä kaksi tärkeää muutosta rauhoitusmääräyksiin:
– Maastopyöräily sallitaan vain sille varatuilla reiteillä (poistettiin maininta kestävistä poluista)
– alueen läpi kulkevan latuyhteyden ylläpito sallitaan (poistettiin sanat ”ja kehittäminen”)
Hienoa, että saadaan arvokas purolaakso suojeltua. Ympäristölautakunta viilasi vielä rauhoitusmäääryksiä hyvään suuntaan. Pitää muistaa, että kyseessä on pieni alue, jonka ympärillä mahtuu mainiosti liikkumaan niin hiihtäen kuin maastopyörällä ja alueen läpi pääsee, kun keskeltä menee 4 metriä leveä yhdyslatu. Lähin maastopyöräreitti on 15 km pitkä ja kulkee noin 100 m suojelualueesta. Puro ja jyrkkä rinne eivät myösäkän ole mielekästä pyöräilymaastoa. Hiihtoladulle puolestaan riittää ylläpito. Ladun kehittäminen alueella vaatisi todennäköisesti vesiluvan.
– Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiesuunnitelmasta Meluesteet Espoonkartanon kohdalla Kehä III (Kt 50) ja Lapinkyläntie (Mt 1130), Espoo
Lausunto kuuluu kokonaisuudessaan näin:
”Tiesuunnitelma on laadittu Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä, joten kaupunki puoltaa tiesuunnitelman hyväksymistä ja hyväksyy tien osien rakentamisen suunnitelman mukaisesti.
Tiesuunnitelman toimenpiteet tukevat ja edistävät kaavojen toteuttamista. Toimenpiteet eivät lisää maantien liikennemäärää, joten päästömäärätkään eivät tule lisääntymään hankkeen vaikutuksesta. Maantie pysyy nykyisellä paikallaan ja suunniteltavat toimenpiteet kohdistuvat vain valtion tiealueelle.
Tiesuunnitelma ei ole ristiriidassa yleiskaavan eikä nykyisten tai suunnitteilla olevien asemakaavojen kanssa.”
Tiesuunnitelmassa esitetään meluesteet Kehä III:n varteen Espoonkartanon asemakaava-alueiden kohdalle. Melunsuojaus tarvitaan uutta asuinrakentamista varten. Tiesuunnitelma on laadittu Espoon kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyönä suunnittelusopimukseen perustuen.
Suunnitelmassa Kehä III:n poikkileikkaus ei tule meluesteiden vaikutuksesta muuttumaan ja kevyen liikenteen yhteydet säilyvät nykyisellään. Meluesteiden suunnittelussa on varauduttu Kehä III:n leventämiseen tulevaisuudessa. Meluesteiden ulkonäkö on sovitettu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa sopimaan arvokkaaseen Espoonkartanon kulttuurimaisemaan.
Tiesuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 3,59 me, josta rakennuskustannusten osuus on 2,63 me. Hankkeen kustannuksista vastaa Espoon kaupunki. Kohde rahoitetaan maankäyttösopimustuloilla. Kustannusjaosta ei ole vielä laadittu sopimusta valtion kanssa. ELY-keskus vastaa tiealueen lunastamisesta aiheutuvista kustannuksista ja johto-operaattorit tiealueella tehtävien johtosiirtojen kustannuksista. ELY-keskus vastaa meluesteiden kunnossapidosta.
Kaupunki on varautunut rakentamisen alkamiseen aikaisintaan v. 2020 riippuen asemakaavojen toteutumisen aikataulusta.
Tekninen lautakunta on hyväksynyt tämän yksimielisesti. Emme ole olleet kiirehtimässä Espoonkartanon kaavojen toteutusta, mutta meluntorjunta sinne toki tarvitaan ja on hyvä, että rahoitus hoidetaan maankäyttösopimustuloilla.