Kaupunginhallituksen kokouksessa käytiin muutama äänestys ja muuten päätettiin asiat esityksen mukaan. Valitettavasti emme saaneet enemmistön tukea esitykselle nuorisovaltuuston aloitteiden tuomisesta valtuustoon. Myös esityksemme Latokaskenniityn metsäisen viheryhteyden säilyttämisestä hävisi. Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava jäi pöydälle, jotta valtuustoryhmät ehtivät käsitellä asiaa.
Alla raportti päätöksistä. Esityslista avattuna löytyy täältä.
– Valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaali ajalle 11.6.2018 – 31.5.2019 (Kv-asia)
Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Jyrki Kasvi (vihr). Nimet päätetään virallisesti valtuustossa.
– Valtuustoaloite Espoon oman normienpurkuohjelman käynnistämisestä (Kv-asia)
Mikko Laakson (kok) ja 37 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espooseen perustetaan normienpurkuohjelma.
Hyväksyttiin yksimielisesti vastaus, jossa kuvataan sitä, miten kaupungin eri yksiköissä kehitetään ja sujuvoitetaan toimintaa. Ei tehdä erillistä normienpurkuohjelmaa vaan työ on jatkuvaa kehittämistyötä.
– Valtuustoaloite nuorisovaltuustoaloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn (Kv-asia) (Pöydälle 5.3.2018)
Mari Anthonin (vihr), Ekim Özdemirin (vihr) ja 30 muun allekirjoittama aloite nuorisovaltuuston aloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn. Aloitteiden käsittely valtuustossa varmistaisi sen, että nuorten ääni tulee kuulluksi ja olisi selkeä osoitus kaupungin halusta toimia kuntalain tarkoittamalla tavalla.
Nuorisovaltuuston (nuva) toimintaa on lähdetty kehittämään laajemmin tämän aloitten myötä, hyvä niin. Kokouksessa saimme esittelyn kehitteillä olevasta lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikuttamismallista, jota lähdetään toteuttamaan yhdessä nuvan kanssa. Sen puitteissa kehitetään nuorten alueryhmämallia ja osallistuvaa budjetointia sekä nuva vaalien toteutusta (tässä on onnettomasti epäonnistuttu kahtena viime kertana, kun vaalien toteutus on jäänyt liikaa nuorten itsensä harteille).
Aloitteen sisällön suhteen (nuvan aloitteiden tuominen valtuustoon) vastaus ei kuitenkaan ollut muuttunut, vaan toimialajohtaja Pitkälän kannanotto oli edelleen:
”Espoon kaupunki toimii tällä hetkellä kuntalain mukaisesti ja huolehtii nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä sekä vaikutusmahdollisuuksista lain tarkoittamalla tavalla. Laki ei edellytä, että nuorisovaltuuston aloitteet tuotaisiin valtuuston käsittelyyn. Espoon kaupunki tukee kuitenkin erilaisia nuorisovaltuuston osallistumis- ja kuulemistapoja ja ottaa vastaan ehdotuksia, joilla yhteistyötä voitaisiin edelleen kehittää, kuten nuorisovaltuuston ajatus aloiteprosessin kehittämisestä avoimempaan vuoropuhelua lisäävämpään suuntaan.”
Kiitin hyvästä kehittämistyöstä, mutta harmittelin ettei aloitteiden käsittelyä valtuustossa ole otettu mukaan. Vetosin siihen, että esimerkiksi Helsingin kaupunginhallitus päätti keväällä 2015, että kaupungin toimivaltaan kuuluvat nuorten aloitteet esitellään kerran vuodessa kaupunginvaltuustolle. Vaikka Helsingin malli nuorten osallistamiseksi eroaa Espoon mallista, olennaista on että siellä on nähty tärkeäksi tuoda nuorten omat aloitteet valtuustoon. Vihreiden mielestä myös Espoossa kannattaisi kehittää oma malli, jolla nuorten esiin nostamista asioista keskusteltaisiin valtuustossa esimerkiksi kerran vuodessa.
Tein seuraavan lisäysesityksen, joka valitettavasti hävisi äänin 8-6, 1 poissa (demarit ja vasemmistoliitto tukivat):
”Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että nuorisovaltuuston aloiteprosessia uudistetaan aloitteiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja kehottaa valmistelemaan yhdessä nuorisovaltuuston kanssa mallin, jolla aloitteet tuodaan jatkossa myös valtuuston käsittelyyn.”
Sivistystoimen johtaja täydensi omaa vastaustaan näin:
”Kaupunki arvostaa NUVA:n aktiivista toimintaa. Yhteistyössä kaupunginvaltuuston ja NUVA:n puheenjohtajistojen sekä kaupunginhallituksen kanssa arvioimme ja kehitämme muotoja, jolla NUVA:n toiminta voi jatkossakin olla edelläkävijä, joka tuo nuorten näkökulman aktiivisesti mukaan kaupungin kehittämisessä.”
Taas käytiin turhauttava keskustelu siitä, voiko valtuustoaloitteilla päättää asioista. Meidän esityshän olisi siirtänyt asian jatkovalmisteluun ja uskon, että nuvan kanssa yhdessä löytyisi hyvä tapa tuoda aloitteet fiksusti valtuustoon. Kaupunginhallituksen enemmistö Kokoomuksen johdolla tätä kuitenkin vastusti. Toivottavasti tuon toimalajohtajan yleisen muotoilun puitteissa päästään tässäkin asiassa eteenpäin.
– Kaitaa – Iivisniemi osayleiskaavan hyväksyminen, alue 840300, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia)
Valtavan iso asia, joka määrittää, millainen Kaitaan metroaseman ympäristöstä tulee. Kuulimme täsät selostuksen kokouksessa ja asia jätettiin kahdeksi viikoksi pöydälle, jotta valtuustoryhmät ehtivät siihen paneutua.
Suurin kipukohta liittyy siihen, että rakentamista on osoitettu Hannusmetsään Bondaksen kallioille Etelä-Espoon yleiskaavan virkistysalueelle. Tämä on ymmärrettävää, kun on kyse metroaseman välittömästä läheisyydestä. Liito-oravien reitit ja elinympäristöt on huolellisesti huomioitu, mutta muita luontoarvoja uhkaa jäädä rakentamisen alle. Lisäksi kyse on asukkaille tärkeästä hienosta virkistysalueesta Hannusjärven läheisyydessä.
Voimassa oleva yleiskaava mahdollistaa noin 5500 asukasta. Osayleiskaavan tavoitteissa tavoitteeksi asetettiin noin 6000 asukasta. Nyt esitettävä suunnitelma mahdollistaa kaava-alueelle yhteensä noin 9500 asukasta ja lisäksi 1100 työpaikkaa.
Alueen suunnitteluun on vaikuttanut valtion ja Helsingin seudun kuntien MAL-sopimus, jossa ehtona valtion osallistumiselle metron jatkeen kustannuksiin on Espoon sitoutuminen asuntotonttien kaavoituksen lisäämiseen joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille, erityisesti raiteiden varsilla.
Aiemmissa kaavan käsittelyvaiheissa on äänestetty siitä, paljonko rakentamista Bondaksenmäelle voidaan sallia. Viimeisimmässä lautakuntakäsittelyssä kaupunkisuunnittelulautakunta teki kaksi luontoarvojen turvaamisen kannalta tärkeää ja perusteltua lisäystä:
”Ennen asemakaavoitusta selvitetään METSO-elinympäristöjen, uhanalaisten ja vaateliaiden sammalten, jäkälien ja kääpien sekä erityisesti luontodirektiivin liitteen II lajin lahokaviosammalen esiintyminen sekä varmistetaan riittävät toimet niiden säilyttämiseksi”
ja
”Asemakaavoituksessa vältetään Hannusmetsän A1-alueen länsireunalla tiukkarajaista rakennetun ja luontoympäristön rajaa ja mahdollisuuksien mukaan jätetään A1-alan länsipuolen aluetta luonnontilaiseksi huomioiden mm. alueella sijaitseva kosteikko ja muut luontoarvot sekä Bondaksenkallion lakialue ja siihen liittyvä luontopolku.”
Jotta nämä päätökset ohjaisivat asemakaavoitusta, olisi tärkeää saada niiden sisältö myös kaavan suunnittelumäääryksiin, jotta ne tulevat myös valtuuston päätöksiksi. Tätä esitin jo kokouksessa ja muotoiluja pohditaan pöydälläolon aikana.
Lisäksi alueen luontoarvojen turvaamiseksi olisi perusteltua lisätä kaavamääräyksiin lause, jolla edellytetään V- ja EV-alueiden metsien kehittämistä mahdollisimman luonnontilaisina (sallien turvallisuuden kannalta tarvittavan hoidon).
Koska yleiskaava on nimensä mukaisesti yleinen, jää hienosäätö virkistysalueiden rajauksesta tehtäväksi asemakaavoituksessa. Tosiasia on kuitenkin, että rakentamisen suuret linjat päätetään yleiskaavatasolla. Metron myötä erityisesti asemanseuduilla joudutaan tätä tasapainottelua käymään ja hakemaan parhaita mahdollisia kompromisseja. Etelä-Espoon yleiskaava oli aikanaan valtava työ ja siinä käytiin huolella poliittisesti läpi viheraluerajauksia. Toisaalta se on hyväksytty 10 vuotta sitten ja maailma on sen jälkeen muuttunut paljonkin. Metron tulo muuttaa eteläistä Espoota enemmän kuin päätöstä tehtäessä osattiin kuvitella.
– Tolppolanmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue 714400, 82. kaupunginosa Perusmäki (Kv-asia)
Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Perusmäki-Viiskorpi-alueen kunnallistekniikan sekä uuden etelä-pohjoissuuntaisen alueellisen kokoojakadun, Gobbackantien eteläosan rakentaminen. Kaava-alue kattaa vain Gobbackantien katulalueen.
Hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Latokaskenniitty, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 432100, 30. kaupunginosa Nöykkiö (Kv-asia)
Täydennetään alueen nykyistä pientaloaluetta ja tehdään urheilupuisto Latokaskenniityn alueelle. Kaava-alueella on myös varukset päiväkodille ja kaupalle.
Vihreät puolustivat alueen halki kulkevaa metsäistä viheryhteyttä jo kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja tein sitä mukaellen seuraavan esityksen, joka hävisi äänin 10-4, 1 pois (lisäksemme vasemmistoliitto tuki):
”Palautetaan asia uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaava-alueen kautta kulkeva metsäinen ekologinen yhteys Eestinkallion ja Keskuspuiston välissä säilyy.”
Esitetyssä muodossa kaava tulee katkaisemaan metsäisen ekologisen yhteyden Eestinkallion ja Keskuspuiston välissä. Tätä eivät muut ryhmät valitettavasti pitäneet merkityksellisenä.
– Valtuustoaloite pienydinreaktoreiden käytön tutkimisesta Espoon hiilidioksidipäästötavoitteiden saavuttamiseksi (Kv-asia)
Juhani Kähärän (lib) 26 muun allekirjoittama aloite koskien pienydinreaktoreiden käytön tutkimista Espoon hiilidioksidipäästötavoittedien saavuttamiseksi.
Vastauksessa todetaan, että asiantuntija-arvioiden mukaan on epätodennäköistä, että Suomessa rakennettaisiin täysin uutta reaktorityyppiä vastaava laitos ensimmäisenä. Ydinreaktoreiden sijoittaminen Uudellemaalle ei vaikuta realistiselta ainakaan ennen 2030-lukua.
Vastaus hyävksyttiin yksimielisesti.
– Valtuustoaloite hulevesien suunnittelun ja -rakennuttamisen periaatteista (Kv-asia)
Mika Heleniuksen (kok) 16 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoo päivittää hulevesien suunnittelun ja rakennuttamisen periaatteet asukaslähtöiseksi ja paremmin johdetuksi.
Vastauksessa todetaan, että kaupungilla on jo toimiva hulevesiohjelma.
Vastaus hyväksyttiin yksimielisesti.
– Valtuustoaloite Ei minun takapihalleni (NIMBY) -monitoimitalon tai -talojen löytämiseksi Espoon kaupungin kiinteistömassasta (Kv-asia)
Teemu Lahtisen (ps) ja 22 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki selvittää, löytyisikö kaupungin toimintojen kannalta tarpeettomasta kiinteistömassasta tai ns. ”harmailta listoilta” sopivia kiinteistöjä naapureiden vieroksumaan pienimuotoiseen yritys- ja harrastustoimintaan (esim. toimintaansa aloittelevat huolto-, asennus- ja kunnossapitoyritykset, pienkonekorjaamot ja muut itsensä työllistäjät, vanhojen ajoneuvojen harrastajat sekä musiikinharrastajat, kuten äänekkäät orkesterit).
Vastauksessa todetaan, että tällä hetkellä kaupungin tilapankissa ei ole sellaista kohdetta, joka täyttäisi valtuustoaloitteen mukaiset ehdot tilakoon sekä sijainnin osalta.
Hyväksyttiin vastaus yksimielisesti.
– Valtuustokysymys maailmanperintökohteen nimityksen hankkimisesta Tapiolalle
Jouni J. Särkijärven (kok) yksinään jättämä kysymys maailmanperintökohteen nimityksen hankkimisesta Tapiolalle.
Vastauksessa todetaan, ettei Tapiolan puutarhakaupunkia ole tarkoituksenmukaista esittää maailmanperintökohteiden aielistalle, koska alueen arvot tulevat huomioiduksi muutenkin.
Vastaus hyväksyttiin yksimielisesti.
– Luonnonsuojelualueen perustaminen Monikonpuron arvokkaalle virtavesikohteelle
Rauhoitettavaksi esitetään Leppävaaran urheilupuiston pohjoispuolella sijaitsevaa, noin 700 m pitkää, luonnontilaista osuutta Monikonpuron laaksosta. Alueen koko on 4,7 ha.
Hyväksyttiin esityksen mukaan. Hienoa, että saadaan Leppävaaraan uusi luonnonsuojelualue!
– Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiesuunnitelmasta Meluesteet Espoonkartanon kohdalla Kehä III (Kt 50) ja Lapinkyläntie (Mt 1130), Espoo
Hyväksyttiin myönteinen lausunto esityksen mukaan.