Maanantaina kaupunginhallituksessa mm. Kivimiehen koulun hankesuunnitelma, suomenkielisen opetuksen tuntijaon muuttaminen (B1-kieli ja A-kielten varhentaminen), Tapiolan Länsikorkeen suojelukaava, meluntorjunnan toimenpidesuunnitelma ja selostuksissa sote-maakunta-asiaa.

Ohessa lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Valtuustoaloite sähköisen kokousjärjestelmän käyttöönotosta valtuuston kokouksissa (Kv-asia)

Tiina Ahlforsin (vas) ja 37 muun allekirjoittama aloite, jossa edellytetään, että myös valtuusto siirtyy sähköiseen kokousjärjestelmään, joka on kaupunginhallituksen ja joidenkin lautakuntien käytössä. Lisäksi todetaan, että niille valtuutetuille, jotka haluavat esityslistan paperisena, se voitanee edelleen toimittaa kuten nytkin.

Tällä hetkellä valtuuston kokousten esityslistat ovat sähköisessä muodossa, mutta muutosesitykset jaetaan kokouksessa paperikopioina kaikille valtuutetuille.

Vastauksessa todetaan, että Espoossa on jo käynnissä selvitys sähköiseen kokoukseen siirtymiseksi myös valtuuston kokousten osalta. Tähän valmistautumiseksi valtuutetuille on tämän valtuustokauden alussa tarjottu kaupungin kustantamaa tietokonetta ja tietoliikenneyhteyttä tai vaihtoehtona rahakorvausta edellä mainittujen hankkimiseksi. Myös valtuustosalissa on kullekin valtuutetulle tietokone.

Nykyisessä sähköisessä kokousjärjestelmässä on seuraavat ongelmat valtuuston kokousten näkökulmasta ja siksi sitä ei ole otettu valtuuston käyttöön:

– Järjestelmä ei tue kaksikielisyyttä
– Järjestelmä ei kaikilta osin toimi kaikilla tablet-laitteilla
– Järjestelmä olisi suhteellisen hankalakäyttöinen 75-jäsenisen valtuuston kokouksissa

Nykyinen järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2010 ja lähestyy elinkaarensa loppua. Koska valtuuston käyttöön ei olisi tarkoituksenmukaista hankkia omaa järjestelmää, on päädytty kokonaan uuden järjestelmän hankkimiseen.

Koska myös kaupungin nykyinen päätöksentekojärjestelmä on elinkaarensa loppupäässä, kannattaa nämä uusia yhtäaikaa. Tavoitteena on, että kilpailutuksen jälkeen uusi päätöksentekojärjestelmä ja sähköinen kokousjärjestelmä olisi otettavissa käyttöön vuonna 2020.

Lopuksi todetaan, että paperisista esityslistoista yritettiin luopua, mutta valtuuston neuvottelutoimikunta ei sitä hyväksynyt, vaan edelleen on mahdollista saada paperiesityslista. Ja että kahden järjestelmän ylläpitäminen ei tuo säästöjä.

Hyvä, että asia etenee. Tähänkin liittyen kaupunginhallitus käsitteli 6.11.2017 vastauksen Jouni Särkijärven (kok) valtuustokysymykseen pöytäkirjojen pitämisestä netissä ja lisäsi vastaukseen seuraavan kappaleen:

”Sähköisen kokouskäytäntöjen ja -järjestelmien kehittäminen on keskeinen osa kaupungin operatiivisen ICT-toiminnan kehittämistä ja tärkeä keino lisätä kaupungin päätöksenteon avoimuutta. Kevään aikana selvitetään eri vaihtoehdot, aikataulu ja kustannukset uuteen toimintatapaan tai järjestelmään siirtymiseksi. Selvityksessä huomioidaan luottamushenkilöiden vaivaton pääsy päätösasiakirjoihin sekä pöytäkirjojen mahdollisimman laaja julkisuus. Selvitys tuodaan kaupunginhallitukseen toukokuun loppuun mennessä.”

Saanemme maanantaina selvityksen myös tästä.

– Kaupunginhallituksen kokousaikataulun muuttaminen

Pidetään ylimääräinen kokous 10.9.2018 klo 13.00, jotta saadaan tehtyä valtuustolle esitys talousarvion kehykseksi 2019 – 2021 sekä toimitilainvestointiohjelman sisällöksi 2019 – 2030. Ennen tätä kokousta käydään ryhmien väliset neuvottelut, joiden tuloksen mukaisesti tehdään sitten kaupunginhallituskessa päätökset.

– Kaupunginjohtajan, perusturvajohtajan, sivistystoimen johtajan ja liiketoimintajohtajan vuosilomasijaisten määrääminen

Hyvä että ylin johtokin saa lomailla parhaaseen loma-aikaan..

– Oikaisuvaatimukset kolmen avoimen sairaanhoitajan toimen muuttamisesta sosiaaliohjaajan toimeksi, Perusturvajohtajan päätös 9.3.2018 § 21

– Oikaisuvaatimukset sairaanhoitajan siirtämisestä vakansseineen sosiaali- ja kriisipäivystyksestä mielenterveys- ja päihdepalveluihin, Perusturvajohtajan päätös 16.3.2018 § 23

Nämä kohdat koskevat samaa asiaa, eli Espoon sosiaali- ja kriisipäivystyksen uudelleen organisointia. Tätä asiaa käsiteltiin aikanaan myös kaupunginhallituksessa. Saimme perustelut organisaatiomuutokselle, eikä muutoksia tehty. Myös sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa perusteellisesti ja päätti seurata tilannetta uuden organisaation käynnistettyä toimintansa.

Oikaisuvaatimukset esitetään hylättäväksi selostuksessa olevin perustein.

Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan nimikemuutosta koskevan päätöksen kumoamista ja toimeenpanon keskeytystä sekä selvitystä, mikä on sosiaaliohjaajien rooli Espoon sosiaali- ja kriisipäivystyksessä.

Perusteena oikaisuvaatimuksille esitetään, että sosiaaliohjaajilla ei ole riittävää osaamista ja pätevyyttä kriisityön tekemiseen verrattuna psykiatrisiin sairaanhoitajiin, joiden määrä yksikössä päätöksen myötä vähenee. Sosiaalihuoltolaki ei edellytä psykiatristen sairaanhoitajien vähentämistä. Lisäksi kyseenalaistetaan sosiaaliohjaajien palkkaaminen yksikköön, koska heillä ei ole vastaavaa oikeutta julkisen vallan käyttöön kuin sosiaalityöntekijöillä.

Oikaisuvaatimuksen hylkäämisen perusteissa todetaan, että henkilöstörakennetta päätettiin muuttaa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden lisäämiseksi siten, että se riittää ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen järjestämiseen. Vastaavasti sairaanhoitajien määrää vähennetään. Arkisin, virka-aikana, sosiaalipäivystys on aiemmin hoidettu kullakin sosiaalipalvelujen palvelualueella. Jatkossa toiminta keskitetään sosiaali- ja kriisipäivystykseen ympärivuorokautisesti.

Espoon sosiaali- ja kriisipäivystykseen jää edelleen kaksi sairaanhoitajan vakanssia, lisäksi sosiaalihuollon ammattihenkilöt (sosiaaliohjaajat sekä sosiaalityöntekijät) tekevät myös kriisityötä. Työnantajan mielestä ei ole tarkoituksenmukaista, että kriisityö olisi vain yhden ammattiryhmän hallussa vaan sitä tehdään jatkossakin moniammatillisesti. Henkilöstöä täydennyskoulutetaan tarpeen mukaan myös kriisityön osalta. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilöstömäärää ei muutoksessa ole vähennetty.

On valitettavaa, ettei organisaatiouudistusta saatu toteutettua ilman suurta vastustusta ja huolta palveuiden turvaamisesta. Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi asiaa huolella läpi ja seuraa palveluiden laatua.

– Suomenkielisen opetuksen tuntijaon muuttaminen 1.8.2018 alkaen (kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia)

Toimialajohtaja Aulis Pitkälä esitti kaupunginhallituksen 7.5.2018, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 9.4. tekemä päätös B1-kielen toisesta lisätunnista kumotaan.

Kaupunginhallitus palautti kuitenkin asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että B1-kielen opetukseen valmistellaan 2 lisätuntia sekä tarvittava rahoitus.

Nyt asia tuodaan päätettäväksi siten, että tuntijako sisältää kaksi B1 -kielen lisätuntia. Muutettu tuntijako tulee voimaan 1.8.2018 alkaen kuitenkin siten, että sitä noudatetaan 9. vuosiluokan osalta 1.8.2019 lukien.

Lisätunnit yläkoulun B1-kielen opiskeluun sijoitetaan lisäämällä 1 vuosiviikkotunti 7. luokalle ja 1 vuosiviikkotunti 8. luokalle. Lisätunnit voidaan toteuttaa noudattaen nykyistä opetussuunnitelmaa. Rahoitus lautakunnan ja kaupunginhallituksen edellyttämään toiseen tuntiin toteutetaan kohdentamalla suomenkielisen opetuksen resursseja uudelleen.

Lisäksi esitetään kumottavaksi lautakunnan päätös näiltä osin:

”Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta toivoo, että seuraavaan budjettiin valmistellaan kielenopetuksen varhentaminen riittävällä tuntimäärällä niin 1. kuin 2. luokalle niillä A-kielillä, joita koulussa opetetaan. Nyt käynnistyvässä kielisuihkutuksessa pyritään varmistamaan toteutus koulussa olevilla A-kielillä, tarvittaessa esimerkiksi kerhotoiminnan avulla.

Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta pyysi selvittämään englanninkielisen ja kaksikielisen opetuksen osalta, olisiko mahdollista siirtää varhennetun kielen opetuksen tunti toisen luokan sijaan kolmannelle luokalle.”

A-kielien varhentamisen osalta perusteluna todetaan, että joillain kouluilla voi olla jopa neljä A-kieltä ja tähän asti koulut ovat voineet itse päättää, mitä A-kieltä varhennetaan tai missä A-kielessä on kielisuihku. Resursseja siihen, että jokainen koulu toteuttaisi kielen varhennusta/kielisuihkua kaikissa koulun A-kielissä ei ole. Kielisuihkuja on kuitenkin koulun harkinnan mukaan mahdollista toteuttaa lukuvuoden aikana eri A-kielten pieninä jaksoina, jolloin oppilaat saavat mahdollisuuden tutustua kieliin leikkien, laulujen ja toiminnan kautta.

Lisäksi todetaan, että kielten opetuksen varhentamiseen on tulossa maan hallituksen toimesta muutoksia 1. vuosiluokalta alkaen, rahoitus mukaan lukien. Hallituksen kehysriihessä on sovittu, että varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Muutokseen tarvittavat määrärahat varataan julkisen talouden suunnitelmaan niin, että muutoksen kustannukset korvataan kunnille valtionosuuksien kautta.

Koulun kerhotoiminnan osalta todetaan, että sen järjestäminen on koululle vapaaehtoista ja osallistuminen kerhoihin on oppilaalle vapaaehtoista. Koulun kerhotoiminnan sisältöjä ei määritellä tuntijaon yhteydessä.

Lautakunnan selvityspyynnön osalta todetaan, että koulujen rehtoreita on kuultu, eikä siinä ei ole tullut esiin tarvetta varhennetun kielen siirtämiseen kolmannelle luokalle.

Hyvä, että tuo toinen B1-kielen tunti nyt saadaan, kuten budjettineuvotteluissa sovittiin. Sen rahoitus kuitenkin huolettaa. Kaupunginhallitus esitti asian palauttaessaan, että B1-kielen opetukseen valmistellaan 2 lisätuntia sekä tarvittava rahoitus. Myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta linjasi, että tähän tarvitaan lisäbudjettia. Nyt toinen tunti esitetään rahoitettavaksi kohdentamalla suomenkielisen opetuksen resursseja uudelleen. Tämä ei mielestämme vastaa ovalan ja kaupunginhallituksen linjausta. Kysyn tarkemmin, mistä tuo summa on pois.

Sen sijaan lautakunnan päätöksen kumoamista valmistelukehotuksen ja selvityspyynnön osalta en ymmärrä. Toimialajohtaja siis esittää ovalan päätöksen kumoamista niiltä osin, kun ovala toivoi, että seuraavaan budjettiin valmistellaan kielenopetuksen varhentaminen riittävällä tuntimäärällä ja pyysi selvittämään englanninkielisen ja kaksikielisen opetuksen osalta, olisiko mahdollista siirtää varhennetun kielen opetuksen tunti toisen luokan sijaan kolmannelle luokalle.

Pidän poikkeuksellisena, että lautakunnan tekemä valmistelukehotus ja selvityspyyntö tällä tavalla kumottaisiin. Ja pidän perusteltuna, että asiat valmistellaan lautakunnalle ja talousarvioneuvotteluihin linjattavaksi. Lautakunnan päätöksiä ei siis minusta pitäisi kumota.

– Kivimiehen koulun ja Kivimiehen päiväkodin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)

Tilapalvelut-liikelaitos on valmistellut Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n (ACRE) kanssa Aalto-korkeakoulusäätiö omistamien, toimisto- ja opetuskäytössäkäytössä olleiden rakennusten vuokraamista kaupungille päiväkoti- ja koulukäyttöön opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 7.6.2017 hyväksymän tarveselvityksen mukaisesti.

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa korjaus- ja muutostyönä. Tarveselvitys ja tämä hankesuunnitelma käsittävät molemmat vaiheet, vuokrasopimukset laaditaan molemmista vaiheista erikseen.

Ensimmäinen vaihe osoitteessa Lämpömiehenkuja 2 sisältää vuokrattavaa 400 oppilaalle ja päiväkodin 126 lapselle. Tilat valmistuvat loppuvuodesta 2018 ja ovat käyttöönotettavissa vuoden 2019 alusta. Nämä tilat on jo vuokrattu

Toinen vaihe osoitteessa Lämpömiehenkuja 3 sisältää koulutilaa 230 oppilaalle. Tilojen korjaus- ja muutostyö voi alkaa heti kun vuokrasopimus on allekirjoitettu hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tavoitteena on, että, että tilat valmistuvat syyslukukaudeksi 2019. Näitä tiloja ei ole vuokrattu. Vuokrauspäätös tuodaan tila- ja asuntojaoston päätettäväksi.

Lautakunta päätti hyväksyessään koulujen tilankäyttösuunnitelmaa, että

”Tapiolan alueelle syntyvää tilakapasiteettia, jonka on arvioitu olevan liian suuri vuodesta 2020 alkaen, tulee tarkastella investointineuvottelujen ja viranomaiskannanottojen yhteydessä. Lautakunta pitää järkevänä, ettei uusia vuokrasopimuksia tiloista solmita ennen kuin investointiohjelmaa koskevat neuvottelut on käyty.”

Toimitilavuokra sivistystoimelle olisi 2,167 me. Kahdenkymmenen (20) vuoden vuokrasopimuksen vuokraan sisältyy kohteen ylläpito siivousta lukuun ottamatta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan pyytämä selvitys Otaniemen koulun tarpeellisuudesta ja Kivimiehen koulutilojen käytöstä osoittaa, että Kivimiehen koulussa tulee olemaan väljyyttä ja sitä onkin tarkoitus käyttää alkuun väistötilana.

Hankesuunnitelma hyväksyttiin tila- ja asuntojaostossa 27.5.2018 yksimielisesti, mutta siinä yhteydessä käytiin keskustelua lautakunnankin esiin nostamasta Tapiolan alueen koulutilojen kokonaiskapasiteetista. Totesin, että ennen tilan vuokraamista meillä pitää olla parempi käsitys väistötilojen määrästä ja tarpeesta alueella sekä Tapiolan alueen tilakapasiteetista pitäen sisällään Jousenkaaren ja Aarnivalkean uudisrakennukset. Erityisesti Tietotie 6:een suunnitellun hätäväistötilan tarkoituksenmukaisuutta olemme kyseenalaistaneet. Hankesuunnitelma sinänsä on perusteltu, jos vaan tiloille löytyy järkevästi koulukäyttöä 20 vuoden ajaksi.

– Länsikorkee, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210900, 12. kaupunginosa Tapiola (Kv-asia)

Tavoitteena on säilyttää Länsikorkeen kaupunkirakenne ja suojella alueella olevat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset. Kaavatasolla osoitetaan kortteleiden katuyhteydet sekä autopaikkojen ja jäteastioiden sijoittelu.

Kaavalla järjestetään kortteleille niiltä puuttuneet katuyhteydet ja asukkaiden käytössä ja hoidossa olleet alueet liitetään kortteleihin. Rakennussuojelu kohdistetaan kaikkiin rakennuksiin lukuun ottamatta päiväkoti Metsolan rakennusta ja alueella olevia erillispientaloja.

Päiväkodin tontille saa rakentaa uuden kaksikerroksisen päiväkodin, mikä on nykyisin voimassa olevan kaavan mukaisesti mahdollista.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa demarit esittivät kaavan palauttamista siten, että Oravannahkatorin suojeltaviksi esitettävien liikekiinteistöjen osalta ehdotusta kehitetään huomioiden Oravannahkatorin ja sen liikerakennusten muuttunut asema, kun kaupalliset edellytykset ovat hävinneet alueen asukasmäärän vähentymisen ja lähiseudun kilpailevan palvelutarjonnan takia.

Palautusesitys hävisi äänin 6-5, 2 tyhjää. Vihreiden ryhmä hajosi, Henna Partanen ja Marjaana Siivola äänestivät pohjan puolesta, Kirsi Louhelainen demareiden palautuksen puolesta.

Pidän tärkeänä, että Metsolan päiväkodin tilalle saadaan vihdoin uusi päiväkoti. Tämän vuoden talousarviossa uudisrakennus on ajoitettu vuosille 2019-2021. Oravannahkatorin liikerakennusten osalta pohdin vielä kantaani. Kävin tänään paikanpäällä ja kyllähän liikekiinteistöt huonokuntoisilta näyttävät.

Myös alueen leikkipuistot ovat herättäneet keskustelua. Kaava-alueella on tällä hetkellä neljä julkista leikkipaikkaa: Tornitason leikkipaikka on kalliolla kerrostalojen keskellä. Iltaruskonpuiston ja Naavakallionpolun leikkipaikat ovat puistojen keskellä. Metsolan päiväkodin leikkipiha on asukkaiden käytössä, vaikka rakennuksessa ei ole enää päiväkotitoimintaa.

Nyt Tornitason ja Iltaruskonmäen leikkipaikat on tarkoitus purkaa. Perusteena se, että kaupunki karsii leikkipuistoverkostoa. Pienten leikkipuistojen lakkauttamiseen olemme vihreissä suhtautuneet kriittisesti ja Mari Anthoni teki asiasta viime valtuustokaudella valtuustokysymyksen jonka vastauksessa perustellaan pienten puistojen lakkautusta kustannussäästöillä. EU-direktiivit säätelevät leikkipuistojen turvallisuutta, mistä tulee lisäkustannuksia.

Alueella on ymmärtääkseni kuitenkin säilymässä kaksi suurempaa leikkipuistoa: Metsolan päiväkodin leikkipiha sekä Naavakallionpolun leikkipaikka. Selvitetään tätä vielä kokouksessa. Sinänsä leikkipuistojen ylläpitämisestä päättäminen kuuluu tekniselle lautakunnalle.

– Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2018 – 2022

Suunnitelma on valmisteltu kaupunkitekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen, rakennusvalvonnan sekä ympäristökeskuksen edustajien yhteistyönä. Toimintasuunnitelman luonnos oli nähtävillä ja kommentoitavana Espoon verkkosivuilla 19.2. – 31.3.2018. Suunnitelmaan liittyvä asukaskysely toteutettiin tammikuussa 2018.
Meluselvitys

Meluntorjunnan toimintasuunnitelma on laadittu syksyllä 2017 valmistuneen Espoon ja Kauniaisten kaupunkien meluselvityksen pohjalta.

Espoossa asuu lähes 55 000 asukasta alueilla, joilla katu- ja maantieliikenteen aiheuttama, ulkona havaittava päivä-ilta-yömelutaso ylittää 55 dB. Kansallisella meluindikaattorilla laskettuna vastaavilla melualueilla asuu noin 65 800 asukasta. On kuitenkin huomioitava, että näissä arvioissa ei ole otettu huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa tehtyjä meluntorjuntatoimia.

Meluongelma on Espoossa käytännössä liikennemeluongelma, ja tehokkain tapa torjua sitä on hyvä kaavoitus. Kaavoituksella ja kaupunkisuunnittelulla ei aina pystytä torjumaan melua tarpeeksi tehokkaasti, joten toimintasuunnitelmassa esitetään mm. lähivuosille yhdeksän melutilannetta parantavaa toimenpidettä.

Viisivuotiskaudella 2018-2022 Espoo pyrkii toteuttamaan seuraavat meluntorjunnan toimenpiteet:

1) Meluesteiden rakentaminen seuraaviin kohteisiin, jotka ovat pääasiassa valtion maanteitä:

– Espoonväylän pohjoispää
– Turunväylä (vt1) välillä Tuomarila-Nihtisilta
– Kauklahdenväylä Hansatien kohdalla
– Kauklahdenväylä Tillinmäen kohdalla
– Kehä I Laajalahden kohdalla
– Kehä I Keilaniemi
– Kaitaantie
– Kehä III Espoonkartanon kohdalla

2) Edistetään hiljaisuuden säilymistä alueilla, jotka kaupunkilaiset kokivat hiljaisiksi Espoon hiljaisten alueiden selvityksessä vuonna 2016

3) Sähköbussiliikenteen edistäminen

4) Raideliikennehankkeiden edistäminen Espoossa aloittamalla Raide-Jokerin ja Länsimetron jatkeen toteuttaminen

5) Edistetään hiljaisia liikkumismuotoja hankkimalla kaupunkipyöräjärjestelmä metron vyöhykkeelle ja Leppävaaraan

6) Parannetaan sähköautojen latausverkkoa

7) Viestitään kaupungin meluntorjuntatoimista, melulähteistä sekä omatoimisesta meluntorjunnasta

8) Parannetaan kaupunkilaisten tietämystä meluasioista

9) Asiantuntijoiden kouluttaminen

Toimenpiteiden toteutuessa melulle altistuvien määrä vähenee siitä huolimatta, että kaupunkirakennetta tiivistettäessä joudutaan rakentamaan myös melun kannalta epäedullisille alueille. Esitettyjen meluesteiden rakentaminen vähentää yli 55 dB melusta kärsivien määrää arviolta noin 1 500 asukkaalla.

Ympäristölautakunnassa käytiin keskustelua nopeusrajoitusten alentamisen vaikutuksesta meluun ja puheenjohtaja Kaarina Saramäki (vihr) teki sitä koskien esityksen, joka hävisi niukasti 6-5, 2 poissa.

Tarkoituksemme on samalta pohjalta esittää seuraavan toimenpiteen lisäämistä toimintasuunnitelmaan:

”Selvitetään mahdollisuudet alentaa ajonopeuksia soveltuvissa paikoissa sekä alentamisen vaikutukset liikenteen aiheuttamaan melutasoon. Ajonopeuksilla on vaikutusta melutason lisäksi liikenneturvallisuuteen ja ilmanlaatuun. Alemmat nopeudet johtavat tasaisempaan ajotapaan, mikä vähentää mm. kiihdytyksistä ja jarrutuksista aiheutuvaa melua.”

Kauniaisten osuudessa ajonopeuksien alentaminen on mukana ja mm. Helsinki ja Tampere ovat jo asiassa edenneet. Siksi on perusteltua, että asian selvittäminen pidetään myös Espoon keinovalikoimassa mukana.
Lisäksi esitän, että toimenpiteiden seuranta tuodaan tuodaan vuosittain ympäristölautakuntaan. Pohjaesityksessä seuranta ehdotetaan tehtäväksi virkamiehistä koostuvassa kaupungin meluntorjuntatyöryhmässä. Pidän tärkeänä, että toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista seurataan myös luottamushenkilötasolla. Ympäristölautakunta on tähän luonteva taho.

– Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen

Taksaa esitetään tarkistettavaksi ympäristönsuojelulain muutosten johdosta. Lisäksi taksaan ja maksutaulukkoon esitetään tehtäväksi joitakin vähäisempiä tarkistuksia tekstin ajantasaistamiseksi tai käytännön kokemuksista johtuen.

Tämä on hyväksytty ympäristölautakunnassa yksimielisesti.

– Lausunto hallinto-oikeudelle valitukseen maankäyttösopimuksista, Palokärki, alue 112302

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 27.11.2017 Palokärjen kaava-aluetta koskevan maankäyttösopimuksen. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, jonka kaupunginhallitus on hylännyt 12.03.2018. Tämän jälkeen asiasta on jätetty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen 2.5.2018.

Tämä on jo kertaalleen käsitelty, nyt asia on oikeuden ratkaistavana.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

Kuullaan kaksi sote-aiheista selostusta:

1. Uudenmaan maakunta- ja sote -uudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) kokoonpano hyväksyttäväksi neuvotteluosapuolille

VATE vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. VATEn jäseneksi Espoosta esitetään perusturvajohtaja Juha Metsoa (varalla terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn).

Tätä on valmisteltu maakuntahallituksessa, jossa vihreitä edustaa varsinaisena jäsenenä Inka Hopsu.

2. Yhteistyö Länsi-Uudenmaan kaupunkien ja kuntien kesken sosiaali- ja terveyspalveluissa

Länsi-Uusimaa muodostuu kymmenestä kaupungista ja kunnasta: Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Karkkila, Lohja, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko. Tämän vuoden alussa väestömäärä oli yhteensä 460 572.

Osana Uudenmaan maakunta- ja sote – uudistusta on selvitetty Länsi-Uudenmaan kaupunkien ja kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja.

Palvelujen kehittämiseksi ja yhteistyön mahdollisuuksien kartoittamiseksi Nordic Healthcare Group on tehnyt selvityksen Länsi – Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Selvityksen mukaan yhteistyössä olisi paljon mahdollisuuksia ottaa käyttöön parhaita käytäntöjä siten, että palvelut paranevat. Yhteinen riittävä väestöpohja mahdollistaa eräiden erityispalvelujen nykyistä paremman hyödyntämisen. Samalla voidaan parantaa kustannusvaikuttavuutta ja saada aikaan säästöjä.

Länsi-Uudenmaan kuntien sote- johtajien mukaan seuraavia palveluja olisi mahdollista kehittää yhdessä:

– vanhustenpalvelut
– vammaispalvelut
– lastensuojelu
– palvelujen tarjoaminen molemmilla kansalliskielillä
– perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio
– sosiaali- ja kriisipäivystys
– vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut
– asiantuntijapalvelut, esimerkiksi juridiikka
– liikkuvat palvelut
– digitaaliset palvelut

Aikaisempaa tiiviimpi yhteistyö mahdollistaa palvelujen turvaamisen Länsi-Uudenmaan alueella. Lisäksi tiiviimpi yhteistyö mahdollistaa palvelujen tuottavuuden paranemisen ja siten merkittävän kustannusten hillintäpotentiaalin.

Hyvä että kehittämistyötä sotepalvelujen järjestämiseksi tehdään. Kyselen miten tämä valmistelu on integroitu Uudenmaan maakunnan muuhun valmisteluun.